Onko teillä muilla valikoivia/ennakkoluuloisia lapsia syömisen suhteen? Loppuuko tää koskaan?!

[nirson äiti]

Meillä on aina syöty monipuolisesti ja just sitä mitä on tarjolla.
Lapsi söi 3 ikävuoteen asti kaiken mitä sille annettiin, fetajuustosta ja suolakurkusta lähtien. Kaiken.
Sit se alkoi yhtäkkiä se nirsoilu ja valikoiminen ja sekä minä, että lapsen lähipiiri, että hoitohenkilökunta päikyssä mietittiin mistä se johtuu, mutta kukaan ei keksinyt.
Nyt lapsi on 7 ja tää on ihan helvettiä tää syömättömyys.

Ensinnäkin syö niin hemmetin hitaasti et yli puolet ruuasta jäähtyy aina.
Mikään ei kelpaa ja mitään ei söisi.

Paitsi makkaraa, yhtä tiettyä makaronia, paistinperunaa, leipää.

Mä alan olla niin turhautunut, eniten mua SURETTAA ja AHDISTAA kun mennään vaikka jonnekin kylään ja siellä kyläpaikan lapset vetää naamat loistaen kaks annosta makkarasoppaa ja mun lapsi ronkkii ne makkarat ja sanoo et kiitos.

Ja meillä on selkeät ruoka-ajat, eikä mitään naposteluita tai ylimääräsiä välipaloja. Jos ruoka ei kelpaa kun sitä on, niin seuraava ruoka on sitten kun on ja se on voivoi jos tulee nälkä välissä.

Mä en painosta (ehkä jossain vaiheessa painostin, mutta en enää muutamaan vuoteen), en tee syömisestä numeroa lapselle, enkä ole muuttanut meidän perheen ruokatottumuksia mitenkään. Ja lapsi ei vaan syö. Koulussakin ihmettelevät kun ei syö siellä juuri mitään, et miten voi kuitenkin kasvaa normaalisti. En minä ymmärrä.

Onko täällä ketään saman kokeneita? Ketään joka ymmärtäis mun turhautumisen ja välillä valtavan ärtymyksenkin? Onko kellään positiivista kokemusta et lapsi olis alkanut taas syömään NORMAALISTI monen vuoden selittämättömän nirsoilun jälkeen?!

Antakaa mulle voimia jaksaa tätä, jotenkin taas oon niin ärtynyt kun mikään ei kelpais ja mulla on kausi et ruuanlaitto tökkii ja sit se ei ees kelpaa mitä teen.. :ashamed:

 

[nirson äiti]

uppp...

 

["äiti"]

Meillä lapsi nyt 3,5v ja vasta viime aikoina alkanut paremmin syömään. Oli todella pitkään sihtikurkku ja mikään ruoka ei kelvannut. Neuvolasta sai käskyn antaa öljyä ruokiin. Nyt syö vähän paremmin mutta vieläkin nirsoilee. Aloitin multivita junior purutabletit ja niistä on ollut meillä apua ruokahalun suhteen.

 

[Tepadj]

Kyllä se lapsi syö kun kunnolla nälkä tulee.

 

[alley]

Minulla on serkun tyttö sellainen, ettei syö juuri mitään. Viime kesänä vasta sain tästä tietää, kun mainitsi asiasta. Heillä oli koko kesän sellainen uusi maku päivässä teema. Että aina piti maistaa jotain uutta, mitä ei ollut suostunut syömään. Serkkuni harmitteli kanssa sitä kun ei voi lähteä tytön kanssa minnekkään kodin ulkopuolelle viettämään yhteistä aikaa, kun tyttö ei syö mitään ravintoloiden ruokia, kun niissä on aina jotain epäilyttävää. Kävivät oman lapseni synttäreillä syksyllä ja tämä tyttö ei syönyt muuta kuin muumi keksejä ja poppareita. Heillä kuulemma tyttö jopa yökki sellaisista ruuista mistä ei tykännyt. Ja iältään on ehkä 8-vuotias.

 

[Hankalakinkai]

Mun kaveri oli pienenä tuommoinen. Nykyäänkin sillä on hyvin valikoiva maku eli kun ollaan ravintolassa syömässä se haluaa puolet pois annoksesta jonka tilaa. Se ei vaan ole kovin laajalti innoissaan eri mauista (miten se kirjoitetaan??maku monikkoon..). En ole koskaan nähnyt sen syövän kovin suuria annoksia oikein yhtään mitään ja ollaan siis kavereita oltu reilu 20 vuotta.

