Onks muita joilla rima on korkeella? Siis miesten suhteen:)

22.10.2008
541
0
16
Hirveetä, ku vähän aikaa sit aloin tapailla yhtä aika kivaa tyyppiä. Siis paras tapaus kaikista tapaamistani miehistä sen jälkeen kun erosin. Meillä on ollu tosi kivaa, mut nyt mua on alkanu ärsyttää siinä kaikenmaailman asiat. Enkä saa niitä pois mielestäni,vaikka tiedän, että ne on ihan merkityksettömiä asioita. Mä en tajuu mikä mua vaivaa!?!?!?
 
:wave:

Niin korkealla, etten enää parisuhteeseen asti ketään huoli. Satunnaisesti taas on helppo jättää ei hyvät jutut huomiotta.


Mutta miksi ihmeessä sinä ottaisit jonkiun joka ärsyttää jo nyt?
:o

*ei tajua*
 
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
:wave:

Niin korkealla, etten enää parisuhteeseen asti ketään huoli. Satunnaisesti taas on helppo jättää ei hyvät jutut huomiotta.


Mutta miksi ihmeessä sinä ottaisit jonkiun joka ärsyttää jo nyt?
:o

*ei tajua*

Nii, no hyvä kysymys. Enkä mä oo sitä vielä mitenkään ottamassa. Mutta ku epäilen, et onko olemassakaan sellasta miestä, joka sen mun riman ylittäis. Kaikki ärsyttää aina jollain tavalla.
 
Mulla ollut just noin. Kun alkoi ärsyttää tietyt asiat, niin paluuta ei ollut.
Ärsytti ja sit ärsytti lisää ja sit alkoi ärsyttää ihan kaikki.
Ärsyynnyin jopa siitä että mua ärsytti = loputon kierre.
Tietty oma ärtymys johtui siitä että oli huono omatunto siitä että annoin pikkuasioiden ärsyttää, mutta ei sille mitään voinut muuta kuin lopettaa suhde ihan mahdottomana.
Tätä toistui lähes aina, vain muutama pidempi suhde jossa ei ole ärtymystä tullut - yleensä se ärsyyntyminen tuli jo ihan varhaisessa seurusteluvaiheessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jep:
Mulla ollut just noin. Kun alkoi ärsyttää tietyt asiat, niin paluuta ei ollut.
Ärsytti ja sit ärsytti lisää ja sit alkoi ärsyttää ihan kaikki.
Ärsyynnyin jopa siitä että mua ärsytti = loputon kierre.
Tietty oma ärtymys johtui siitä että oli huono omatunto siitä että annoin pikkuasioiden ärsyttää, mutta ei sille mitään voinut muuta kuin lopettaa suhde ihan mahdottomana.
Tätä toistui lähes aina, vain muutama pidempi suhde jossa ei ole ärtymystä tullut - yleensä se ärsyyntyminen tuli jo ihan varhaisessa seurusteluvaiheessa.


KUULOSTAA NIIN TUTULTA! Täsmälleen tolta mustakin tuntuu. Löytykö lopulta joku jota jaksat?
 
Niin, lisäisi vielä että nykyisessä on ärsyttäviä piirteitä kyllä, mutta ei mitään sellaista mikä olisi ärsyttänyt samalla tavalla kuin nuo aikaisemmat "pikkuärsytykset".
Tämän kanssa voi siis elää :) Vaikka ei aina suinkaan helppoa ole, mutta tätä miestä kunnioitan. Olen tullut siihen tulokseen että en vaan osannut kunnioittaa niitä miehiä joiden pikkuasioiden annoin itseäni ärsyttää niin kovasti.
 
Mulla oli miehen kanssa seurustellessa kaiken maailman juttuja mitkä tuntu minust välillä tosi oudoilta ja ärsyttäviltä, mutta sain hyväksyttyä ne, kun ajattelin itse asioita, välillä omaa käytöstäni ja sitten kerroin miehelle aina suoraan mikä mua missäkin asiassa vaivasi ja miksi. Usein halusin myös perustelun jollekin tietylle asialle, että osaisin ymmärtää miks mies toimii tai käyttäytyy jotenkin tietyissä tilanteissa. Onneks mies jaksoi olla mua kohtaan kärsivällinen ja aina kun sain puhuttua jostain mua vaivaavasta suoraan niin mä pystyin itsekin hyväksymään tai unohtamaan sen piirteen miehessä. Meillä kävi lopulta niin, että osa niistä piirteistä hävis naimisiin mennessä, kun mies muuttui aika paljon sen jälkeen ja osaa mä en varmaan enää edes huomaa :D Oli kuitenkin niin paljon hyviä asioita ja rakkautta ettei kannattanut meidän tapauksessa mun fiksaatioiden takia ottaa kaikkea liian vakavasti.
 
