Oonko ihan väärässä (exän uusi ja heti lapsi "mukaan suhteeseen")

[vieras]

No en jaksa jankata asiasta. Mieti omalle kohdallesi, noi lapset kuitenkin katsovat vanhemmistaan mallia siinä miten ihmissuhteita hoidetaan. En todellakaan halua että he saavat kuvan että sitä ihmistä siinä elämässä voi vaihtaa ku paitaa. No nämä naiset ovat ihan eri asia kuin miespuolinen alivuokralainen. Aina kun lapset kiintyvät johonkin ihmiseen siellä,se häviää ja tilalle tuodaan uusi johon taas kun ovat kiintyneet niin häviää...jne jne...Ei mielestäni ole sama...

Eli et osaa perustella.

Näin ollen, jos sulla on miespuolisia YSTÄVIÄ, sun lapsillas on ilmeisesti suoraan olettamus että koska ne ovat vastakkaista sukupuolta, ne eivät voi olla muuta kuin sun hellujas, ei voi olla pelkkiä ystäviä? Etkä varmaankaan edelleenkään voi selittää että miksi lapsesi on siinä uskossa?

 

[vieras]

Joten palaan tähän: voihan lapsi kiintyä vaikka sun naapuriin -ja jos se muuttaa kohta pois ja lapses itkee kun se muutti pois, olet tehnyt väärin kun annoit lapsesi edes tutustua tähän ihmiseen? Jos et halua olla julma ja satuttaa lasta niin sä ilmeisesti kiellät naapuria muuttamasta tai muutat lapses kanssa sen perässä?

 

[vieras]

Ja jos olet itse ko. tapainen vanhempi niin sääliksi käy sinun lapsiasi jos itsellesi todistelet että se on sama kuin joku kaveri, lapset aistivat aikuisista paljon asioita.

Hei tuo on alhaista, alkaa säälittelemään mua tai mun lapsia vain, koska esitän sulle ilmeisen hankalia kysymyksiä.

Miks ihmeessä olisin sellainen? Miksen saa pohtia asioita ja kysellä, vaikkei asia ole juuri minulle ajankohtainen?

 

[vieras]

Joten palaan tähän: voihan lapsi kiintyä vaikka sun naapuriin -ja jos se muuttaa kohta pois ja lapses itkee kun se muutti pois, olet tehnyt väärin kun annoit lapsesi edes tutustua tähän ihmiseen? Jos et halua olla julma ja satuttaa lasta niin sä ilmeisesti kiellät naapuria muuttamasta tai muutat lapses kanssa sen perässä?

Tätä tapahtuu kuitenkin harvoin. Moni lapsi saa kestää tällaista luopumista vanhempiensa väärien valintojen takia useita kertoja vuodessa.

Voi sitä sattua useinkin. Ja sattui usein tai harvoin, eikö se satuta yhdellä kertaa ihan samalla tavalla? Sä et edes yritä pohtia asiaa syvemmälle tai vastata varsinaisiin kysymyksiin, miksi?

 

[Meritähti]

Joten palaan tähän: voihan lapsi kiintyä vaikka sun naapuriin -ja jos se muuttaa kohta pois ja lapses itkee kun se muutti pois, olet tehnyt väärin kun annoit lapsesi edes tutustua tähän ihmiseen? Jos et halua olla julma ja satuttaa lasta niin sä ilmeisesti kiellät naapuria muuttamasta tai muutat lapses kanssa sen perässä?

Ootko sä vähän yksinkertainen? Sun mielestä joku naapuri tai työkaveri on sama asia kuin samassa taloudessa asuva isän tyttöystävä? Just...

 

[Meritähti]

Voi sitä sattua useinkin. Ja sattui usein tai harvoin, eikö se satuta yhdellä kertaa ihan samalla tavalla? Sä et edes yritä pohtia asiaa syvemmälle tai vastata varsinaisiin kysymyksiin, miksi?

Teidän keskustelua seuranneena täytyy sanoa, että teistä kahdesta sinä näyt olevan se jolta puuttuu kyky ajatella asiaa syvemmälle. Ja sun kysymykset on typeriä.

