V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ev:
N I M E N O M A A N !!
Ja yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Ja ne "totaalikieltäytyjät" ei ole pisaraakaan parempia äitejä.
N I M E N O M A A N !!
Ja yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Ja ne "totaalikieltäytyjät" ei ole pisaraakaan parempia äitejä.
V
vieras
Vieras
Ä
Äiti
Vieras
Ihmiset on yksinkertaisesti niin itsekkäitä että 9kk ilman viinaa ja biletystä on jo hirvittävä saavutus ja asia pitää päästä korjaamaan heti kun vaan mahdollista. En ole itse todellakaan mikään absolutisti tai kotihiiri mutta sen verran arvostan lapsensaantia ja pienen ihmisen alkua etten ole heti ensimmäisinä viikkoina, en edes kuukausina juoksemassa baariin. Maalaisjärki käyttöön!
A
ap
Vieras
Mua jäi jälkeenpäin hävettämään se meidän keskustelu. Mä siis lohduttelin kun kaveri kertoi kuinka sitä oli arvosteltu ja sille oli tullut paha mieli. Sit kun se rupesi sanomaan että kyllähän kaikki äidit tossa vaiheessa haluaa juhlimaan niin mä yritin olla sanomatta mitään. Sit kun kaveri kysyi koska mä kävin eka kertaa ulkona istumassa iltaa vauvan syntymän jälkeen niin vastasin rehellisesti että silloin kun se oli vuoden. Kaveri meinasi sitten jo alkaa haukkumaan mun miestä kun se ei ole päästänyt mua ulos ja mä yritin sanoa ettei se ollut siitä kiinni.
Kaveri sitten rupesi vielä kyselemään että kyllähän mä kuitenkin olisin halunnut juhlimaan jo aiemmin, mihin mä rehellisesti vastasin että en. Et mulle tuli se halua lähteä ulos vasta tossa vaiheessa ja silloin sitten menin.
Kaveri sitten tulkitsi ton niin että mä arvostelin sitä ja haukkui mutkin marttyyriäidiksi joka ei voi myöntää omia haluja ja tarpeita. Et kyllähän kuka tahansa pystyy väkin olemaan kotona vauvan kanssa vuoden ja sitten v*****a muille, mut lapsellista valehdella ettei muka olis halunnut minnekään aiemmin. Mä yritin vielä selittää että kyllä mä olin omaa aikaa saanut, päässyt päivällä käymään kaverin luona kahvilla, shoppailemassa tai yksin lenkillä tai uimassa. Mut että mulla ei vaan ollut tarvetta minnekään bilettämään lähteä tai olla yötä pois vauvan luota. Kaverin mielestä mä vaan valehtelen.
Paha maku jäi koko puhelusta enkä tiä kuuluuko mun nyt pyytää anteeksi vai odottaa siltä yhteydenottoa. Mitä mun olis ylipäätänsä pitänyt tossa sanoa?
Kaveri sitten rupesi vielä kyselemään että kyllähän mä kuitenkin olisin halunnut juhlimaan jo aiemmin, mihin mä rehellisesti vastasin että en. Et mulle tuli se halua lähteä ulos vasta tossa vaiheessa ja silloin sitten menin.
Kaveri sitten tulkitsi ton niin että mä arvostelin sitä ja haukkui mutkin marttyyriäidiksi joka ei voi myöntää omia haluja ja tarpeita. Et kyllähän kuka tahansa pystyy väkin olemaan kotona vauvan kanssa vuoden ja sitten v*****a muille, mut lapsellista valehdella ettei muka olis halunnut minnekään aiemmin. Mä yritin vielä selittää että kyllä mä olin omaa aikaa saanut, päässyt päivällä käymään kaverin luona kahvilla, shoppailemassa tai yksin lenkillä tai uimassa. Mut että mulla ei vaan ollut tarvetta minnekään bilettämään lähteä tai olla yötä pois vauvan luota. Kaverin mielestä mä vaan valehtelen.
