Onko tosiaan niin, että lestadiolaiet ym uskovaiset...

[meirami]

Tiedän yhden tapauksen, jossa lestaperheen 5.v poika jäi auton alle ja kuoli.. ja reaktio oli perheessä, että se oli ylemmän tahon tahto..

No näinhän he uskovat. Onko jotenkin huono asia, että joku uskoo noin? Uskovalla sureminen voi olla lohdullisempaa, kun asian pystyy uskonnolla "selittämään". Siis että pojan oli määräkin kuolla juuri tuolloin.

No, siis toihan on vaan itsensä suojaamista siltä tosiasialta, ettei pystynyt suojella lastaan. Kyllä tähän välillä törmää, et oma vahinko pistetään Saatanan syyksi tai Korkeimman tahdoksi. Se on semmosta ylihengellisyyttä/ vastuunpakoilemista.

Ei kukaan pysty suojelemaan omia lapsia kaikilta onnettomuuksilta. Itse ainakin pyrin minimoimaan mahdolliset riskit, kuten varmasti lähes kaikki äidit ja isät tekevät. Se, että oma lapsi kuolee onnettomuudessa on varmasti kauhea shokki vanhemmille. Itsesyytökset ovat varmasti kovat. Siinä, että me uskomme jokaisen elinpäivien olevan ennaltamäärätyt (eli siis jokainen kuolee ajallaan) ei ole kyse vastuunpakoilemisesta. Vaan siitä, että Jumala tietää meidän aikamme emmekä me voi sille mitään.

Kommenteistanne saa sellaisen käsityksen, että 5-vuotiasta poikaa ei olisi vahdittu/suojeltu onnettomuuksilta ja että vanhemmat eivät syyttäisi itseään... Tosiasia on, että tapaturmia tapahtuu, vaikka mitä tekisi! Minua ainakin lohduttaa läheiseni kuolemassa se, että uskon hänen elämänsä tulleen täyteen ja että hän kuoli omalla ajallaan...

 

[Rukoilijasirkka]

Tiedän yhden tapauksen, jossa lestaperheen 5.v poika jäi auton alle ja kuoli.. ja reaktio oli perheessä, että se oli ylemmän tahon tahto..

No näinhän he uskovat. Onko jotenkin huono asia, että joku uskoo noin? Uskovalla sureminen voi olla lohdullisempaa, kun asian pystyy uskonnolla "selittämään". Siis että pojan oli määräkin kuolla juuri tuolloin.

No, siis toihan on vaan itsensä suojaamista siltä tosiasialta, ettei pystynyt suojella lastaan. Kyllä tähän välillä törmää, et oma vahinko pistetään Saatanan syyksi tai Korkeimman tahdoksi. Se on semmosta ylihengellisyyttä/ vastuunpakoilemista.

Ei kukaan pysty suojelemaan omia lapsia kaikilta onnettomuuksilta. Itse ainakin pyrin minimoimaan mahdolliset riskit, kuten varmasti lähes kaikki äidit ja isät tekevät. Se, että oma lapsi kuolee onnettomuudessa on varmasti kauhea shokki vanhemmille. Itsesyytökset ovat varmasti kovat. Siinä, että me uskomme jokaisen elinpäivien olevan ennaltamäärätyt (eli siis jokainen kuolee ajallaan) ei ole kyse vastuunpakoilemisesta. Vaan siitä, että Jumala tietää meidän aikamme emmekä me voi sille mitään.

Kommenteistanne saa sellaisen käsityksen, että 5-vuotiasta poikaa ei olisi vahdittu/suojeltu onnettomuuksilta ja että vanhemmat eivät syyttäisi itseään... Tosiasia on, että tapaturmia tapahtuu, vaikka mitä tekisi! Minua ainakin lohduttaa läheiseni kuolemassa se, että uskon hänen elämänsä tulleen täyteen ja että hän kuoli omalla ajallaan...