 

[mamizuukkeli]

No onko vielä kysyttävää. On eri asia jos sen jäljen jättää sydämeen joku naapuri jonka unohtaa kuin oma vanhempi (ja kun tuota tapahtuu koko ajan,useiden vuosien ajan) . Voin sanoa että arvet voivat olla hyvinkin syvät. Järkeä saa luvan käyttää jokainen joka lapsia tekee, joillekin kuten exälleni se on vaikeaa. Exäni tosin on narsisti joten naiset häviävät useimmat sen jälkeen kun lasten isä on heidät hakannut ja haukkunut kännipäissän, joten hänellä ei ole vastauksia lapsille annettavaksi koska totuttaa hän ei voi kertoa, joskus sekin vielä selviää. Säälittävää on se ettei hän osaa olla sitten yksinkään.

 

[vieras]

Joten palaan tähän: voihan lapsi kiintyä vaikka sun naapuriin -ja jos se muuttaa kohta pois ja lapses itkee kun se muutti pois, olet tehnyt väärin kun annoit lapsesi edes tutustua tähän ihmiseen? Jos et halua olla julma ja satuttaa lasta niin sä ilmeisesti kiellät naapuria muuttamasta tai muutat lapses kanssa sen perässä?

Ootko sä vähän yksinkertainen? Sun mielestä joku naapuri tai työkaveri on sama asia kuin samassa taloudessa asuva isän tyttöystävä? Just...

Niihin voi kiintyä ihan yhtä lailla. Ja siitä kiintymyksestähän nyt oli puhe, eikö? Että jos kiintyy niin ei saa kadota elämästä?

Kuule, perustele miten justiin se exän uus tyttöystävä onkin pahempi juttu kuin vaikka mukava naapurin mummo? Eihän se exä kovin intiimiksi heittäydy sen naisensa kanssa lasten nähden -se olisi jo ls-asia, joten oletan että ei. Eli miten se exän tyttöystävä on lapsen silmissä niin erilainen kuin joku muu kaveri? Tai miksi joku muu ihminen johon lapsi kiintyy kovin, ei olekaan niin vakava juttuu jos katoaa elämästä?

 

[ap]

Joten palaan tähän: voihan lapsi kiintyä vaikka sun naapuriin -ja jos se muuttaa kohta pois ja lapses itkee kun se muutti pois, olet tehnyt väärin kun annoit lapsesi edes tutustua tähän ihmiseen? Jos et halua olla julma ja satuttaa lasta niin sä ilmeisesti kiellät naapuria muuttamasta tai muutat lapses kanssa sen perässä?

Siis täähän on täysin eri asia! Ensinnäkin tässä mun tapauksessa lapsi on menossa viikoksi sinne uudelle naiselle. Tarkottaako tää nyt sitä, että lapsi asuu osan ajasta mun luona, osan tän naisen luona ja sitten välillä isin luona. Siihen vielä muut kyläilyt päälle, niin alkaa olemaan varmaan vähän juureton olo lapsella. Ja toiseksi: hieman eroa naapurilla ja saman katon alla olevalla ihmisellä. Ja lapsi erottaa kyllä, että kyse on nyt tärkeästä henkilöstä, kun seuraa vanhemman ja kumppanin suhdetta, kyllä lapsi tekee siinäkin mielessä eron naapurin ja uuden kumppanin välille. Ja juurikin siksi, että niitä luopumisia tulee muutenkin, niin eikä niitä ylimääräisiä voisi yrittää välttää, varsinkin jos kyse on toistuvasta kuviosta ihmissuhteissa.

Eikö vois eka käydä vaikka yhdessä leikkipuistossa ja syömässä ja muuta, mitä just kavereiden kanssa tehdään?

 

[vieras]

Ja hei, mä kyselen, mutta mä en hauku teitä joten saanko pyytää että kohtelette samoin myös mua? Aika alhaista alkaa haukkumaan mua vaan siksi että haluan kysellä ja miettiä asiaa!

