Onks montakin jotka kieltää lapseltaan Hello Kittyn? (kaupassa kuultua)

Kaikkihan me enemmän tai vähemmän "tuputamme" eli kasvatamme lapsiamme omien mieltymystemme mukaan.

-Tv ohjelmat joita katsomme.
- Mielipiteemme
- Musiikki mitä kuuntelemme
- Ruoka mitä syömme jne jne

Pitäsi vaan enemmän tiedostaa asioita, missä on LIIAN tiukkarajainen ja höllätä. =)

Tuttavan tyttö ei saanut ikinä pukeutua kuin tyttö, koska äiti ei tykännyt tyttöjen vaatteista...

 

Mene poikien osastolle. Sieltä löytyy vaaleansinistä, sinistä, vaaleaa turkoosia, tummaa turkoosia, vihreän eri sävyjä, valkoista, ruskeaa, keltaista.

Asia ei muutu mihinkään. markkinat ohjaavat kuluttajajien käyttäytymistä. Tässä tapauksessa tytöille kuuluu pinkki ja pojille mainitsemasi värit.

 

Minä en henkilökohtaisesti tykkää Hello Kitty:stä koska minusta sellainen jättipäinen katti on yksinkertaisesti ruma ja kun se lätkäistään tuotteeseen kuin tuotteeseen niin hintaa hilataan sillä kuvalla ylöspäin.
Onneksi olen saanut, ainakin toistaiseksi, ohjattua tyttömme haluamaan jotain muuta kuin Hello Kitty-hirvityksiä. Eikä ole tarvinnut sanoa että äiti ei niistä tykkää.

 

Tunnen kaksi äitiä, jotka välttelevät Hello Kittyä niin pitkään kuin mahdollista.. Toisessa tapauksessa äiti on ehdoton ja monet muutkin valinnat tehdään "ei valtavirran mukaan"-meiningillä. Toinen tiedostaa paremmin mielestäni sosiaaliset paineet, ts. ei halua liikaa rajoittaa lapsensa tahtoa tykätä samasta kuin muutkin.

 

en mäkään ostanut lapselle muumivaatteita koska mun mielestä muumit vaan on avian helkkarin kamlan rumia :x

 

Kyllä mä olen löytänyt sekä tytölle että pojalle sopivia vaatteita. Ostan tummanpunaista, viininpunaista, keltaista, turkoosia, vihreän eri sävyjä, mustaa, ruskeaa, oranssia.. ei ole edes vaikeaa.

Poika tykkää autoista ja muutama cars- paita ja lippalakki löytyy. Voi sitä ilmettä kaupassa kun ne näki ja sai mukaansa. Oli helppoa sivuttaa se omamielipide ja antaa lapsen nauttia. Pienistä asioista osaavatkin olla onnellisia

 

en mäkään ostanut lapselle muumivaatteita koska mun mielestä muumit vaan on avian helkkarin kamlan rumia :x

Mut siis eihän SUN tarvi niitä muumivaatteita käyttää???

 

No minä en olle suostunut ostamaan tytölle mitään Barbiekamaa, en nukkeja, vaatteita enkä elokuvia. Mielestäni kyseisen brändin välittämä arvomaailma on on vinoutunut enkä halua että lapseni altistuu sille. Angry Birds ja Hello kitty ovat ok.

 

No minä en olle suostunut ostamaan tytölle mitään Barbiekamaa, en nukkeja, vaatteita enkä elokuvia. Mielestäni kyseisen brändin välittämä arvomaailma on on vinoutunut enkä halua että lapseni altistuu sille. Angry Birds ja Hello kitty ovat ok.

