M
Miettii
Vieras
Eli sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja jossain vaiheessa sain lähetteen psyk. polille.
Tulin uudestaan raskaaksi ja yhdessä lääkärin kanssa päätettiin aloittaa mielialalääkitys.
Juttelu psyk. sairaanhoitajan kanssa + lääkkeet auttoivat hyvin, kunnes neljän kuukauden lääkeiden syönnin jälkeen yks kerta vain ilmoitettiin, että heillä alkaa kesälomat ja kun mun vointi on niin hyvä, niin tää oli sit viimeinen käynti. Laskettu aika oli kuukauden päästä ja lääkkeet sit piti tietenkin lopettaa pari viikkoa ennen laskettua aikaa. Koko ajan minulla oli kova huoli mahdollisesta masennuksen uusiutumisesta ja se hoitotaholla tiedossa.
Olin ihan hyvässä kunnossa ja vähän ihmettelin tuota hoitosuhteen loppumista, mutta en osannut siitä sen suurempaa numeroa tehdä. Tosin kysyin kyllä, että eikö tätä nyt seurata mitenkään...
Uuden synnytyksen jälkeen meni about 5 kk ja uusi masennus iski entistä vaikeampana.
Nyt uudelleen asiaan enemmän perehtyneenä ja usean lääkärin/Hoitajan ihmettelyn jälkeen oon miettinyt, että tehtiinkö tuossa nyt ihan oikein? Kun mielialalääkkeitä alkaa syömään, täytyisi niitä syödä vähintään 6kk ja lopetus aina lääkärin valvonnan alaisena. Kuitenkin tiedetään, että kerran (synnytys)masentuneelle uusi synnytys nostaa riskiä masentua uudelleen? Sen tiedän, että yleisesti lääkitys pyritään lopettamaan ennen synnytystä, mutta oisko tuossa pitänyt olla jonkinlaista seurantaa tms?
Jotenkin koin, että jäin aika kriittisessä vaiheessa ns. tyhjän päälle ja etenkin kun tämä uusi, entistä vaikeampi masennusjakso on nyt kestänyt yli kaksi vuotta (vaikka hoidossa olenkin nyt toisessa paikassa) on tullut väistämättä mieleen, että olisinko masentunut uudestaan jos juttelut silloin olisivat jatkuneet ja vointia olisi tarkkailtu ja oireet olisi voitu tunnistaa ajoissa ja ehkä ehkäistä/ lievittää tätä uutta masennusta.
Tämä asia on nyt alkanut vaivaamaan yhä useammin, kun olen pyrkinyt pohtimaan masennukseni syitä (muitakin kuin hormonaaliset syyt) joten olisi kiva kuulla mielipiteitä ja näkökulmia asiaan
Tulin uudestaan raskaaksi ja yhdessä lääkärin kanssa päätettiin aloittaa mielialalääkitys.
Juttelu psyk. sairaanhoitajan kanssa + lääkkeet auttoivat hyvin, kunnes neljän kuukauden lääkeiden syönnin jälkeen yks kerta vain ilmoitettiin, että heillä alkaa kesälomat ja kun mun vointi on niin hyvä, niin tää oli sit viimeinen käynti. Laskettu aika oli kuukauden päästä ja lääkkeet sit piti tietenkin lopettaa pari viikkoa ennen laskettua aikaa. Koko ajan minulla oli kova huoli mahdollisesta masennuksen uusiutumisesta ja se hoitotaholla tiedossa.
Olin ihan hyvässä kunnossa ja vähän ihmettelin tuota hoitosuhteen loppumista, mutta en osannut siitä sen suurempaa numeroa tehdä. Tosin kysyin kyllä, että eikö tätä nyt seurata mitenkään...
Uuden synnytyksen jälkeen meni about 5 kk ja uusi masennus iski entistä vaikeampana.
Nyt uudelleen asiaan enemmän perehtyneenä ja usean lääkärin/Hoitajan ihmettelyn jälkeen oon miettinyt, että tehtiinkö tuossa nyt ihan oikein? Kun mielialalääkkeitä alkaa syömään, täytyisi niitä syödä vähintään 6kk ja lopetus aina lääkärin valvonnan alaisena. Kuitenkin tiedetään, että kerran (synnytys)masentuneelle uusi synnytys nostaa riskiä masentua uudelleen? Sen tiedän, että yleisesti lääkitys pyritään lopettamaan ennen synnytystä, mutta oisko tuossa pitänyt olla jonkinlaista seurantaa tms?
Jotenkin koin, että jäin aika kriittisessä vaiheessa ns. tyhjän päälle ja etenkin kun tämä uusi, entistä vaikeampi masennusjakso on nyt kestänyt yli kaksi vuotta (vaikka hoidossa olenkin nyt toisessa paikassa) on tullut väistämättä mieleen, että olisinko masentunut uudestaan jos juttelut silloin olisivat jatkuneet ja vointia olisi tarkkailtu ja oireet olisi voitu tunnistaa ajoissa ja ehkä ehkäistä/ lievittää tätä uutta masennusta.
Tämä asia on nyt alkanut vaivaamaan yhä useammin, kun olen pyrkinyt pohtimaan masennukseni syitä (muitakin kuin hormonaaliset syyt) joten olisi kiva kuulla mielipiteitä ja näkökulmia asiaan