 

[ap]

Joten palaan tähän: voihan lapsi kiintyä vaikka sun naapuriin -ja jos se muuttaa kohta pois ja lapses itkee kun se muutti pois, olet tehnyt väärin kun annoit lapsesi edes tutustua tähän ihmiseen? Jos et halua olla julma ja satuttaa lasta niin sä ilmeisesti kiellät naapuria muuttamasta tai muutat lapses kanssa sen perässä?

Ootko sä vähän yksinkertainen? Sun mielestä joku naapuri tai työkaveri on sama asia kuin samassa taloudessa asuva isän tyttöystävä? Just...

Niihin voi kiintyä ihan yhtä lailla. Ja siitä kiintymyksestähän nyt oli puhe, eikö? Että jos kiintyy niin ei saa kadota elämästä?

Kuule, perustele miten justiin se exän uus tyttöystävä onkin pahempi juttu kuin vaikka mukava naapurin mummo? Eihän se exä kovin intiimiksi heittäydy sen naisensa kanssa lasten nähden -se olisi jo ls-asia, joten oletan että ei. Eli miten se exän tyttöystävä on lapsen silmissä niin erilainen kuin joku muu kaveri? Tai miksi joku muu ihminen johon lapsi kiintyy kovin, ei olekaan niin vakava juttuu jos katoaa elämästä?

Tottakai se onkin vakava juttu ja naapurin mummon tai läheisen kaverin muutto voi olla kova paikka lapselle. Mutta sen voi selittää laspelle, että ihmiset muuttaa esim. työn perässä ja kaverin kanssa voi nähdä vielä, vaikkakin harvemmin. Mutta onko ok selittää lapselle, että tällasta tää normaali elämä on, että asutaan muutama kuukausi yhdessä ja sitten erotaan ja taas jonkun toisen kanssa saman katon alle. Ei lapsen tarvitse tietää parisuhdekiemuroista vielä, ne on paljon monimutkaisempia ja vaikeammin ymmärrettäviä kuin muut suhteet.

 

[vieras]

Ja lapsi erottaa kyllä, että kyse on nyt tärkeästä henkilöstä, kun seuraa vanhemman ja kumppanin suhdetta, kyllä lapsi tekee siinäkin mielessä eron naapurin ja uuden kumppanin välille.

Hyvä, tämän halusinkin kuulla, mutta tarkemmin. Mistä lapsi erottaa onko kyseessä ystävä vaiko vielä läheisempi? Ja onko lapsen iällä merkitystä? Itse voisin kuvitella että vanhempi lapsi ymmärtää ennemminkin mies-nainen -suhteita, mutta toisaalta taas, nykyään ainakin ihmisillä on läheisiä ystäviä vastakkaisesta sukupuolestakin, niin erottaako sitä välttämättä kummasta on kyse?

 

[äitipuoli]

Mä tapasin mieheni lapsen, kun oltiin tunnettu viikon verran. Nyt viiden vuoden jälkeen ollaan naimisissa ja yhteisiäkin lapsia on. Eli ei sitä tiedä. Parhaimmassa tapauksessa lapsesi voi saada uuden turvallisen ja läheisen aikuisen elämäänsä. Kun et kuitenkaan voi asiaan vaikuttaa, niin koita uskoa siihen, että kaikki menee hyvin ja lapsesi pääsee isänsä luokse heidän perheeseensä viettämään isänsä kanssa aikaa.

 

[vieras]

[quote="mamizuukkeli"
Kyllä niihin kiintyy kun näkee sen oman vanhempansa kiintymyksen siinä,

Ja kyllä sitä tulee vaan "alun huumassa" pussailtua ja kaikkea muuta, leikittyä perhettä [/quote]

Eli vaikka exäsi on narsisti ja aika nopeasti osoittaa pimeän puolensa, hän aidosti kiintyy näihin naisiin ja leikkii perhettä? Olet ilmeisesti nähnyt hänet näen naistensa kanssa ja kuinka heidän kanssaan kyttäytyy?

 

[vieras]

Mutta onko ok selittää lapselle, että tällasta tää normaali elämä on, että asutaan muutama kuukausi yhdessä ja sitten erotaan ja taas jonkun toisen kanssa saman katon alle.

