Onko teillä/teettekö avoiehdon
- Viestiketjun aloittaja taustalla
- Ensimmäinen viesti
Jos mennään niin tehdään. Järjellä saa ja voi ajatella vaikka rakastuisikin 
Ikinä ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan. Viidenkymmenen vuoden päästä tilanne voi olla ihan toinen kuin nyt.
Asiaan vaikuttaa monien tuttujen ja miehen vanhempien ero. Nyt myös omat vanhemmat ovat eroamassa jota en olisi ikinä voinut uskoa.. :/
Ikinä ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan. Viidenkymmenen vuoden päästä tilanne voi olla ihan toinen kuin nyt.
Asiaan vaikuttaa monien tuttujen ja miehen vanhempien ero. Nyt myös omat vanhemmat ovat eroamassa jota en olisi ikinä voinut uskoa.. :/
Ei tehty. 6 vuotta olleet rahat jo yhteisiä avoliitossakin, näin myös jatkossa. Ei olla eroteltu, vaikka tulot erilaiset. Me nyt kuitenkin annetaan omastamme myös toisen harrastuksiinkin, mitkä ei toista (muka) kiinnosta. Jos erotaan, niin sen näkee sitten kuin käy, mutta ei nyt ihan heti olla eroamassa.
Ei tehty,jälkeen päin monien myrskyjen aikana ja niitten jälkeenkin on mielessä käynyt olisko pitänyt..Vaikka tyhjillään mie tänne tulin,vain vaatekassi mukanani..
Meillä ei ollut mitään järkeä tehdä. Yhdessä ollaan oltu 16 vuotiaista asti ja yhdessä hankittu siis kaikki omaisuus, eli kummallakaan ei ollut mitään arvokasta entuudestaan. Eikä kumpikaan meistä voi odottaa saavansa mitään suuria perintöjä.
ei tehty 
. se mitä meillä on, on yhteistä, meidän kummankin. se mikä hankitaan, on meidän kummankin ja jos erotaan, niin se on sit sen ajan murhe. ei puhuttukaan avioehdosta, mutta mun mielestä ois ollut inhottavaa tehdä jotain "kun/jos joskus erotaan".. olen tyytyväinen näin
. se mitä meillä on, on yhteistä, meidän kummankin. se mikä hankitaan, on meidän kummankin ja jos erotaan, niin se on sit sen ajan murhe. ei puhuttukaan avioehdosta, mutta mun mielestä ois ollut inhottavaa tehdä jotain "kun/jos joskus erotaan".. olen tyytyväinen näin
L
Lakimies
Vieras
\
Avioehdossa ei ole kyse erottelussa avioliiton aikana, vaan erotilanteessa. Sen voi tehdä vain eron varalta, tai sekä kuoleman- että eron varalta.
Alkuperäinen kirjoittaja 04.05.2007 klo 10:35 melle kirjoitti:
Avioehdossa ei ole kyse erottelussa avioliiton aikana, vaan erotilanteessa. Sen voi tehdä vain eron varalta, tai sekä kuoleman- että eron varalta.
Ei tehty.
Kun meillä on yhteiset lapset, jotka kuitenkin kaiken perivät, jos jotain perintöä on.
En olisi suostunut edes naimisiin, jos mies tuota olisi vienyt läpi. Silloihan ikään kuin varautuu avioeroon.
Ja molemmat olimme yhtä tyhjätaskuja. Itselläni oli jonkin verran säästöjä naimisiin mennessä, miehellä ei mitään.
Kun meillä on yhteiset lapset, jotka kuitenkin kaiken perivät, jos jotain perintöä on.
En olisi suostunut edes naimisiin, jos mies tuota olisi vienyt läpi. Silloihan ikään kuin varautuu avioeroon.
Ja molemmat olimme yhtä tyhjätaskuja. Itselläni oli jonkin verran säästöjä naimisiin mennessä, miehellä ei mitään.
No jos mies sitä mulle ehdottaisi niin kyllä mä suostuisin, olen itsekkin miettinyt asiaa mut sen takia kun tuolla miehellä ilmeisesti joskus tulevaisuudessa tiedossa jotain perintöä.
Muuten kaikki mitä meillä on, on yhteistä.
Muuten kaikki mitä meillä on, on yhteistä.
Ei tehty, koska kumpikin lähti samalta viivalta. Ei ollut ennen avioliittoa kummallakaan omaisuutta ja tulot samaa luokkaa. Molemmille on odotettavissa samansuuruinen perintö, mutta meidän vanhempamme voivat sulkea lapsensa puolison perinnön ulkopuolelle.
Avioehto ei ole aina naiselle kannattava. Usein mies tienaa enemmän ja omaisuus kirjataan miehen nimiin. Vaikka nainen on osallistunut kuluihin ja auttanut omalla kotityöpanoksellaan miestä etenemään urallaan, niin hänelle ei erossa välttämättä jää mitään, jos on avioehto, eikä nimeä missään omaisuuspapereissa.