Paha maku jäi koko puhelusta enkä tiä kuuluuko mun nyt pyytää anteeksi vai odottaa siltä yhteydenottoa. Mitä mun olis ylipäätänsä pitänyt tossa sanoa?
V
vieras
Vieras
No ei ole käynyt mielessäkään!
Vasta kun lapset ovat olleet lähempänä vuotta, olen käynyt teatterissa tai bileissä tms...
Vasta kun lapset ovat olleet lähempänä vuotta, olen käynyt teatterissa tai bileissä tms...
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En mä väitä olevani sen parempi äiti enkä edes pidä itseäni minään totaalikieltäytyjänä sen takia etten lähtenyt bileisiin mihin en edes olisi halunnut mennä. Mä olen mennyt nimenomaan sen oman haluni mukaan mut se vaan sattuu olemaan erilainen kun tällä kaverilla.
Mua vaan itteäkin loukkasi kun toinen huutaa ja väittää mua valehtelijaksi ja marttyyriksi kun en ole halunnut lähteä 2-viikkoisen vauvan luota mihinkään juhlimaan.
?
-
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:Mua jäi jälkeenpäin hävettämään se meidän keskustelu. Mä siis lohduttelin kun kaveri kertoi kuinka sitä oli arvosteltu ja sille oli tullut paha mieli. Sit kun se rupesi sanomaan että kyllähän kaikki äidit tossa vaiheessa haluaa juhlimaan niin mä yritin olla sanomatta mitään. Sit kun kaveri kysyi koska mä kävin eka kertaa ulkona istumassa iltaa vauvan syntymän jälkeen niin vastasin rehellisesti että silloin kun se oli vuoden. Kaveri meinasi sitten jo alkaa haukkumaan mun miestä kun se ei ole päästänyt mua ulos ja mä yritin sanoa ettei se ollut siitä kiinni.
Kaveri sitten rupesi vielä kyselemään että kyllähän mä kuitenkin olisin halunnut juhlimaan jo aiemmin, mihin mä rehellisesti vastasin että en. Et mulle tuli se halua lähteä ulos vasta tossa vaiheessa ja silloin sitten menin.
Kaveri sitten tulkitsi ton niin että mä arvostelin sitä ja haukkui mutkin marttyyriäidiksi joka ei voi myöntää omia haluja ja tarpeita. Et kyllähän kuka tahansa pystyy väkin olemaan kotona vauvan kanssa vuoden ja sitten v*****a muille, mut lapsellista valehdella ettei muka olis halunnut minnekään aiemmin. Mä yritin vielä selittää että kyllä mä olin omaa aikaa saanut, päässyt päivällä käymään kaverin luona kahvilla, shoppailemassa tai yksin lenkillä tai uimassa. Mut että mulla ei vaan ollut tarvetta minnekään bilettämään lähteä tai olla yötä pois vauvan luota. Kaverin mielestä mä vaan valehtelen.
Paha maku jäi koko puhelusta enkä tiä kuuluuko mun nyt pyytää anteeksi vai odottaa siltä yhteydenottoa. Mitä mun olis ylipäätänsä pitänyt tossa sanoa?
No, mä ottaisin ton niin, että kaveri on vielä niin hormonihuuruissa.
Täytynee nyt kommentoida noita biletyshaluja. Esikoisen syntyessä olin 23v. ja ennen esikoista bilettänyt lähes joka viikko. 6vkon ikäisenä jätin vauvan miehen siskolle hoitoon ja menin baariin, mulla oli kivaa ja halusin sinne mennä. Musta ei tuntunut pahalta jättää noin pientä vauvaa hoitoon.
Keskimmäinen syntyi kun olin 25v. ja ekan kerran kävin baarissa vauvan ollessa 3kk ja mies jäi lapsia hoitamaan. Mulla oli taaskin kivaa ja ei tullut mitään tunnontuskia asiasta.