Järkkyä :O Kyllä on joillakin pipo pahasti tiukalla. Sääli lapsia Ihankuin ton ikäiset tajuais jostain barbien arvomaailmasta, ei hyvää päivää :headwall:

 

Tää meni pieleen. Itse henkilökohtaisesti inhoan pinkkiä, glitteriä ja hörhelöä. Olen aina inhonnut, lapsenakin. Erityisesti sellainen Barbie pinkki on erityisen yök. Päätin että oman tyttöni puen kauniisiin väreihin, keltaiseen ja muuhun iloiseen enkä mihinkään pinkkikammotuksiin. No kuinkas sitten kävikään. Tyttäreni rakastaa juuri noita. Mitä pinkimpi, sen parempi. Aina pitää olla mekko päällä, housut pukee vasta suostuttelun jälkeen. Jos vielä on kimalletta ja rimpsuja ja jotain prinsessaa niin kaikki on täydellistä.
Vaikka itse inhoan niitä niin en henno kieltää niitä tytöltä. Tietenkään kaikki ei pinkkiä ole, mutta miksi ehdoin tahdoin jättäisin ostamatta esim pinkit kengät ja ottaisin ne mustat jos toinen niistä pinkeistä tykkää? En ymmärrä.

Ja silloin kun pojalla oli Hello Kitty kausi hän sai Hello Kittyä. Hänellä oli mm. pinkit Hk verhot huoneessaan. Nyt poika tykkää Star Warsista ja mahdollisuuksien mukaan ostan hänelle jotain järkevää sellaista.

Juu, ei se aina ihan periydy tuo lempiväri-juttu.... Mä olin lapsena sellanen Barbie/Mylittle Pony/pinkki/balleriina/mekko-tyttö, ja kuinkas kävikään, mun esikoinen pukeutuu mieluiten vihreään, maastokuosiin, in on lohikäärmeet ja dinot, ja siis tyttö on...

Ei tulis mieleenkään pakottaa tyttöä mekkoon, antaa kaikkien kukkien kukkia. Hän on näin onnellisin. Minä määrään kuinka paljon sitä vaatetta laitetaan, mutta kyllä tuollainen 6,5vee saa jo itse päättää minkänäköistä vaatetta pitää. Siskonsa sitten pukeutuu niihin mekkoihin.


Ai ja mä inhoan Hello Kittyä, mutta kuopus saa siihen pukeutua jos niin haluaa. Maailmassa on pahempiakin ongelmia...

 

Tää meni pieleen. Itse henkilökohtaisesti inhoan pinkkiä, glitteriä ja hörhelöä. Olen aina inhonnut, lapsenakin. Erityisesti sellainen Barbie pinkki on erityisen yök. Päätin että oman tyttöni puen kauniisiin väreihin, keltaiseen ja muuhun iloiseen enkä mihinkään pinkkikammotuksiin. No kuinkas sitten kävikään. Tyttäreni rakastaa juuri noita. Mitä pinkimpi, sen parempi. Aina pitää olla mekko päällä, housut pukee vasta suostuttelun jälkeen. Jos vielä on kimalletta ja rimpsuja ja jotain prinsessaa niin kaikki on täydellistä.
Vaikka itse inhoan niitä niin en henno kieltää niitä tytöltä. Tietenkään kaikki ei pinkkiä ole, mutta miksi ehdoin tahdoin jättäisin ostamatta esim pinkit kengät ja ottaisin ne mustat jos toinen niistä pinkeistä tykkää? En ymmärrä.

Ja silloin kun pojalla oli Hello Kitty kausi hän sai Hello Kittyä. Hänellä oli mm. pinkit Hk verhot huoneessaan. Nyt poika tykkää Star Warsista ja mahdollisuuksien mukaan ostan hänelle jotain järkevää sellaista.

Tästä samaa mieltä ja näin meilläkin mennään. Kyllä tyttö saa pukea päällensä sitä mistä tykkää ja sen väristä. Jos haluaa Hello Kitty-kengät niin saa ne (jos siis kengille on tarvetta). En ymmärrä logiikkaa "maksaja päättää" Kuka 4-vuotias itse maksaisi vaatteensa/kenkänsä? Olisi ollut kyllä lapsena kamalaa jos äiti oli pelkästään päättänyt yksin näistä asiosta.
Pukemisessa ei ollut mitään ongelmia koskaa kun on saanut mieleisiänsä vaatteita. Ilollalaittaa ne päällensä ja ihana katsella sitä riemua kun saa uuden röyhelöhameen joka päällä jopa nukuttaisiin

 

Myönnän että ärsyttää hello kittyt yms glitterijutut. Silti olen niitä tytöille ostanut kun ovat halunneet. Samoin kuin nyt disneyn autoja ja lentokoneita tuolle 3,5v "prinsessalle".