Avioehto ei ole aina naiselle kannattava. Usein mies tienaa enemmän ja omaisuus kirjataan miehen nimiin. Vaikka nainen on osallistunut kuluihin ja auttanut omalla kotityöpanoksellaan miestä etenemään urallaan, niin hänelle ei erossa välttämättä jää mitään, jos on avioehto, eikä nimeä missään omaisuuspapereissa.
ei tehty.. ja miksi oltais.. kaikki menee erossa puoliks- jos erotaan niin tuskin tästä kämpästä mitään haluan ees mukaan.. ja rahaa nyt ei oo niin paljon että sen takia kannattais sitä tehdä.
Ihan siksi koska appiukko olis tehny miehen perinnöttömäksi. Tyhmää, lapsellista ja idioottimaista häneltä, tiedän..Mut eipä viititty alkaa tappeleen. Ei mua heidän rahansa kiinnosta pätkän vertaa ja ehto kun saatiin tehtyä niin, että jos mies kuolee niin se kumoaa sitten sen paperin. Se riittää mulle.
\
Olkoon vain, meillä kaksi lasta, jotka kuolematilanteessa perisivät ja myös toisemme kuolematilanteessa perimme. Minä olen saamassa isoa perintöä, mutta eiköhän nuo rahat tule käytettyä. On tästä puhuttu sekä miehen, että vanhempieni kanssa ja vanhemmatkaan eivät näe tarpeelliseksi tehdä ehtoa. Tietävät mihin perintö menee, tähän yhteiseen maatilaan.
Alkuperäinen kirjoittaja 04.05.2007 klo 10:40 Lakimies kirjoitti:
Olkoon vain, meillä kaksi lasta, jotka kuolematilanteessa perisivät ja myös toisemme kuolematilanteessa perimme. Minä olen saamassa isoa perintöä, mutta eiköhän nuo rahat tule käytettyä. On tästä puhuttu sekä miehen, että vanhempieni kanssa ja vanhemmatkaan eivät näe tarpeelliseksi tehdä ehtoa. Tietävät mihin perintö menee, tähän yhteiseen maatilaan.
P
Pikaiseen
Vieras
Kyllä tehtiin, koska halusin varmistaa, että edesmenneen isäni perintö menee aikoinaan minun ja mieheni yhteisille lapsille, eikä mieheni lapsille edellisestä liitosta.
\
Jos esim. naisen vanhemmat kuolevat, nainen perii heidän omaisuudestaan osuutensa eli mies ei saa senttiäkään!! Koska avioliitossa sinä omistat omat tavarasi ja rahasi ja mies omansa! Vasta avioero jakaa omaisuuden kahtia (siis jos ei ehtoa ole)
Alkuperäinen kirjoittaja 04.05.2007 klo 10:39 vieras kirjoitti:otsikkoon tuli virhe.Mitäs sitten kun esim peritte sukulaisia eikä ole avioehtoa?Perinnöt tulee molemmille vai kuinka?
Ei meilläkään mitään säästöjä/rahoja tms vielä ole.
Auto,sekin rahoituksella
Jos esim. naisen vanhemmat kuolevat, nainen perii heidän omaisuudestaan osuutensa eli mies ei saa senttiäkään!! Koska avioliitossa sinä omistat omat tavarasi ja rahasi ja mies omansa! Vasta avioero jakaa omaisuuden kahtia (siis jos ei ehtoa ole)
Meillä on avioehto. Perin jo lapsena mummulta ja papalta tontin ja metsää, joita en aio jakaa mieheni kanssa, jos meille jostain syystä tulisi avioero. Ainoana lapsena perin aikanaan myös vanhempani ja senkin omaisuuden haluan pitää itse ja jättää omille lapsilleni. Suvun omaisuuden pitää pysyä suvussa, sanoi pappa-vainaa.
\
Mä kokisin ton kylä niin, että ompa mulla osakkeet "korkeella" suvussa. Olisin toki allekirjoittanut paperin, mutta eipä tarvis appiukonkaan haaveilla kovin läheisistä suhteista esim lapsenlapsiin. JOs mua ei äitinä sitä vertaa arvostettais niin silloin en arvostain heidän isovanhemmuuttakaan. No, meillä molemmilla on miehen kans hyvätuloiset vanheemmat, perintöjä tulossa (etenki mun puolelta) ja itsekin ollaan hyvässä leivän syrjässä, ihan omin ansioin, joten ei oo meän tilanne tommonen. Mutta juma että näyttäsin missä kaappi seisos jos noin muhun suhtautuisivat.
Alkuperäinen kirjoittaja 04.05.2007 klo 11:34 SuhmuranSandra kirjoitti:
Mä kokisin ton kylä niin, että ompa mulla osakkeet "korkeella" suvussa. Olisin toki allekirjoittanut paperin, mutta eipä tarvis appiukonkaan haaveilla kovin läheisistä suhteista esim lapsenlapsiin. JOs mua ei äitinä sitä vertaa arvostettais niin silloin en arvostain heidän isovanhemmuuttakaan. No, meillä molemmilla on miehen kans hyvätuloiset vanheemmat, perintöjä tulossa (etenki mun puolelta) ja itsekin ollaan hyvässä leivän syrjässä, ihan omin ansioin, joten ei oo meän tilanne tommonen. Mutta juma että näyttäsin missä kaappi seisos jos noin muhun suhtautuisivat.
