Onko toivoa????

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja suzanna81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

suzanna81

Uusi jäsen
01.08.2006
4
0
1
Olen viikolla 15+5. Viikolla 7+3 jouduin sairaalaan todella runsaan verenvuodon vuoksi. Lääkäri totesi että kohdussa on yksi elävä sikiö, mutta ei antanut kovin suurta toivoa että sikiö pysyisi kodussa. Seuraavalla viikolla menin lääkäriin tarkastukseen ja siellä se kaveri edelleen sinnitteli. Lääkäri piti mahdollisena sitä että olisi ollut kaksois raskaus ja että toinen olisi tullut pois. Viikolla 12+3 jouduin taas sairaalaan kovan verenvuodon vuoksi. Ja jälleen lääkäri ei pahemmin toivoa antanut. Sillä kerralla en kovin hyvää selitystä saanut miksi näin oli. Viime viikolla tein taas sairaala keikan 14+4
taas runsasta verenvuotoa. Nyt sain edes jotain tietoa. Istukka vuotaa ja kodussa on iso kokoinen veri hyytymä ( HK sinisen kokoinen lähes tulkoo). Ja ei lääkäri kovin suurta mahdollisuutta nähnyt että tämä sitkeä kaverini selviäsi.
Olo on aika epätoivoton ja on paljon auki olevia kysymyksiä esim. Miksi??
Haluiasin kuulla onko jollain vastaavia kokemuksia??
En voi muuta kuin elää päivä kerraallan ja odottaa!!

Haluan uskoa siihen että on toivoa niin kauan kun on elämää....
 
Omakohtaista kokemusta ei ole muuten,kuin että jouluna minulla oli keskenmeno.Se tuli ihan yllättäen ja oli hujauksessa ohitse.

En voi muuta sinulle sanoa,kuin että TOIVO.Vaikka sekään ei aina auta.Mutta koita yrittää sinnitellä eteenpäin...tuntuu se pienikin olevan aika sinnikäs. :hug:
 
Moi!

Otan todella osaa, sulla tosi rankat ajat menossa! :hug:

Mulla alkoi vuotaminen tosi runsaana viikolla 6+. Vuotelua jatkui noin rv 16 asti, välillä runsaampaa ja kirkasta, välillä "vain" tummaa hyytymää ja ruskehtavaa vuotoa. Joka kerralla kun ultrattiin, niin nähtiin, että vuoto tuli istukan ja kohdun kaulakanavan reunan tienoilta. Istukka oli osittain kohdunsuun päällä. Näkyvissä oli myös laaja-alainen verihyytymä, ei kuitenkaan ihan yhta suuri kuin sulla. Lääkärit sanoivat, että on hyvä, että hyytymä tulee pikkuhiljaa ulos ruskeana vuotona, vaikka se itsestä kauhealta tuntuikin.

Lopulta vuoto pikkuhiljaa väheni istukan siirtyessä ylöspäin kohdun kasvun myötä. Vielä rv 20 oli nähtävissä jonkinasteista hyytymää, vaikka vuotoa ei enää ollut, edes rusehtavaa. Sieltä se hyytymä kuulema mustelman tavoin pikkuhiljaa poistuu verenkierron mukana.
Eli mulla tällä hetkellä kaikki hyvin. Vauva on voinut hienosti kokoajan, kasvanut ja kehittynyt täysin normaalisti. Tällä hetkellä rv 27+1.

Tahdon sanoa sulle, että tosiaankin toivoa on! Ota tosi rauhallisesti, jää sairaslomalle jos suinkin mahdollista. Itse yritin sinnitellä töissä, vaikka koko elämä oli sekaisin murheesta ja huolesta. Vältä kaikkea raskasta, vältä yhdyntää, mekaaninen ärsytys aloittaa vuodon helposti uudestaan. Anna "haavan" (siis limakalvon vuotokohdan) parantua rauhassa. Tiedän, että on tosi rankkaa, mutta yritä silti.

Positiiviselta tuntuu, että sullakin vauva on jaksanut sinnitellä kaikesta huolimatta. Ja keskenmenon riskihän on noilla viikoilla jo huomattavasti alentunut. Eli vuoto ei kai todennäköisesti johdu siitä, että vauvassa olisi "vikaa", vaan istukasta. Näin luulisin, en tosin ole lääkäri, mutta itse otin aika paljon selvää noista vuotojutuista.

Nyt pötkölleen! Mä pidän peukkuja, että kaikki sujuis hyvin ! :hug:

Anneka66
 
Anneka66
Kiitos viestistäsi. Juu kyllä tää pikku kaveri on ihan kunnossa ja on kasvanut ja kehittynyt normaalisti. Istukka vaan vuotaa jostain syystä. Olen yrittänyt levätä mahdollisimman paljon, mutta minulla on 8kk ikäinen tyttö joka ei vielä tule ihan omillaan toimeen =). Pikku neidistä saan voimia ja hän auttaa jaksamaan tilanteen paremmin vaikka joskus tuntuukin raskaalta(aika sekavasti selitetty).
Mutta ei tässä auta kuin ottaa päivä kerrallaan...