Kuopus syntyi kun olin ja olen edelleen 28v. Odotin kovasti ensimmäistä kertaa biletyksen merkeissä (jälleen) Lähdin risteilylle kun vauva oli reilun 4kk. Mies jäi lasten kanssa kotiin. Mutta tälläkertaa mulla ei ollu ees kivaa ja mietin että mitä hittoa mä täällä teen kännäämässä kun mulla on kotona pieni vauva. Odotin vaan kovasti että pääsen kotiin. Nyt mulla ei ole enää niitä biletyshaluja tai tarve päästä juomaan.
Olen pohtinut tätä asiaa ja jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee. Ei ole outoa että jättää 2vkon ikäisen hoitoon (jos vaikka esikoinen) niin ei kaikille se valtava rakkaus tule heti. Ikä saattaa olla toinen tekijä tähän asiaan eli mulla ainakin biletystarve on karissu iän ja lapsiluvun myötä. Riittää kun joskus pääsen vaikka yksin kauppaan
Keskimmäinen syntyi kun olin 25v. ja ekan kerran kävin baarissa vauvan ollessa 3kk ja mies jäi lapsia hoitamaan. Mulla oli taaskin kivaa ja ei tullut mitään tunnontuskia asiasta.
Kuopus syntyi kun olin ja olen edelleen 28v. Odotin kovasti ensimmäistä kertaa biletyksen merkeissä (jälleen) Lähdin risteilylle kun vauva oli reilun 4kk. Mies jäi lasten kanssa kotiin. Mutta tälläkertaa mulla ei ollu ees kivaa ja mietin että mitä hittoa mä täällä teen kännäämässä kun mulla on kotona pieni vauva. Odotin vaan kovasti että pääsen kotiin. Nyt mulla ei ole enää niitä biletyshaluja tai tarve päästä juomaan.
Olen pohtinut tätä asiaa ja jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee. Ei ole outoa että jättää 2vkon ikäisen hoitoon (jos vaikka esikoinen) niin ei kaikille se valtava rakkaus tule heti. Ikä saattaa olla toinen tekijä tähän asiaan eli mulla ainakin biletystarve on karissu iän ja lapsiluvun myötä. Riittää kun joskus pääsen vaikka yksin kauppaan
V
viveka
Vieras
Vauva on nyt 2 kk. Kyllä minulla on tehnyt mieli mennä baariin ja juoda kaljaa, vähän päihtyäkin. En kuitenkaan jaksa nähdä vaivaa: pumpata maitoa ennen ja jälkeen, plus baarissa, ja miettiä, juoko vauva pullosta. Helpompaa jäädä kotiin. VArmaankin menen sitten, kun vauva on jotain 9-12 kk. Mutta siis kyllä minulla halu on.
T
tiina
Vieras
Minä kävin paikallisessa katsomassa Remun keikan kun vauva oli 4koa, lähdimme klo 21 ja kotiin palasimme klo 02.
T
tiina
Vieras
mulla ei vielä tuossa vaiheessa ollut halua lähteä, koska kaikki oli uutta ja pää oli pyörryksissä. Vauvan ollessa 1kk alkoi hiljalleen tulla satunnaisia mielitekoja viihteelle ja ensimäisen kerran kävin tuulettumassa vauvan ollessa 2kk.
Meillä tyttö 2kk vanha eikä ole minkäänlaisia haluja lähtee baariin tai ylipäätänsä ryyppäämään. Rentoudun muulla tavalla. Haluan ite hoitaa oman lapseni ja vien joskus 1 vuoden iässä hoitoon vaan siinä tapauksessa että saan miehen kanssa yhteistä aikaa ja levättyä, en ryyppäämisen takia. Haluan sen että meillä ei tarvii lapsen selittää sit joskus että olin aina viikonloppusin hoidossa kun äiti halus vaan ryypätä. Tosta ei tarvi meillä kärsiä.
H
hmk
Vieras
Ei ollut haluja. Kävimme tuulettumasssa kun vauva oli 3kk.just kuulin, että yks tuttu oli jättänyt vauvansa viikon ikäisenä hoiotoon kaverille ja lähtenyt baariin. On tällä tutulla ollut vauva ravintolassakin mukana kun on muutaman ottanut:0