Samaa mieltä sinunkin kanssa. Mutta olen tavannut ihmisiä, jotka selkeästi ryssivät toistuvasti ja sanovat sitä saatanan juoneksi.

Ei silti, ei ole olemassa mitään elämänhallintaa, vaikka ihmiset luulevat. Mut joku vastuu kaikilla on lapsistaan silti.

 

[Turkilmas]

Mä uskon aika vahvasti kohtaloon ja siksi myös siihen että meille jokaiselle on määritetty aika jolloin täältä täytyy lähteä. Vai mitä sanotte miehestä joka ajoi pyörällään pyörätiellä ja vieressä menevällä autotiellä ajoi rekka. Ja JUST tän miehen kohdalla rekasta irtosi vararengas (tai rengas, en muista tarkasti) ja sinkosi suoraan pyöräilevän miehen päälle. Mies kuoli heti ja en voi olla uskomatta että silloin oli miehen aika mennä.

Tämä ei tietenkään tarkoita ettei lapsen turvallisuudesta kuuluisi kaikin tavoin huolehtia. Eikä liioin sitä että itse mukisematta hyväksyisin kohtalon surematta asiaa jos omalle lapselle tapahtuisi jotain.

Mutta silti uskon kohtaloon, myös kuolemassa.

 

[meirami]

Tiedän yhden tapauksen, jossa lestaperheen 5.v poika jäi auton alle ja kuoli.. ja reaktio oli perheessä, että se oli ylemmän tahon tahto..

No näinhän he uskovat. Onko jotenkin huono asia, että joku uskoo noin? Uskovalla sureminen voi olla lohdullisempaa, kun asian pystyy uskonnolla "selittämään". Siis että pojan oli määräkin kuolla juuri tuolloin.

No, siis toihan on vaan itsensä suojaamista siltä tosiasialta, ettei pystynyt suojella lastaan. Kyllä tähän välillä törmää, et oma vahinko pistetään Saatanan syyksi tai Korkeimman tahdoksi. Se on semmosta ylihengellisyyttä/ vastuunpakoilemista.

Ei kukaan pysty suojelemaan omia lapsia kaikilta onnettomuuksilta. Itse ainakin pyrin minimoimaan mahdolliset riskit, kuten varmasti lähes kaikki äidit ja isät tekevät. Se, että oma lapsi kuolee onnettomuudessa on varmasti kauhea shokki vanhemmille. Itsesyytökset ovat varmasti kovat. Siinä, että me uskomme jokaisen elinpäivien olevan ennaltamäärätyt (eli siis jokainen kuolee ajallaan) ei ole kyse vastuunpakoilemisesta. Vaan siitä, että Jumala tietää meidän aikamme emmekä me voi sille mitään.

Kommenteistanne saa sellaisen käsityksen, että 5-vuotiasta poikaa ei olisi vahdittu/suojeltu onnettomuuksilta ja että vanhemmat eivät syyttäisi itseään... Tosiasia on, että tapaturmia tapahtuu, vaikka mitä tekisi! Minua ainakin lohduttaa läheiseni kuolemassa se, että uskon hänen elämänsä tulleen täyteen ja että hän kuoli omalla ajallaan...

Samaa mieltä sinunkin kanssa. Mutta olen tavannut ihmisiä, jotka selkeästi ryssivät toistuvasti ja sanovat sitä saatanan juoneksi.

Ei silti, ei ole olemassa mitään elämänhallintaa, vaikka ihmiset luulevat. Mut joku vastuu kaikilla on lapsistaan silti.

Ihminen säätää ja Jumala päättää.

Tottakai yritän parhain voimin hallita elämääni, mutta loppujen lopuksi se on joku muu, jonka hallinnassa ollaan

 

[JÄRKI HOI!]