Tää ei nyt varmaan ollenkaan auttanut ap:n asiaa, mutta olettaisin joidenkin vain olevan tuommoisia. Eikai sen niin väliä jos ei vaan tykkää jostain kun kuitenkin kasvaa hyvin. Kaikilla on jotain ruokia joista ei pidä ollenkaan niin eikö ole ihan mahdollista,että jollain se valikoima vaan on paljon laajempi?

 

[moekoe]

Meillä muksu, nyt 3,5, teki tota vuoden, mutta nyt on onneksi normalisoitunut. Ikävä kyllä en osaa auttaa, mutta sympatiaa ja ymmärrystä, sitä saat.
:wave:

 

["minä"]

Olen itse ollut toivottoman huono syömään lapsena. Kouluruokailu oli painajainen, kun en pystynyt niitä ruokia syömään. Olin hyvin hoikka, muuten kyllä terve.

Nyt aikuisena olen poikkeuksellisen kaikkiruokainen. Suhteeni ruokaan on terve, eli syön luonnollisesti sen mitä kulutan ja ruokavalioni on minipuolinen.

Eli näiden omien kokemusteni pohjalta sanoisin, että eiköhän tuo sinunkin lapsesi vielä opi syömään

 

[susa12]

tiedän tasan tarkkaan sen turhautumisen, epätoivon ja välissä raivostumisenki tunteen. meillä nyt poika 5v, ei syö juuri mitään. ruokavalio koostuu noin 20 eri ruuasta. on tosi tarkka, että esim leipä on aina sitä samaa paahtoleipää, makaronista ja muroista käy vain yks tietty merkki ja malli yms.. uusia ruokia ei suostu maistamaan, muuta kun kovalla painostuksella. nyt tässä pientä parannusta, olen ollu tiukempi. saa tarran jokaisesta maistamasta ruuasta, vaikka se olis yks riisinjyvä. kun seinällä on 5 tarraa, saa valita kaupasta mieleisen lelun tai lehden. välissä kerää innoissaan tarroja jos nähny jotain minkä haluaa, välissä kausia ettei kiinnosta ollenkaan. vaikka ottaa ihan pienen palan uutta ruokaa, voi alkaa yökkimään ja jopa oksentaa. perunamuusia on maistanu jo monta monta kertaa, mutta ei silti ole tottunu syömään sitä. aina ennen ruokailua päättää jo valmiiksi montako lusikallista tai palasta ottaa, ei syö lautasta ikinä tyhjäksi (paitsi riisipuuro). karkkipäivä meillä on lauantaisin.
päiväkodissa syö pelkästään maitoa ja leipää, ei edes maista lämmintä ruokaa eikä sielläkään painosteta. vaikka kaikki muut lapset syö niin ei silti ota niistä yhtään mallia. lapsi kasvaa ihan normaalisti vaikka on aktiivinen ja liikkuva lapsi. en tiedä mistä sitten saa tarpeeksi energiaa.
yritän vaivihkaa saada ruokaan lisättyä ravintoaineita. kun esim paistan lättyjä, laitan rahkapurkin, 4 kananmunaa, korvaan osan jauhoista jauhetuilla kaurahiutaleilla, käytän plusmaitoa. riisipuuron sekaan lorautan vähän rypsiöljyä. onneksi syö muutamia hedelmiä, teen monesti hedelmälautasia, ruuan kans kurkun palasia. leivän päälle reilulla kädellä margariinia yms kikkoja.
oisin myös erittäin kiinnostunu kuulemaan meneekö tämä joskus ohi ja millä keinolla....

 

[Tönt]

mulla on 8v (täyttää kesällä 9) joka ei haluu syödä lihaa. ja tätä on jatkunut jo monta vuotta. kanaa menee joskus ja kalaa syö mielellään mutta muu liha ei maistu.

 

[LauhkeaLehmä]

Minulla nirsoilu loppui parinkympin hujakoilla. Lapsena olisn syönyt vain lihaa ja perunaa/makaronia :saint:

 

[8v jäbän mude]

Kyllä se lapsi syö kun kunnolla nälkä tulee.

Ei muuten syö paitsi seuraavana päivänä koulussa...

Meillä menee niin, että ruoka-aikana sanotaan ettei tykätä tai ei jaksa tms... Menee tunti niin valittaa että on nälkä. Olen vain sanonut, että mitäs et syönyt.

Joskus makaroni ja jauhelihakastike on hyvää ja joskus taas ei tykkää siitä

ikää herralla 8v ja AINA ollut tällaista.

Mitkään sipulit, fetat, KETSUPPI, sienet, yms yms yms ei kelpaa.. Siis ei halua edes ketsuppia ruokaansa.

Jos antaa päättää että mitä ruoaksi niin tahtoo makkaraa ja muussia, mutta perunasta ei tykkää. eikä nakeista.