Miksei ole? Miksei voi sanoa rehellisesti, että isi tykästyi tähän naiseen, mutta ei se sitten toiminutkaan pidemmälle kuten ei äidin ja isänkään juttu, ja nyt isä tutustuu tähän uuteen ja sitten kun on tutustunut vähän aikaa niin vasta sitten voi tietää onko se oikea vai ei?

Vai lapselleko pitää opettaa että se oikea löytyy kertaheitolla ja sen kanssa ollaan ikuisesti yhdessä -paitsi että äiti oli se ainoa sallittu epäonnistunut suhde..?

 

[vieras]

Olen nähnyt ja aika moni näistä naisista on hakeutunut puheilleni kun se pimeä puoli paljastuu...

Tottakai narsisti nimenomaan aluksi esittää sellaista ihmistä joka on tosi lämmin ja hellä ja osaa lässyttää kaikkea...Mutta alkoholismi tuo mukaan sen että se pimeä puolikin näyttäytyy aika pian.

No, kaikki exät ei ole narsisteja joten ehken joka tapauksessa lähtisi sun tapauksestasi vetämään sen laajempia johtopäätöksiä, vaan mielummin pohdin ns. normaalien ihmisten suhteita.

 

[mamizuukkeli]

Olen nähnyt ja aika moni näistä naisista on hakeutunut puheilleni kun se pimeä puoli paljastuu...

Tottakai narsisti nimenomaan aluksi esittää sellaista ihmistä joka on tosi lämmin ja hellä ja osaa lässyttää kaikkea...Mutta alkoholismi tuo mukaan sen että se pimeä puolikin näyttäytyy aika pian.

No, kaikki exät ei ole narsisteja joten ehken joka tapauksessa lähtisi sun tapauksestasi vetämään sen laajempia johtopäätöksiä, vaan mielummin pohdin ns. normaalien ihmisten suhteita.

No en jaksa kuin nauraa sulle, ethän sä tajunnut mitää mitä sulle kirjotti

 

[ap]

Ja lapsi erottaa kyllä, että kyse on nyt tärkeästä henkilöstä, kun seuraa vanhemman ja kumppanin suhdetta, kyllä lapsi tekee siinäkin mielessä eron naapurin ja uuden kumppanin välille.

Hyvä, tämän halusinkin kuulla, mutta tarkemmin. Mistä lapsi erottaa onko kyseessä ystävä vaiko vielä läheisempi? Ja onko lapsen iällä merkitystä? Itse voisin kuvitella että vanhempi lapsi ymmärtää ennemminkin mies-nainen -suhteita, mutta toisaalta taas, nykyään ainakin ihmisillä on läheisiä ystäviä vastakkaisesta sukupuolestakin, niin erottaako sitä välttämättä kummasta on kyse?

Itse olen huomannut, että lapsi tosi nopeasti aistii, ketkä on mulle tärkeitä ihmisiä. Joitakin läheisiä ystäviä tapaan harvoin, mutta lapsi on osoittanut tosi nopeasti luottamusta heihin, toisin kuin joihinkin ei niin läheisiin.

Ja vaikka pieni lapsi ei ymmärrä mies-naissuhteita vielä, niin lapsi kyllä on tottunut siihen, että leikkipuistossa vaihtuu lapset ja aikuiset sen kummemmin asiaa miettimättä. Mutta täytyyhän sunkin ymmärtää, että on eri asia, jos vietetään sellaista arki-elämää yhdessä ja asutaan saman katon alla. Enkä usko, että asia on mitenkään sukupuolisidonnainen. Kyllä musta olisi tosi kamalaa lapselle, jos esim mun paras kaveri ei yhtäkkiä olisikaan missään tekemisissä meidän kanssa enää, hänkin on läheinen lapselle.

Siskoni asui lapsineen muutaman kuukauden meillä, kun hän erosi miehestään. Kun sisko sai asunnon ja he muuttivat pois, niin kyllä sain kauan selittää sitä, että missä he ovat kun eivät enää olekaan koko ajan meillä. Ja heitä senään näemme kuitenkin aika usein vieläkin.