Voimia sinulle paljon ja toivotaan parasta :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.08.2006 klo 23:18 suzanna81 kirjoitti:
Olen viikolla 15+5. Viikolla 7+3 jouduin sairaalaan todella runsaan verenvuodon vuoksi. Lääkäri totesi että kohdussa on yksi elävä sikiö, mutta ei antanut kovin suurta toivoa että sikiö pysyisi kodussa. Seuraavalla viikolla menin lääkäriin tarkastukseen ja siellä se kaveri edelleen sinnitteli. Lääkäri piti mahdollisena sitä että olisi ollut kaksois raskaus ja että toinen olisi tullut pois. Viikolla 12+3 jouduin taas sairaalaan kovan verenvuodon vuoksi. Ja jälleen lääkäri ei pahemmin toivoa antanut. Sillä kerralla en kovin hyvää selitystä saanut miksi näin oli. Viime viikolla tein taas sairaala keikan 14+4
taas runsasta verenvuotoa. Nyt sain edes jotain tietoa. Istukka vuotaa ja kodussa on iso kokoinen veri hyytymä ( HK sinisen kokoinen lähes tulkoo). Ja ei lääkäri kovin suurta mahdollisuutta nähnyt että tämä sitkeä kaverini selviäsi.
Olo on aika epätoivoton ja on paljon auki olevia kysymyksiä esim. Miksi??
Haluiasin kuulla onko jollain vastaavia kokemuksia??
En voi muuta kuin elää päivä kerraallan ja odottaa!!

Haluan uskoa siihen että on toivoa niin kauan kun on elämää....
Minulla jo kyllä aikaa 11v mutta ajattelin kertoa.Toinen tuli pois myös viikolla 7,toinen sydän sykki.Vuotoa oli viikolle 20 joskus enemmän joskus vähemmän. Sanoivat sen johtuvan siitä poistulosta!Sitten se loppui ja reve poika syntyi viikolla 36! Onnea vain sinulle! :heart:
 
Hei

Minulla kävi taas niin, että vko 12+6 heräsin koviin kuukautis kipuihin ja olin yltä päältä veressä. Matkasimme sairaalaan, silloin olimme mökkeilemässä Tammisaaressa.
Olipas ihanaa palvelua. Herättivät lääkärin, joka asui jossain aivan lähellä.
Lääkäri tutki ja löysi myös verihyytymiä. Yksi oli aivan istukan reunassa kiinni. Mutta pienokaisen sydän löi normaalisti.
Seuraavana aamuna sama juttu, silloin istuin pöntöllä ja vedin niitä pahkuroita ulos ja pyyhin verta pois, silloin oli tunne että tässäkö tämä oli.

Uudestaan vaan samaiseen sairaalaan. Nyt olivat isoimmat tulleet pois ja edelleen sykki sydän.
Lääkäri sanoi kunhan kotia päästään niin menisin kätilöopistolle tarkistuttamaan tilanteen.
Se ei ollutkaan kovin helppoa. Eivät millään olisivat ottaneet minua sinne, sillä eihän alle 21 viikkosia tutkita.
Soitin Tammisaareen ja kerroin tilanteen. Eikä mennyt kun tunti kun soittivat kättäriltä ja pyysivät ultraan.
Lääkäri sanoi että selviytyminen on korkeimman käsissä ,eikä hän voi tehdä mitään. Olipas lohduttavaa, mutta niin se vaan oli.

Siitä se rumpa alkoi. Supistuset,vuodot...... Mutta Nella syntyi pieni painoisena, Lucian päivänä joulukuussa, ja erittäin tempperamenttinen tyttö nyt. Vuosi ja 7 kuukautta päälle.

Ystävälläni vähän samanlainen tapaus, tyttö myös hänellä.
Suuresti sinulle onnea raskauteen.
Toivotaan parasta.
 