 

[nirson äiti]

mulla on 8v (täyttää kesällä 9) joka ei haluu syödä lihaa. ja tätä on jatkunut jo monta vuotta. kanaa menee joskus ja kalaa syö mielellään mutta muu liha ei maistu.

Tätä mä en kokis ongelmana meillä...

Mutta meidän lapsi ei syö mitään keittoja, ei lättyjä, ei makaronilaatikkoa, ei jauhelihapihvejä, ei lihapullia, ei perunaa paitsi paistettuna rapeiksi tai ranskalaisina. Kana menee pihveinä ilman kastiketta, mut ei kastikkeella. Jauhelihaperunasoselaatikkoa syö jotenkin, mut ei jauhelihakastiketta tai muusia, ei juuri mitään kasviksia tai vihanneksia, kurkkua ehkä puolipakotettuna, ei voita leivän päällä, ei puuroja.. jnejne.

Mä olen niin turhautunut.

 

[Tönt]

Tätä mä en kokis ongelmana meillä...

Mutta meidän lapsi ei syö mitään keittoja, ei lättyjä, ei makaronilaatikkoa, ei jauhelihapihvejä, ei lihapullia, ei perunaa paitsi paistettuna rapeiksi tai ranskalaisina. Kana menee pihveinä ilman kastiketta, mut ei kastikkeella. Jauhelihaperunasoselaatikkoa syö jotenkin, mut ei jauhelihakastiketta tai muusia, ei juuri mitään kasviksia tai vihanneksia, kurkkua ehkä puolipakotettuna, ei voita leivän päällä, ei puuroja.. jnejne.

Mä olen niin turhautunut.

no kyllä se vaan on ongelma kun on muutenkin pieniruokainen ja ainoo mikä katoaa lautaselta on peruna ja vihanneksia. ei hirveesti olisi rahaa ja halua tehä yhelle eri ruoka kuin muille. kouluruoka on myös lihapainotteinen että jos päivällä syö 1 peruna ja porkkanaraastetta niin kotonakin pitäisi syödä ruokaa. emmä ala myöskään tarjota yhelle jugurttia kun ei ruoka uponnut. meillä on 4 lasta eikä siitä tuu mitään jos jokainen saa sanoa että en haluu tätä vaan tota. :kieh:

niin ja tyttö on muutenkin pienempi kuin muut samanikäiset.

 

["Jeera"]

Oletko kokeillut antaa eineksiä? Niissä ei juurikaan ole mitään makua joten uppoavat hyvin lapsiin. Ja olisi kuitenkin ehkä aavistuksen verran monipuolisempaa kuin pelkkä peruna ja porkkana.

 

[luuviulun äiti]

Meillä 6 v. ollut aina valikoiva. En jaksa ottaa asiasta stressiä. Meillä jopa aina tehdään hänelle erikseen joko makaroonit tai paistin perunat, että jotain edes söis. Laitan aina lautaselle kasviksia, joita hän syö (lähinnä porkkana ja kurkku) sekä hedelmää (omena, banaani tai päärynä). Hän on pikkasen hokempi kuin ns. normaalipainoinen, joten en ala temppuilla pakottamalla häntä syömään, maistaa kyllä aina, mutta ei syö. Näin on menty koko elämä ja näin näyttää jatkuvan. Päikkärissä syö hyvin pieniä annoksia, joten pakko kai antaa kotona sitten jotain, mitä varmasti syö. E´n näe sitä elämän isona ongelmana, vaan rikkana rokassa.

 

["mie"]

Kyllä se lapsi syö kun kunnolla nälkä tulee.

Tää on kyllä täyttä puppua, ainakin meidän 6v kohdalla. Kun ei syö, niin ei syö ja nälkä kuulemma on

Toi nirsoilu ei meillä nyt muuten onneksi ole niin kauhean ison ongelma, mutta eniten just risoo, jos ollaan reissun päällä useampi päivä, niin lapsi lähes nääntyy nälkään, kun mikään ei maistu.

 

["vieras"]

Valitettavasti siitä ei helposti loppua tule, mikäli nirsoilun tielle on lähtenyt. Tän olen päätellyt tuttavien lapsista. Tunnen myös aikuisia, joilla on yllättävän paljon ruokia, joita ei suostuta edes maistamaan. Ymmärrän, etteivät kaikki tykkää esim. sienistä tai homejuustosta, mutta minusta on aika noloa, jos aikuinen kylässä ei pysty syömään ruokaa, jos se on omasta mielestä pahaa.