Joo olenkin ajatellut että joudun olemaan loppu elämäni yksin tämän suhteen jälkeen, niin täydellistä mä haen kaikki muu ärsyttää. Hunksin näkönen, akateeminen, urheillullinen ja miehekäs. muut ei kelpaa :(
 
Niin... mä mietin tuota ärsytysasiaa näin pitkässä suhteessa olevana. En kyllä muista mikä mua isännässä ärsytti silloin alkuaikoina, vai ärsyttikö mikään. Kumminkin joku ärsytti... mutta rakkaus voitti, ja ne ärsytysasiat päätin vain hyväksyä häneen kuuluvina. Eli, eli... varmaan jokaisessa ihmisessä on asioita, jotka ärsyttävät, mutta onnistuisiko ne tosiaan vain hyväksymään osana tätä tyyppiä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja jep:
Niin, lisäisi vielä että nykyisessä on ärsyttäviä piirteitä kyllä, mutta ei mitään sellaista mikä olisi ärsyttänyt samalla tavalla kuin nuo aikaisemmat "pikkuärsytykset".
Tämän kanssa voi siis elää :) Vaikka ei aina suinkaan helppoa ole, mutta tätä miestä kunnioitan. Olen tullut siihen tulokseen että en vaan osannut kunnioittaa niitä miehiä joiden pikkuasioiden annoin itseäni ärsyttää niin kovasti.

Me ollaan niin samanlaisia näköjään tässä aiheessa. Toi kunnioitus on just sitä mitä pitää ollakin. Onnea sulle, et oon löytäny sellasen:)
 
Pakko vielä kysyä mielipidettä, et miltä nää ärsytyksenaiheet teille kuulostaa? Siis tässä nykyisessä (joka on fiksu ja hyvä sängyssä = parhaat puolet :laugh: )
- selvästi konservatiivisempi ja jotenki jäykempi ku minä
- ei kysele multa juuri mitään. kuuntelee kuitenkin sit ku mä alan itse kertoa omista asioistani.
- ei oo erityisen empaattinen,jos kerron jostain mua koskettavasta tai satuttavasta asiasta, toteaa vaan jotain "joo, on tosi kurjaa"....

siinä ne, jotka mua eniten ärsyttää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jag är här:
Pakko vielä kysyä mielipidettä, et miltä nää ärsytyksenaiheet teille kuulostaa? Siis tässä nykyisessä (joka on fiksu ja hyvä sängyssä = parhaat puolet :laugh: )
- selvästi konservatiivisempi ja jotenki jäykempi ku minä
- ei kysele multa juuri mitään. kuuntelee kuitenkin sit ku mä alan itse kertoa omista asioistani.
- ei oo erityisen empaattinen,jos kerron jostain mua koskettavasta tai satuttavasta asiasta, toteaa vaan jotain "joo, on tosi kurjaa"....

siinä ne, jotka mua eniten ärsyttää.

Joo, tosi kurjaa. :whistle: ;)

 
sä vertaat sitä muihin ja ehkä on jotain perin vastenmielistäkin,mulla oli nääs sama juttu,asuin uuden kaverin kans mutt huomasin koko ajan asioita jotka ärsytti minua ja vertasin entiseen mieheeni,läksin pois,en jaksanu,
 
^Kuulostaa niin mieheltä :D

-jäykkyys ehkä häviää, kun tutustutte vielä paremmin
-kyseleekö kukaan mies?
-onko empatiakaan suurimmalle osalle miehistä luonnollista?

Ok, yleistin vähän :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja jag är här:
Pakko vielä kysyä mielipidettä, et miltä nää ärsytyksenaiheet teille kuulostaa? Siis tässä nykyisessä (joka on fiksu ja hyvä sängyssä = parhaat puolet :laugh: )
- selvästi konservatiivisempi ja jotenki jäykempi ku minä
- ei kysele multa juuri mitään. kuuntelee kuitenkin sit ku mä alan itse kertoa omista asioistani.
- ei oo erityisen empaattinen,jos kerron jostain mua koskettavasta tai satuttavasta asiasta, toteaa vaan jotain "joo, on tosi kurjaa"....

siinä ne, jotka mua eniten ärsyttää.