Kuitenkin vanhempana olen viimekädessä se joka päättää vaatteista ja vaikka kuinka olisi hello Kitty-kausi meneillään niin pelkkään tuohon kuosiin en suostu lasta pukemaan. Niin kuin mörköäiti mainitsikin jo, ulkovaatteet maksavat ja isommassa perheessä ne saa at kiertää sen minkä pystyvät. Siksi siis tykkään hyvälaatuisista ja kestävistä sekä väreistä jotka käyvät vielä parin vuoden päästäkin. Antamissani raameissa lapsi voi sitten valita haluaako tämän vai tuon takin tms.

Meillä esikoinen on poika ja seuraavat kolme tyttöjä, eli ei ole ollut kovin paljoa tarvetta hankkia tytöille poika-vaatteita. Silti ovat esikoisen vanhoja vaatteita käyttäneet ja välissä myös esikoinen kakkosen vaatteita. Selkeiden poika-vaatteiden sijaan ostin sitten sukupuolineutraaleita, kirkkaita ja kivoja värejä.

Mutta siis lapsia on kuunnellu ja sopivissa rajoissa ovat saaneet myös niitä haluamiaan vaatteita mutta pelkästään lapsen halun mukaan ei ole menty. Mutta jos nyt tällä hetkellä olisin ostamassa vaikka niitä kenkiä tuolle 3,5v:lle ja noilla logiikallasi varustetut kengät olisivat passelit, tyttö haluaisi kittyt ja itse tykkäisin enemmän änkkäreistä niin toki saisi kittynsä. Jos kitty-kengät olisivat huonompilaatuiset tai ei-tarkoitukseen sopivat niin sitten etsittäisiin jotkut muut. (Pakko kyllä myöntää että jos sillä tytöllä olisi pari vuotta nuorempi veli niin varmasti kannustaisin ostamaan osan vaatteista sellaisilla kuoseilla mitä voi myös kierrättää)

 

Ai, mitäs nämä sitten on:
Hello Kitty - A Story Book Adventure - YouTube

Hello Kittyhän on suunniteltu ihan alun alkaeenkin koristamaan tuotteita, jotta ne menevät paremmin kaupaksi. Kun taas muumit ovat ensin olleet kirjojen hahmoja.

 

Piti ihan alkaa miettimään, miten sitä itse käyttäytyy. Mielestäni jokaisella banhemmalla saa olla omat mielipiteensä ja ohjata lasta valinnoissaan sen mielipiteen mukaan. Niinpäinhän sen pitääkin kulkea, että lapset oppii vanhemmiltaan eikä toisinpäin. Mutta rajansa kaikella, lapselle piyää tarjota monipuolista ruokaa, vaikka vanhempi ei niistä kaikista tykkää. Vanhempi voi päättää, että perheessä syödää vege tai vähän hiilihytraattipitoista ravintoa, mutta vanhempi ei voi kieltää syömästä salaattia vain koska ei itse pidä siitä.

Vaatteiden suhteen sama, vanhemmalla voi olla omat suuntauksensa logojen tai materiaalien suhteen, mutta liian tiukkien raamien asettaminen pinkkuasioissa kuten väreissä tai kuvissa ei ole mitään järkeä ja niillä tekee vain haittaa lapselle. Isoista asioista päättää vanhempi, mutta lapselle on hyvä kehittyä myös omat mielipiteensä pikkuasioiden suhteen.