No itse olen uskovainen ja helluntailainen. ILMAN MUUTA HUOLEHDIN TODELLA TARKKAAN MUN AARTEESTANI ; 1v.9kk tytär <3333 AINA LAITETAAN AUTOON ISTUMAAN TURVAISTUIMEEN; JOKA ON UPOUUSI - EI MIKÄÄN KIRPPARILTA OSTETTU; ETTÄ VARMASTI ON TURVALLINEN JOS JOTAIN SATTUU!!!

JA MINKÄKÖHÄN TAKIA JUMALA ON ANTANUT IHMISELLE JÄRJEN JOS SITÄ EI OSATA KÄYTTÄÄ ? TAI TARVITSISI KÄYTTÄÄ MUKA???!

Enpä usko, että Jumala kaikkia onnettomuuksia ns. "sallii" tai "suunnittelee" erityisemmin; Ihmisillä on omatahto ja Jumala on niin paljon suurempi kuin mitä kuvitella saatamme, että ei varmasti puutu jokaiseen "pikkuasiaan"
Eiköhän tämän elämän ole tarkoitus mennä lähinnä "omalla painollaan"
ja jos joku esim. ajaa humalapäissään autolla ja siitä syystä tulee kuolon kolareita tmv. niin tuskinpas siitä voi JUMALAA SYYTTÄÄ!
Eiköhän se ollut ihan tuon ihmisen oma ratkaisu lähteä humalapäisäsään autolla kaahailemaan .....
eli synnistä pitää myös kantaa seuraukset...... Elämä on elämää...
Kyllähän Jumala suojelee ja varjelee, mutta kyllä ihmistenkin täytyy siinä oman kortensa kekoon kantaa; suojella lapsiaan yms.
Ehkä onni onnettomuuksissa voi olla mmm: ettei enempää sitten ihmisiä kuollut jne.... En tiedä. MUTTA JÄRKIKÄTEEN!!
Kyllä niin hyvät ja pahatteotkin kiertyvät ihmisen eteen, sai Jumalalta syntinsä anteeksi tai ei..niin seuraukset niistä ainakin ovat aina nähtävillä:
sitä ihminen niittää mitä kylvää.....

 

[äiti x 3]

Tässä vanh.lest. kodissa lapset ovat aina turvaistuimessa/kaukalossa.No,3,5v. voi joskus mumman ja papan autossa matkustaa pelkissä turvavöissä n. kilometrin päähän kirppikselle,mutta kaksi nuorempaa eivät koskaan,vaan jätetään menemättä jos ei ole turvalaitteita mukana.Tässä onkin miehen kanssa pähkäilty että mihin autoon me mahdutaan,jos lapsia enemmän saadaa ja autoon pitäisi mahtua esim. 7 turvaistuinta/koroketta?!!

Ja mitä tuohon kuolemiseen tulee,niin lapsista tottakai pidetään parasta mahdollista huolta.Ainakin pitäisi pitää,minäkin valitettavasti tunnen "meikäläisiä" perheita joissa homma tuntuu olevan aika hällä väliä-meininkiä... Joskus kuitenkin onnettomuuksia ja vahinkoja sattuu,ja kyllä se on niin,että jokainen kuolee kun sen aika on.Vaikka sitten tipahtaa isän/äidin sylistä.Toisaalta ajatus on hyvin lohdullinen,tämä asia ei ole meidän käsissämme,mutta se EI poista vanhempien vastuuta pitää huolta lapsistaan!!!

 

[Piparjuuri]

Mä uskon aika vahvasti kohtaloon ja siksi myös siihen että meille jokaiselle on määritetty aika jolloin täältä täytyy lähteä. Vai mitä sanotte miehestä joka ajoi pyörällään pyörätiellä ja vieressä menevällä autotiellä ajoi rekka. Ja JUST tän miehen kohdalla rekasta irtosi vararengas (tai rengas, en muista tarkasti) ja sinkosi suoraan pyöräilevän miehen päälle. Mies kuoli heti ja en voi olla uskomatta että silloin oli miehen aika mennä.

Minä sanon, että sattumaa ja huonoa tuuria.