Oletko koskaan seurustellut riitävän hyvän miehen kanssa?
Onko sinut jätetty vai oletko itse aina ollut jättäjänä? Oletko "suorittajatyyppiä"?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja jag är här:
Pakko vielä kysyä mielipidettä, et miltä nää ärsytyksenaiheet teille kuulostaa? Siis tässä nykyisessä (joka on fiksu ja hyvä sängyssä = parhaat puolet :laugh: )
- selvästi konservatiivisempi ja jotenki jäykempi ku minä
- ei kysele multa juuri mitään. kuuntelee kuitenkin sit ku mä alan itse kertoa omista asioistani.
- ei oo erityisen empaattinen,jos kerron jostain mua koskettavasta tai satuttavasta asiasta, toteaa vaan jotain "joo, on tosi kurjaa"....

siinä ne, jotka mua eniten ärsyttää.

Oletko koskaan seurustellut riitävän hyvän miehen kanssa?
Onko sinut jätetty vai oletko itse aina ollut jättäjänä? Oletko "suorittajatyyppiä"?

En ole.
Olen jättänyt itse aina.
Olen.

odottelee analyysiä...

 
Rima on ollut todellakorkealla, niin korkealla että suku ehti jo aikanaan leimata vanhaksipiiaksi. Mutta löytyipä se semmoinen mies sitten kuitenkin, jonka kanssa pystyin muuttamaan yhteen ja jonka lopulta halusin lasteni isäksi. Ne geenit, nääs! :) Ehdottomasti miehen tuli olla fiksu käytökseltään, akateeminen, urheilullinen, työssäkäyvä, vapaa-aikana kotona perheen parissa viihtyvä, alkoton ja savuton. Mies on myös luonteeltaan kiltti kuin mikä, mutta ei kuitenkaan mikään kynnysmatto. On osoittautunut myös maailman parhaimmaksi isäksi! En pois vaihtaisi ja kyllä kannatti oikeaa etsiä 10 vuotta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jag är här:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja jag är här:
Pakko vielä kysyä mielipidettä, et miltä nää ärsytyksenaiheet teille kuulostaa? Siis tässä nykyisessä (joka on fiksu ja hyvä sängyssä = parhaat puolet :laugh: )
- selvästi konservatiivisempi ja jotenki jäykempi ku minä
- ei kysele multa juuri mitään. kuuntelee kuitenkin sit ku mä alan itse kertoa omista asioistani.
- ei oo erityisen empaattinen,jos kerron jostain mua koskettavasta tai satuttavasta asiasta, toteaa vaan jotain "joo, on tosi kurjaa"....

siinä ne, jotka mua eniten ärsyttää.

Oletko koskaan seurustellut riitävän hyvän miehen kanssa?
Onko sinut jätetty vai oletko itse aina ollut jättäjänä? Oletko "suorittajatyyppiä"?

En ole.
Olen jättänyt itse aina.
Olen.

odottelee analyysiä...

Oletko itse ollut riittävän hyvä omien vanhempiesi mielestä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja jag är här:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja jag är här:
Pakko vielä kysyä mielipidettä, et miltä nää ärsytyksenaiheet teille kuulostaa? Siis tässä nykyisessä (joka on fiksu ja hyvä sängyssä = parhaat puolet :laugh: )
- selvästi konservatiivisempi ja jotenki jäykempi ku minä
- ei kysele multa juuri mitään. kuuntelee kuitenkin sit ku mä alan itse kertoa omista asioistani.
- ei oo erityisen empaattinen,jos kerron jostain mua koskettavasta tai satuttavasta asiasta, toteaa vaan jotain "joo, on tosi kurjaa"....

siinä ne, jotka mua eniten ärsyttää.

Oletko koskaan seurustellut riitävän hyvän miehen kanssa?
Onko sinut jätetty vai oletko itse aina ollut jättäjänä? Oletko "suorittajatyyppiä"?

En ole.
Olen jättänyt itse aina.
Olen.

odottelee analyysiä...

Oletko itse ollut riittävän hyvä omien vanhempiesi mielestä?

Huoh. *käy makaamaan terapeutin sohvalle*
Äidin mielestä enemmän kuin hyvä, kehuttu ja kannustettu valtavasti. Isän kanssa en oo juuri viettäny aikaa.
Kuin niin?

 
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
:wave:

Niin korkealla, etten enää parisuhteeseen asti ketään huoli. Satunnaisesti taas on helppo jättää ei hyvät jutut huomiotta.


Mutta miksi ihmeessä sinä ottaisit jonkun joka ärsyttää jo nyt?
:o

*ei tajua*

100% peesi. Miksi tosiaan.- Ei ne huonot piirteet kuitenkaan muutu koskaan hyväksi. .. päin vastoin.
 

Yhteistyössä