Itse ohjaan lastani siinä, että meillä ostetasn vaatteet kirpputoreilta, katsotaan ensin laatu, sitten hinta ja sen jälkeen kysyn miellyttääkö vaate lasta. Tytöt kun näkevät jotain kivaa mitä itse haluavat, katson ensin koon ja hinnan, usein tyrmään ostoksen siinä vaiheessa, jos koko ja hinta on ok, katson kunnon ja mietin käyttötarkoitusta ja kestävyyttä. Jos vaate muutenvain ei miellytä silmääni, voin sanoa sen ääneen, etten itse pidä siitä, mutta pelkän ulkonäön suhteen en ole ostamatta, jos lapsi varmasti sen haluaa itselleen.

 

Mutta yritin itse periyttää esikoiselta (poika) kuopukselle (tyttö) siistit vaaleanruskeat nahkaiset ensikengät. Kivat superfitit ja varmasti menisivät molemmilla sukupuolilla. Noh, se mitä en osannutkaan ennakoida oli lasten jalkojen kasvutahdin ero. Esikoisella on ikäisekseen iso jalka ja nyt nuo kengät olivat kuopukselle aivan liian isot. Eierilaisrt muuta kuin kauppaan ostamaan pienemmälle uudet ja sopivat. Hyvällä säkällä kyseiset kengät olisivat kuopukselle sopivat väärään vuodenaikaan (eli talvella).

Eli itse opin tuosta että kaikkea ei ole välttämättä järkeä yrittää väkisin periyttää sisarukselta toiselle. Muutenkin saman perheen lapset voi olla vartalonmalliltaan ihan erilaiset. Esim meillä toinen pitkä ja hoikka, toinen lyhyt ja tukevampi. Joten jep, molemmille on tullut ostettua aika pitkälti omat vaatteet ... ja myös värimaailmat ovat aika erilaiset

 

[QUOTE="ttt";30107913]TEn ymmärrä logiikkaa "maksaja päättää" Kuka 4-vuotias itse maksaisi vaatteensa/kenkänsä? Olisi ollut kyllä lapsena kamalaa jos äiti oli pelkästään päättänyt yksin näistä asiosta.
Pukemisessa ei ollut mitään ongelmia koskaa kun on saanut mieleisiänsä vaatteita. Ilollalaittaa ne päällensä ja ihana katsella sitä riemua kun saa uuden röyhelöhameen joka päällä jopa nukuttaisiin[/QUOTE]

"Maksaja päättää" taitaa olla vain toinen ilmaus sille, että viime kädessä aikuinen päättää. Kyllä minustakin on hyvä että lapsi saa jotain valita ja hänen mieltymyksensä otetaan huomioon, mutta sekin on ihan tervettä, että opetetaan siihen, että ensinnäkään kaikkea ihanaa ei voi ostaa, ja että joskus ostospäätös on tehtävä muillakin kriteereillä kuin sen mukaan, mikä on kaikkein ihanin tai söpöin tai vaaleanpunaisin tai mitä ikinä.

Esim. minusta on ihan hyvä jutella lapsen kanssa markkinoinnista - joitain tuotteita myydään kalliimmalla koska niissä on joku tietty kuva, ja ei välttämättä kannata silloin ostaa niitä vain sen kuvan takia. Voi myös puhua siitä, että kaikki tuotteet eivät ole yhtä kestäviä ja ostospäätös tehdään kestävyyden perusteella. Ja kengissä vaikka jotkut muutkin ominaisuudet (materiaali, vedenpitävyys, tms). Ostamisen ja omistamisen riemu ei ole ainoa hyvä asia, vaan myös kriittisen ajattelun oppiminen vähän kerrassaan.

 

Mutta yritin itse periyttää esikoiselta (poika) kuopukselle (tyttö) siistit vaaleanruskeat nahkaiset ensikengät. Kivat superfitit ja varmasti menisivät molemmilla sukupuolilla. Noh, se mitä en osannutkaan ennakoida oli lasten jalkojen kasvutahdin ero. Esikoisella on ikäisekseen iso jalka ja nyt nuo kengät olivat kuopukselle aivan liian isot. Eierilaisrt muuta kuin kauppaan ostamaan pienemmälle uudet ja sopivat. Hyvällä säkällä kyseiset kengät olisivat kuopukselle sopivat väärään vuodenaikaan (eli talvella).