 

[sivusta seuraaja]

Vieras on kyllä nyt syönyt jotenkin vääriä sieniä, herranjumala! Puuttuuko sulta joku oleellinen osa aivoista vai mikä nyt niin kuin hätänä?

 

[ap]

Mutta onko ok selittää lapselle, että tällasta tää normaali elämä on, että asutaan muutama kuukausi yhdessä ja sitten erotaan ja taas jonkun toisen kanssa saman katon alle.

Miksei ole? Miksei voi sanoa rehellisesti, että isi tykästyi tähän naiseen, mutta ei se sitten toiminutkaan pidemmälle kuten ei äidin ja isänkään juttu, ja nyt isä tutustuu tähän uuteen ja sitten kun on tutustunut vähän aikaa niin vasta sitten voi tietää onko se oikea vai ei?

Vai lapselleko pitää opettaa että se oikea löytyy kertaheitolla ja sen kanssa ollaan ikuisesti yhdessä -paitsi että äiti oli se ainoa sallittu epäonnistunut suhde..?

"Nyt isä tutustuu tähän uuteen ja sitten kun on tutustunut vähän aikaa niin vasta sitten tietää onko se oikea vai ei" Tuossa osuit juuri asian ytimeen. Miksi lapsi pitää ottaa mukaan siihen tutustumisvaiheeseen jolloin tosiaan on suuri riski, että homma ei toimikaan. Mä itse ainakin petyn varmasti jos joku lupaava juttu ei toimikaan, miksi sälyttäisin saman tunteen lapselle kun sen voisi välttää siirtämällä lapsen ja kumppanin tutustumista? Voihan se ero tulla vaikka milloin, mutta kyllä tuon tutustumisvaiheen ( = kun ei itsekään edes tiedä, haluaako pitemmän päälle olla sen ihmisen kanssa!!) voi hoitaa ihan itse, ei siihen tarvitse lasta sekoittaa.

 

[Meritähti]

Sori vieras en viitsi vastata sulle enää, koska huomaan että kaikki ei ole kotona siellä

 

[elämän kevät]

Itse en hyväksyntää antaisi tommoiseen.

Sun hyväksyntää ei kysytä. Lähillä ei ole oikeus puuttua siihen mitä etä tekee eikä etällä siihen mitä lähi tekee. Kunhan se ei ole lapselle haitaksi. Ja uusien leikkikavereiden esittely ei tätä ole.

Joo ja joku vetas hyvän pointsin esille. Eli miksi sitten lähiäideillä on oikeus raahata baaripanoja tai muutaman viikon tuttavuuksia kotiin?

Kun mä aloin tapailemaan nykyistä miestäni, oli exä hirmuisesti vastaan kaikkea. En saanut tavata heidän lastaan, en edes soittaa isälle jos lapsi oli isällään jne. Tätä kesti puoli vuotta. Exä kiristi sillä, ettei isä näkisi lastaan (eivät olleet vielä silloin saaneet tapaamissopparia tehtyä, joten valta oli täysin äidillä) ja suurin kiristämisen aihe oli se, että hän uhkasi aina muuttaa 500 km päähän. Ja toi uhkaus jopa piti ottaa tosissaan, koska hän oli jo muuttoa suunnitellut pidempään.

Meillä meni siis puoli vuotta ennen kuin näin lapsen. Ja kun näin niin siitä tuli aivan jumalaton sota. Siis aivan mahdoton, kun hänen selän takana oli menty touhuamaan..

Tuo meidän kontrollointi jatkuu edelleen. Nyt emme saa viedä lasta lomareissuille. Ensin kiellettiin kotimaanmatkailu. Nyt kun ollaan lähdössä ulkomaille, sekin kielletään. Nyt sallitaan kuintenkin kotimaanmatkailu. Itse äiti saa lapsen kanssa reissata miten lystää.

Ja tokihan me kotimaassa reissaamme jos huvittaa. Mutta siitä tulee aina jumalaton huuto ja sota. Ulkomaille emme näillä näkymin lasta saa kuitenkaan viedä.

Pointsini oli vaan se, että kyllä exät (katkerat sellaiset) voivat olla ärsyttäviä kun ne kontrolloivat ENTISEN miehen nykyistä elämää.

