Onneton alku-onneton loppu?

[Armi_Marie]

Minua kiinnostaisi tietää, onko teillä parisuhteessa olevilla ollut aina herttainen ja täydellinen suhteen alku? Itse olen ollut puolen vuoden ajan on/off-tyyppisessä suhteessa, virallisesti olemme vain ystäviä, mutta tunteet toista kohtaan ovat vahvat. Tämä ratkaisu pysyä ystävinä johtuu siitä, että asumme eri maissa työmme takia ja asia korjaantuu pian kun minä muutan Suomeen. Alku on vain ollut aika vaihtelevaa, kun ensimmäiset kaksi kuukautta ihastumisen huumassa emme miettineet yhtään realiteetteja, käyttäydyimme kuin pariskunta. Tämä johti sitten lopulta pohdintoihin tuleeko tästä mitään (silloin emme vielä tienneet Suomeen muutostani). Lopulta mies petti minua ja tapailikin tätä toista naista vähän aikaa. Myöhemmin mies katui hyvinkin paljon ja vielä siitä myöhemmin sain tietää, että saan Suomesta työn. Nyt olemme nähneet "vain ystävinä" mutta toisaalta se sama sähkö on ilmassa ja olosuhteiden muutokset asettavat ainakin minun puoleltani toivoa. Toisaalta hänkin käyttäytyy taas kuten silloin alkuhuumassa. Mietin vain, kuinka pääsen yli tästä toinen nainen-jutusta, miten palautan luottamuksen ja voiko tällaiselle pohjalle rakentaa mitään kestävää? Tuntuu, että ystäväni ja perheeni on jo tuominnut koko jutun, koska se alkoi niin epäromanttisesti ja "väärällä jalalla". Toisaalta, jos ihminen haluaa muuttua ja sitoutuu eri tavalla ja asia saadaan puitua auki (ettei se tule tulevissa riidoissa aina vaan esiin), niin eikö suhteella olisi mahdollisuuksia??

 

[pohdiskelua]

No minun suhteellani oli todella herttainen ja aika täydellinenkin alku. Tosin mekin asuimme eri maissa mikä aiheutti epävarmuutta alussa, mutta koska tahto olla yhdessä oli vahva päädyimme lopulta yhteen. Kummallakaan ei ollut muita suhteita vaikka alussa emme voineetkaan olla varmoja tuleeko tästä mitään. Kun toista kohtaan tunsi niin vahvasti niin ei todellakaan tullut vilkaistuakaan muita "sillä silmällä". Nyt asutaan yhdessä, kihloissa ollaan.

Vaikea siis sanoa sinun tilanteestasi, jos mies tunsi vahvasti sinua kohtaan niin miksi petti? Olisi ainakin luullut odottavan jonkun aikaa kunnes tunteet sinua kohtaan ovat haalenneet... Sinusta riippuu se voitko antaa anteeksi ja haluatko tai uskallatko luottaa. Ja oletko varma että mies haluaa sitoutua? Tunteeko hän yhtä vahvasti?

 

[höpön löpönd]

No, sanoisin että suhteeseen vaikuttaa loppuajan se miten se on alkanut.

Ei kannata elätellä ohikiitäneestä junasta tipahtaneita jämiä.

 

[petturi alussa ja lopussa]

Niin, ei se varmaan kovin hyvä alku ole jos heti on pettämistä. Voi miettiä miten se sitten jatkossa menee...

 

[höhjapöh]

Teidän suhteellanne ei näyttänyt olevan jatkuvuutta. Vaikka kemiaa ja tunnetta olikin.
Jos ette olleet puhuneet jatkuvuudesta mitään, mitä pettämistä tuo on?

Mies yritti vain jatkaa elämäänsä. Kun sinä ilmestytkin taas mahdollisuuksiin, hän on valmis jatkamaan siitä mihin jäitte, ja unohtamaan tämän toisen (?).
Munkkiluostariinko olisi pitänyt mennä odottelemaan, josko kuitenkin palaisit ja teidän suhteellanne olisi jatkuvuutta?

 

[kukin tyylillään]

Teillä voi olla edessäne mitä ihanin liitto. Oikeastaan se kuulostaa kovinkin romanttiselta... ja luulenpa, että harvan liitto on alkanut kerrasta ja kivutta. Veikkaan, että useamman liitto on kariutunut periaatteen vuoksi, tai ulkopuolisten kommenttien, tai muuten vaan uskalluksen puutteeseen. Älä murehdi turhia vaan anna mennä. Onnea teille ja onnellista tulevaisuutta!