Onnellinen mies

[tavataan vielä]

<<Ei naputa turhaan tasa-arvosta ja sen semmoisesta turhasta.

Ongelman ydin lienee tässä. Koska AP:n itsekin pitää tätä tuoda esille, hän varsin hyvin ymmärtää, että heidän suhteensa ei ole tasapuolinen. Nainen tekee paljon enemmän - tekee kaikki kotityöt sen lisäksi, että käy töissä. Mies käy vain töissä.

Jos löytää sellaisen kumppanin, että hänelle tuo sopii, ja kumppani on aidosti onnellinen tässä tilaneessa, niin mikäs siinä. Epäilen silti. Kuka voi olla onnellinen, kun tilanne on selvästi se, että itse joutuu panostamaan paljon enemmän kuin toinen? Ehkä joku masokisti.

Ja ongelma on se, että miesten mielestä kaikkien naisten KUULUU sopeuta kahteen työpäivään. Miehen palvelijaksi. Ja kuka ei suostu, on femakko ym. ""turhan tasa-arvon perään naputtaja"".

 

[Toinen onnellinen]

Samassa tilanteessa ketjun aloittajan kanssa ja toimii hyvin. Tosin vaimoni ei ole Suomalainen. Minusta valitettavan usein Suomalainen nainen on tasa-arvo vouhotuksineen menettanyt naisellisuuteensa. Katsokaapas urallaan menestyvia naisia, melko usein hyvin naisellisia ja seksikkaita. Naputtavat tasa-arvo naiset istuvat tuotantolinjassa ja siella pysyvat. Naisellinen nainen osaa kayttaa feminista puoltaan miesten ohjailuun ja nain parjaavat myos miesvaltaisilla aloilla. On totta, etta monen menestyneen johtajan takana on myos vahva nainen, joka on hyvin usein myos hyvin naisellinen. Meidan perheessa vaimo tekee kotityot, koska niin haluaa.

 

[alkuper]

En minä ota kantaa tasapuolisuuteen millään lailla. Minun ja vaimoni mielestä tasa-arvoa ei voi olla olemassa. Naiselle kuuluu naisen hommat, koska hänellä on niihin luontaisesti paremmat edellytykset. Mies taas vahvempana on perheen pää. Tässä järjestelyssä kaikki ovat onnellisia ja pääsevät toteuttamaan itseään. Kannattaa todellakin kokeilla. Elämä on siten helpompaa kummallekin sukupuolelle.

 

[elli]

vo yökki.

No ainakin selvisi miksi olen sinkku. En ole löytänyt itseäni fiksumpaa miestä.

 

[tuli]

Luontaisesti paremmat edellytykset? Höh, sanon minä. Ns. miesten hommat ovat usein hyvinkin simppeleitä tyyliin "" työnnä ruoholeikkuria linjakkaasti eteenpäin"". Tänä päivänä arkielämä on niin koneellistunutta ja sitä myöten myös keventynyttä ettei töitä välttämättä tarvitse jakaa vanhan kaavan mukaan, vaan siten, että molemmat saavat ne hommat joita on mieluisampi tehdä.

Myös työkoneet ovat helppokäyttöisiä ja keveitä ja esim. moottorisahan käyttö on yhtä yksinkertaista kuin sähkövispilän, jopa helpompaa. Siitä vaan ""aitoja kaatamaan"" ja tutustumaan siipan hommiin. Vaihtelu virkistää ja opettaa uusia asioita.

 

[karisma]

Tuli,
Entäs kun saha alkaa nikottelemaan, terä tylsyy, käynnistysnaru katkee tai laipan kärkipyörä hajoaa, niin hoituuko? Mites kylmäkäynnistys onnistuu?

Ok, puhuit vain pelkästä käytöstä. Minkäs verran ja millaisissa töissä olet sahan kanssa ollut, jos kärsii kysyä?Takapotku on tuttu ja suojavarusteet löytyy. Ilman sujavarusteita kun ei sahaa ammattilaisetkaan.