 

[vieras]

"Nyt isä tutustuu tähän uuteen ja sitten kun on tutustunut vähän aikaa niin vasta sitten tietää onko se oikea vai ei" Tuossa osuit juuri asian ytimeen. Miksi lapsi pitää ottaa mukaan siihen tutustumisvaiheeseen jolloin tosiaan on suuri riski, että homma ei toimikaan.

Lapsi ei saa kokea pettymystä, okei. Lapsen pitää nähdä vain se kaunisteltu totuus että ei ole vääriä ihmisiä, vaan se oikea löytyy heti. Jaa mutta onhan se lapsi jo nähnyt ettei suhde aina jatku vaan saattaa tulla ero -ihan omista vanhemmistaan! Eikö lapsi ihmettele, että miksi juuri oma äiti oli se ainoa jonka kanssa tuli ero mutta noin niinkuin muuten ei eroja ole olemassakaan?

 

[vieras]

Sori vieras en viitsi vastata sulle enää, koska huomaan että kaikki ei ole kotona siellä

Ei sun kannatakaan kun ei sulla ole ollut mitään järkevää sanottavaakaan. Onneksi tässä ketjussa on yksi jonka kanssa voi keskustella ja joka oikeasti osaa perustella sanomisensa :wave:

 

[ap]

Itse en hyväksyntää antaisi tommoiseen.

Sun hyväksyntää ei kysytä. Lähillä ei ole oikeus puuttua siihen mitä etä tekee eikä etällä siihen mitä lähi tekee. Kunhan se ei ole lapselle haitaksi. Ja uusien leikkikavereiden esittely ei tätä ole.

Joo ja joku vetas hyvän pointsin esille. Eli miksi sitten lähiäideillä on oikeus raahata baaripanoja tai muutaman viikon tuttavuuksia kotiin?

Kun mä aloin tapailemaan nykyistä miestäni, oli exä hirmuisesti vastaan kaikkea. En saanut tavata heidän lastaan, en edes soittaa isälle jos lapsi oli isällään jne. Tätä kesti puoli vuotta. Exä kiristi sillä, ettei isä näkisi lastaan (eivät olleet vielä silloin saaneet tapaamissopparia tehtyä, joten valta oli täysin äidillä) ja suurin kiristämisen aihe oli se, että hän uhkasi aina muuttaa 500 km päähän. Ja toi uhkaus jopa piti ottaa tosissaan, koska hän oli jo muuttoa suunnitellut pidempään.

Meillä meni siis puoli vuotta ennen kuin näin lapsen. Ja kun näin niin siitä tuli aivan jumalaton sota. Siis aivan mahdoton, kun hänen selän takana oli menty touhuamaan..

Tuo meidän kontrollointi jatkuu edelleen. Nyt emme saa viedä lasta lomareissuille. Ensin kiellettiin kotimaanmatkailu. Nyt kun ollaan lähdössä ulkomaille, sekin kielletään. Nyt sallitaan kuintenkin kotimaanmatkailu. Itse äiti saa lapsen kanssa reissata miten lystää.

Ja tokihan me kotimaassa reissaamme jos huvittaa. Mutta siitä tulee aina jumalaton huuto ja sota. Ulkomaille emme näillä näkymin lasta saa kuitenkaan viedä.

Pointsini oli vaan se, että kyllä exät (katkerat sellaiset) voivat olla ärsyttäviä kun ne kontrolloivat ENTISEN miehen nykyistä elämää.

Kukahan tässä mahtaa olla katkera? Ikävä tilanne teillä, mutta tässä nyt oli kyse ihan eri asiasta! Mun ex on tuntenut tyttöystävänsä viikon ja aikoo näköjään nyt olla aina sitten uuden naisen luona kun tapaa lasta. Itse vaan toivoisin, että tutustuisi eka ite kunnolla naiseen ja sitten ottaisi lapsen mukaan. Enkä esittänyt asiaa exällekään niin, että et SAA mennä sinne, vaan sanoin, että ootko miettiny asiaa siltä kantilta että miltä lapsesta tuntuu jo kiintyy ja eroattekin sitten ja jos sama toistuu monta kertaa.