Eli itse opin tuosta että kaikkea ei ole välttämättä järkeä yrittää väkisin periyttää sisarukselta toiselle. Muutenkin saman perheen lapset voi olla vartalonmalliltaan ihan erilaiset. Esim meillä toinen pitkä ja hoikka, toinen lyhyt ja tukevampi. Joten jep, molemmille on tullut ostettua aika pitkälti omat vaatteet ... ja myös värimaailmat ovat aika erilaiset

Totta, aina ei kierrätys onnistu. Mutta lasten haalareissa ei kyllä normaalisti vartalotyyppi vaikuta, sen verran väljiä ovat että todennäköisesti käyvät kaikille, jos vain koko on muuten oikea.

 

up

 

Hello Kitty-hahmo lanseerattiin Japanissa ensimmäisen kerran 1974. Vieläkin kiinnostaa, mistä ajattelit Kittyn olevan kopio?

En ole tuo, jolle kysymyksen esitit, mutta aiheesta on tosiaan nostettu ihan lakijuttujakin. Lue vaikka tuosta Miffy Attacks Hello Kitty - Japan Talk.

 

kyllä mäki joudun kattomaan HIMPULOITA (miettikää jo hei tota nimeä, tulee aivot korvista) kun kerta tyttö niihin on rakastunut

Kiitoksia vaan :-D Arvaa soiko loppupäivän päässä himpulat, himpulat, himpulat... Ja muksu on jo 9 vee, joten himpulakaudesta on aikaa...

 

oon mäkin joskus evännyt lapselta jonkun asian sen takia, että itse en siitä ole tykännyt. mutta en ole myöskään pakottanut lasta ostamaan ja laittamaan ´päälleen jotain, mistä lapsi ei selvästikään itse tykkään.

 

Kaikki söpötys pinkki glitteri jutut on jees. Hello kittyä, muumia ja prinsessaa löytyy paljon. Aina ei tietty tarvii olla vaaleanpunaista mutta mitään poikien juttuja ei tytöille osteta esim. autot, turtles ym. Leluiksi kyllä jos tahtovat.

 

Joo en halua Hello Kittyä, muumia, spidermania tai vastaavia rumia kuoseja lapsilleni ja sanoisin juuri jotain tuollaista itsekin. Yöpaidoiksi kelpaa sitten ostaa Cars-paitoja ja vastaavia kammotuksia. Niitä nyrkkirautoja, pääkalloja, bändipaitoja ja vastaavia en kelpuuta edes yöpaidoiksi.

AB-lippiksen ja repun on kyllä saanut, vaikka en niistä kuviona niin välitäkään. On niitä rumiakin tullut joskus ostettua kun ne saa yhdistelmillä ihan siedettävän näköisiksi, mutta ovat yleensä sitten lahjoina tulleita...

 

Mä pidän tärkeänä sitä että tyttö osaa tehdä omia valintoja ja arvostaa niitä, ja osaakin, oli kyse sitten vaatteista tai musiikista ym.

 

Jotkut haluaa pukea lapset pikku aikuisiksi. Lapsuus on muutenkin niin lyhyt, antakaa nauttia muumeista ja carseista! Itsekästä evätä lapselta jotakin kivaa, kun ei kulje yhdessä äidin makumieltymysten kanssa.

Lapselle on tärkeää saada tehdä omia valintoja myös pukeutumisen suhteen. Kasvattaa itsetuntoa, omaa minäkuvaa ja ymmärrystä. Toki lapselle voi ja kannattaa selittää miksi ne kuvat on siinä (mainostus), ja tämäm jälkeen antaa tehdä päätös kuulemansa pohjalta. Surullista, että niin monet äidit pakkoistuttavat mieltymyksensä ja asenteensa lapsille.