Ja juu, silti meillä on kotona valikoivasti syövä 7v. Useimmat lihat menee, mutta kypsennetyt kasvikset ei oikein missään muodossa. Hernekeittoa syö. Jauhelihakeitosta syö lihan ja perunat, muut jää lautaselle, vaikka aina on kehotettu maistamaan. Ja ihan sama juttu kuin ap:lla, pikkulapsena söi lähes mitä tahansa! Söi kotiruokaa ja söi kaikenlaiset parsa-kinkku-pilttisekoitukset. Nyt on sit pitkä lista, kuten juuri mainitsemani sienet ja homejuusto mitä ei edes maista.

 

["vieras"]

Enkä siis sano etteikö pelkällä makaronilla ja jauhelihallakin kasvais On vaan huomattavasti vaikeampi aikuisenakaan totuttautua syömään uusia ruokia.

 

[luuviulun äiti]

mutta onko se niin välttämätöntä, että aikuisena pitäis olla niin kamalan laaja ruokavalio? jos lapsi kasvaa, kehittyy, oppii, on tyytyväinen ja terve, niin haittaako se niukka ruokavalio kamalasti? Tietysti, jos ongelmia kouluruokailussa tai pk:ssa, niin asiaan jotenkin puututtava. itse olen ajatellut,. että niin kauan kuin tuolla muiden ihmisten seurassa taaplaa menemään, niin kotona syököön valikoivasti. Ongelma on tietysti noi matkat, viikkoa pidempään ei mekään voida olla esim. aurinkolomalla, koska lapsi ei syö mitään

 

["vieras"]

Kyllä se lapsi syö kun kunnolla nälkä tulee.

Syö sitten, kun sattuu mieleinen ruoka kohdalle :/
Tankkaa silloin ja sitten voi olla syömättä kauankin.

 

["vieras"]

mutta onko se niin välttämätöntä, että aikuisena pitäis olla niin kamalan laaja ruokavalio? jos lapsi kasvaa, kehittyy, oppii, on tyytyväinen ja terve, niin haittaako se niukka ruokavalio kamalasti? Tietysti, jos ongelmia kouluruokailussa tai pk:ssa, niin asiaan jotenkin puututtava. itse olen ajatellut,. että niin kauan kuin tuolla muiden ihmisten seurassa taaplaa menemään, niin kotona syököön valikoivasti. Ongelma on tietysti noi matkat, viikkoa pidempään ei mekään voida olla esim. aurinkolomalla, koska lapsi ei syö mitään

Sepä juuri, että olisi hyvä pärjätä siellä ihmisten ilmoilla: siis koulussa ja juhlissa jne.

 

[Lex]

Kyllä on ollut ongelmaa.

Poika alkoi n. 3-vuotiaana nirsoilla kaikesta, vaikka sitä ennen ruoka kuin ruoka maistui hyvällä ruokahalulla.

Lopulta suostui syömään enää n. 5 ruokaa, onnistui psyykkaamaan itsensä myös sellaisen inhon valtaan että syömisen yrittäminen aiheutti oksennusrefleksin.

Kompromissin omaisesti syötiin sitten mitä syötiin, ilman pakkoa ja jonkin verran huomioiden myös mieltymyksiä.

Nykyisellään ruokahalu on jo parantunutkin valtavasti, kun maistamiset tapahtuvat lapset omaan tahtiin ja omasta aloitteesta.
Poika täyttää nyt 7, ja uskon että tulevat kouluruokailut sujuvat jo normaaliin malliin =)

 

[tututut]

Itselläni ei ole lapsia, mutta uskon että aloittajaa harmittaa aivan suunnattomasti! Mun yksi ystävä on tosi nirso (ihan aikuinen nainen) ja ne sen ruokajutut on ihan outoja. Tyyliin jos kurkku koskettaa tomaattia, ruoka on pilalla.. Uskon, että sellainen on todella elämää rajoittava tekijä, kun joutuu miettimään että voiko syödä siellä ja siellä mitään. Itse on niin kaikkiruokainen kuin olla voi, ja olen kyllä lapsesta asti ollutkin. Meillä syötiin paljon ns. eksoottisempia ruokia ja kaikkea tuli maisteltua jo nuoresta lähtien.

Ruutu.fistä (nelosen nettitelkusta) näkee LIV D-sarjan jaksoja, jossa on todella ruokarajoitteisia ihmisiä. Sarjan tyypit on tyyliä en-syö-kuin-paahtoleipää ja sarja on tietenkin viihdeohjelmana vähän yliampuva ja vähän höpsökin, mutta kyllä siitä varmasti ihan asiaakin saa irti. Siinä painotetaan juuri ruokien sitkeää maistelua, koska harvemmin kuulemma mistään tykkää heti. Joillain auttaa myös se, että näkee konkreettisesti mistä ruoka tulee (tyyliin menee nyhtään porkkanan pellolta irti). Ja sarjassa myös selvitetään sitä, että mistä ongelma on lähtöisin. Suosittelen vilkaisemaan jonkun jakson.