EI VAIVAUDUTA HAKEMAAN APUA!!! Mä olen käyny sossussa, neuvolassa, lääkärillä, psykologilla, perhe- ja kasvatusneuvolassa ja olen kerjännyt suunnilleen polvillani apua! Myös äidiltäni, ex-mieheltä sekä kaikilta lähipiiriin kuuluvilta sukulaisilta ja ystäviltä! Että kiitos vaan, ehkä en sitten ole tehnyt tarpeeksi, mutta väsyneenä ja masentuneena kyllä ainakin tasan sen mitä pystyn! Onko se mun vikani, jos armas kotikuntamme ei auta MILLÄÄN tapaa, vanhempani on työelämässä ja ex työnarkomaani.Alkuperäinen kirjoittaja Nekkis:Tuntuu, että hirveän monilla on jotain masennusta tms., mihin ei vaivauduta hakemaan apua. Minua suoraan sanottuna pelottaa teidän lastenne hyvinvointi, se millaiset jäljet heihin voi jäädä, kun äidillä ei ole kaikki kunnossa jne.
Ei tukiverkkoja ollenkaan, isovanhemmat jos tulevat, odottavat passaamista itselleen. Ja vielä näkee, että ruoka ei passaa, mitä me syömme. Riisipuurot ym. tavalliset ruoat. Ollaan loukkaantuneita ja vaaditaan ja odotetaan.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Lastenhoitoon ja elämän raskauteen olen väsynyt, kyllä. Mutta lapset ja puoliso on aivan mahtavia. Mutta sukulaiset kuormittavat.
Juu samat ajatukset. Tervetuloa vaan. ;>Alkuperäinen kirjoittaja Sanna80:EI VAIVAUDUTA HAKEMAAN APUA!!! Mä olen käyny sossussa, neuvolassa, lääkärillä, psykologilla, perhe- ja kasvatusneuvolassa ja olen kerjännyt suunnilleen polvillani apua! Myös äidiltäni, ex-mieheltä sekä kaikilta lähipiiriin kuuluvilta sukulaisilta ja ystäviltä! Että kiitos vaan, ehkä en sitten ole tehnyt tarpeeksi, mutta väsyneenä ja masentuneena kyllä ainakin tasan sen mitä pystyn! Onko se mun vikani, jos armas kotikuntamme ei auta MILLÄÄN tapaa, vanhempani on työelämässä ja ex työnarkomaani.Alkuperäinen kirjoittaja Nekkis:Tuntuu, että hirveän monilla on jotain masennusta tms., mihin ei vaivauduta hakemaan apua. Minua suoraan sanottuna pelottaa teidän lastenne hyvinvointi, se millaiset jäljet heihin voi jäädä, kun äidillä ei ole kaikki kunnossa jne.
Että jos sulla on niin iso sydän ja suuri huoli, niin tervetuloa antamaan konkreettista apua ja auttava käsi!
Ja totta tuokin! Ei tänne tule mitään päivän piristyskohtia kerrottua vaikka niitä olisikin, eikä muitakaan niitä positiivisia asioita. Niistä iloitaan yksin tai lasten kanssa ja sen vuoksi ne negatiivissävytteiset yleensä tänne tiensä löytää kun tämä on monelle - myös minulle - helppo tapa purkautua ja avautua mieltä painavista asioista ja väsymyksestä. Monesti jo se auttaa jaksamaan kun kuulee että muilla on vastaavia kokemuksia ja kun saa purkaa pahaa oloa ulos!Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Tällaset palstat on usein vain se väylä, missä puretaan pahaa oloa. Kenelläkään ei mene aina hyvin ja täydellisesti, jokaisessa perheessä on omat ongelmansa ja tänne on helppo puhua niistä nimettömänä. En minä lähtisi säälittelemään kenenkään lasten oloja tällaisen perusteella..
Ei enää ole sellaista apua, jota oma äitini sai. Itse sai nukkua tai mennä töihin /hoitoon, ja tuli joku, joka teki saman mitä tekee perheenäiti. Ruoat, hoiti lapset, siivoukset ym. siis kodinhoitaja.Alkuperäinen kirjoittaja Q:Juu samat ajatukset. Tervetuloa vaan. ;>Alkuperäinen kirjoittaja Sanna80:EI VAIVAUDUTA HAKEMAAN APUA!!! Mä olen käyny sossussa, neuvolassa, lääkärillä, psykologilla, perhe- ja kasvatusneuvolassa ja olen kerjännyt suunnilleen polvillani apua! Myös äidiltäni, ex-mieheltä sekä kaikilta lähipiiriin kuuluvilta sukulaisilta ja ystäviltä! Että kiitos vaan, ehkä en sitten ole tehnyt tarpeeksi, mutta väsyneenä ja masentuneena kyllä ainakin tasan sen mitä pystyn! Onko se mun vikani, jos armas kotikuntamme ei auta MILLÄÄN tapaa, vanhempani on työelämässä ja ex työnarkomaani.Alkuperäinen kirjoittaja Nekkis:Tuntuu, että hirveän monilla on jotain masennusta tms., mihin ei vaivauduta hakemaan apua. Minua suoraan sanottuna pelottaa teidän lastenne hyvinvointi, se millaiset jäljet heihin voi jäädä, kun äidillä ei ole kaikki kunnossa jne.
Että jos sulla on niin iso sydän ja suuri huoli, niin tervetuloa antamaan konkreettista apua ja auttava käsi!