Siitä on vierähtänyt jo melkein vuosi kun kirjoitin kyseisen viestin. Voi miten aika kulua nopeasti ja vielä kun on kaksi pientä neitiä niin ei tahdo olla ylimääräistä aikaa. Juu kyllä tuo meidän pieni neiti näki päivänvalon vko 33+1. Tytöille tuli vuosi ja kolme päivää ikäeroa.Välillä tilanne näytti aika epätoivoiselta mutta raskaus eteni pikkuhiljaa. Jos muistan oikein niin tuossa vko 25 tienoilla sanottiin että hematooma on kadonnut kokonaan kohdusta jota kyllä epäilin mutta uskoin lääkäriä. Lääkäri sanoi että nyt voi elää ihan normaalia elämää tietenkin oma kunto huomioon ottaen.( lääkäri joka oli ollut minulla alusta asti niin hän sanoi että oli ollut99% varma että raskaus tulee menemään kesken). Vko 32 lapsivettä alkoi tihkumaan ja ajattelin että menen vain käymään nopsaa sairaalassa vähän niinnkuin varmuuden vuoksi. Totesivat sairaalassa että se ei ollut lapsivettä , mutta kun minulla lääkärin mukaan lillui kohdussa jotain ylimääräistä niin hän otti minut sisään (menin yöllä sairaalaan) kyseessä oli nuori lääkäri. Sanoin voisiko se olla mahdollisesti kyseinen hematooma ja sitähän se sitten oli. Eli ei se sieltä ollut mihinkään hävinnyt. Osastolla sit lapsivedet lorahti oikein huolella. Viikon makasin ja lapsivettä tihkui. Päiviä yritettiin sada lisää että vauvelilla olisi hyvät mahdollisuudet. 8.12.06 neiti syntyi 2750 ja 48 eli ei mikään pieni neiti. vaikka mielestäni pieni olikin. Kaksiviikkoa oli teholla ja jouluaattona pääsi kotio. En olisi ikimaailmassa voinut kuvitella viime kesänä että minkälaisen joululahjan tulen saamaan.
Napanuora oli kalvokiinnitteinen (kuulemma aika harvinaista) ja siitä juuresta oli mennyt verisuoni poikki joka sitten vuoti kohtuun. Kätilö sanoi synnytyksen jälkeen että oli hyvä että synnytys käynnistyi koska raskauden edetessä kalvon kiristyessä olisi ollut riski että menee lisää verisuonia poikki. Olisi voinut käydä vauvalle ja äidille huonosti.
Onnekksi kaikki oli ohi ja tyttö ja äiti voi hyvin.
Neiti voi erittän hyvin, meidän pieni aarre ja niin suloinen.

Ikinä ei pidä luovuttaa ja aina on toivoa.

Kiitos paljon niile jotka tukivat ja kertoivat tarinoitaan minulle :hug:

RTV Susanna :heart:
 
Olipa lohdullista lukea kertomuksesi ja muidenkin.
Itseäni jännittää ihan hirveästi,kun tunnin päästä ultra aika.Olen 14vkolla ja tämä viides raskaus oli todellinen yllätys,vkolla 9 kävin yksityisellä "varmistamassa"että kohtu tyhjentynyt..luulin keskenmenoksi,mutta elävä ja hyvinvoiva ihmisen alku siellä oli!Tuon jälkeen ei vuotoja ollut,paitsi eilen taas,samanlainen kuin aiemminkin:Yhtäkkiä runsaasti verta sekä hyytymiä vessakäynnillä ja sitten ei mitään!!!Olin taas varma,että keskenmeno alkoi,mutta se veren tulo loppui kuin seinään!
Nyt jännittää tuo ultra ja mietityttää mikä pikkukaverilla huonosti!!! :'( :'(
Voiko tällästä jatkua koko raskausajan??Nyt jo todella raskasta :'(
Sitä jo miettii hankintoja vauvalle ym.ja sitten seuraavana päivänä vedetään matto jalkojen alta ja iskee hirvittävä pelko :'(
 
Todella lohtua antavia kirjotuksia ja vähän jotain valotusta siihen mistä verenvuodot raskaudessa voi johtua! Tässä jännitän myös tuleeko viides km vuoden sis vai onko siis vielä toivoa, että masussa kaikki hyvin! Rv9+6 ja vuoteluja ja kipuja ollut viikkokaupalla.Viikonlopun aikana vähän enemmän kipuja ja viime yönä raastavat kivut ja verinen vuoto! Kaiken lisäksi pelkään, että jos vuoto alkaa se ei otakkaan loppuakseen kun käytän verenohennuspistosta km ehkäsyyn :o Kerran aikaisemmassa km olin kuolla vuotoshokkiin, kun nuori hoitaja ei ottanut todesta että vuodan jalkapallon kokoisia hyytymiä! Kättärille en haluaisi nyt lähteä tarkistamaan tilannetta, pelottaa niin karseesti ja en ole ehkä aivan valmis huonoihin uutisiin vielä :ashamed: Koitan sinnitellä to kun aika omalle tutkimuslääkärille, että sitten ultrataan.Keskeytynyttä keskenmenoa olen jo päiviä päässäni pyöritelly kun raskausoireet yhtäkkiä johonkin vaan katosi tai ei kokonaan mutta lieventy huomattavasti muutaman viime pvän ajan! Itselläni koskaan näihin vuotoihin ei ole mitään järjellistä syytä löytynyt, paitsi kerran myös tuo kaksosrask.joista toinen eka tuli pois ja lopulta toinenkin, mutta mistään hematoomasta tms kukaan ei ole koskaan puhunut! Luulisi, että sellainen selkeästi ultrassa näkyisi?
Mielikille kovasti tsemppiä ultraan ja toivottavasti kaikki on hyvin :hug: Tule kertomaan kun tiedät!
 
Hieno juttu Mielikki :) Jännitin täällä kovasti puolestasi! Kaikkein kurjinta onkin kun asioille ei löydy järjellistä syytä tai mitään minkä voisi hoitaa pois päiväjärjestyksestä!
Itselläni vuotoaei ole ollut yön jälkeen, mutta mahaa nippailee oudosti.Ei oikein selkeetä kipua, mutta jotain sinne päin kuitenkin :o En osaa/uskalla tehdä mitään, möllötän vaan ja kelaan näitä juttuja! Raskasta :ashamed:
 

Yhteistyössä