""Helpompaa kuin sähkövispilän käyttö"" Aika rohkeasti sanottu.

 

[tuli]

Oli rohkeasti, ehkä hiukan provosoidustikin sanottu. Sama tenkka poo voi käydä vispilällekkin (terät eivät pyörineet, vain ääni kuului), on kerran käynytkin, - ei siitä enää kalua saanut, oli hammaspyörät(?) niin kuluneet... eli mäkiselle meni.

Terät voi terotuttaa tai ostaa uuden terän. Jos kone yskii, on siellä luultavasti roskaa, ruohonleikkurin olen käynnistänyt kaatamalla kaasariin bensaa ja kun se ei enää sammunut, vedin tulpan pois haravanvartta apuna käyttäen. Hätä keinot keksii!

Olen käyttänyt sahaa, sirkkeliä, naulapyssyä, pensasleikkuria, vatupassia jne. jne. Väitän, että helpompi on näitä käyttää, kuin virkkuu neulaa. Eikä se virkkaajakaan itse niitä lankoja keri, yleensä;-)

 

[tuli]

Vielä palaan aiheeseen. Pointtihan kaikessa pitäisi olla se, että _molemmat_ ovat tyytyväisiä. _Jos_ ap:n vaimo on onnellinen vallitseviin olosuhteisiin, niin hyvä, - liittohan on silloin onnistunut molemmista vinkkeleistä katsottuna.

Ylipäätänsä pitäisi kyllä päästä pois tästä rooleissa pysymisestä ja lähestyä asioita siten, että molempien kyvyt otettaisiin huomioon kun määritellään tai liutaan kodin askareisiin.

Ap:na en kyllä säälisi ketään, jokainen taaplaa tyylillään

ps. ""virkkuu neula"" ei ole vahvimpia alueitani, enhän osaa sitä edes kirjoittaa oikein (virkkuukoukku?) saati sitten käyttää muuhun kuin ketjusilmukoiden tekoon

 

[Mam]

Sait siis vaimosi mukana kahdet muut pienet käsiparit sinua palvelemaan. Koetathan pysyä sänkyasioissa näissä vanhimmissa käsipareissa.

 

[mies]

Olen usein ajatellut sanontaa ""kel onni on, se onnen kätkeköön"" Toisinaan ajattelen, että miksi en voisi kuuluttaa kaikille miten onnellinen olen. Mitä pahaa siinä on. Ei kai siinä olekaan? Mutta miksi onni ei ole pysyvä olotila. Ei kai se tuosta sanonnasta johdu , vaan todennäköisyydestä, että jotakin todella sattuu pitkässä juoksussa, ja kaikille. Ja erityisen ikäväksi sen tekee se, että on juuri julkisesti kuuluttanut onneaan ja seuraavana päivänä on oma vuoro kokea jotakin vähemmän onnellista.
Ehkä epäonnen kestäminen on helpompaa, kun tietää sen tulevan ja nauttii onnen hetkistä sisimmässään. Ehkä siihen vaikuttaa toiset ihmisetkin, kaikki eivät ole kypsiä kokemaan naapurin onnea, mutta naapurin epäonni on huomattavasti siedättävämpi asia?

 

[Karvarinta]

Kyllä, perkele, täällä akka pysyy lieden ja nyrkin välissä!!!

Vitsi, vitsi. Olen kokki. Ja keikkatyöläinen. Muuten paina savotassa yötäpäivää. Se nyt on vaan niin, että akka ja ukko tekevät justa ne kotihommat, jotka kerkiävät. Periaate on se, että kodinpitää aina olla siisti, vaikka täällä ollaan vaan myö kaks.

Kyllä mie häpeisin, jos en eläissäin olis kuurannu perse pystyssä lattioita ja jos ei vaimo olisi naputtanna saamattomuudestani. Säälin miehiä, joiden elämään ei kuulu yhteisen kodin hyvänäpito. Eläkää paskassanne!

 

[karisma]

""Roskaa koneessa"" vakuuttaa minut täysin.;-)

Kiinnostuksesta ja uskalluksesta ..........(p)