Hei! En tiedä miten asian pukisin sanoiksi, en tiedä kenelle voisin avautua tästä tai kenelle kehtaisin koska epäilen, että mieheni petti minua kuukausia sitten, en epäile, että mieheni petti fyysísesti vaan henkisesti. Minulle tulee olo, että minua on nöyryytetty. Olemme puhuneet asioista mutta jotenkin en saa mielenrauhaa asioihin vaistoni sanoo minulle että luota itseesi ja siihen mitä vaistoat mieheni on vain sanonut tähän, että vaistoat väärin, että jokainen vaistoaa joskus väärin mutta se tunne on edelleen olemassa. Sanoin miehelleni suoraan asiasta, että epäilen hänen pettäneen minua mutta mies kiistää asian. Kaikki alkoi jo viime vuoden puolella, mieheni muuttui etäiseksi ja puhelimen käyttö muuttui. Hän räpläsi sitä jatkuvasti olimme sitten missä tahansa ja laittoi sen yöksi aina tyynyn/patjan alle vaikka mitään tällaista ei aikaisemmin ollut. Kerran mieheni nukkuessa luin puhelimen viestit. (ja tiedän, että tähän tulee moni sanomaan, että toisen puhelimen katsominen on rikos mutta mitä pettäminen on?) Siellä oli satoja viestejä ex naiselta ja minun vain muutama, heti silloin tuntui jo kuin puukolla olisi viilletty rintaan, se tunne kun näin ne, kuin olisin osunut siihen mitä vaistoni huusi minulle. Luin sisällöt ja siellähän oli sisällöltään vaikka mitä.
Tässä on SEURAAVIA ESIMERKKEJÄ: mieheni oli kirjoittanut naiselle: yritätkö nainen tehdä hulluksi

, niin minäkin näen AINA susta unta! , exä oli näihin kirjoittanut ensin kuinka tämä näkee usein seksuaalisia unia miehestäni ja kuinka oli viime yönäkin jossa hän kuvaili sitä yksityiskohtaisesti, puhuimme tuosta viestistä riidan yhteydessä mieheni kanssa mutta mieheni osasi senkin selittää näin, että se oli vain huumoria ja että kun he ovat jo ennen minuakin puhuneet asioista avoimesti että se oli vain heidän tyyliä. SEURAAVA ESIM: turhauttaa kun ei voi rakkautta ja paineita purkaa minuun ja hän valitti myös, että häneltä on kadonnut alkuhuuman tunne minua kohtaan, tuon viestin mieheni selitti sillä, että hänellä oli silloin henkisesti itsellä vaikeeta, että se ei johtunut minusta. SEURAAVA ESIM: mulla taitaa olla ikävä kuinka hän on hänen ajatuksissa kokoajan mikä oikeen ärsyttää ja täytyy oikeen soittaa jotta kuulisi vain hänen äänensä, tuon mieheni selitti sillä, että kun he olivat hyviä kavereita niin hänellä oli ikävä häntä SEURAAVA ESIM: olet kaunis <3, tuon mieheni selitti sillä, että halusi vain olla kohtelias, SEURAAVA ESIM: ilo oli minun puolellani kun kuskasin sua asiolla, tuon mieheni selitti myös kohteliaisuutena, naurattaa vaan, että mieheni oli kohteliaampi tuolloin exälle kuin minulle. SEURAAVA ESIM: ex nainen oli kirjoittanut miehelleni; olen minäkin miettinyt minkälaista olisi olla perhe mutta ei se olisi mahdollista koska molemmat on uusissa parisuhteissa ja lapset ovat kasvaneet ei se olis samanlaista ja lapset ei olis, tuon mieheni selitti sillä, että mikään ei olisi samanlaista koska molemmat on onnellisesti uusissa suhteissa ja kuinka lapsilla ei ole jäänyt mitään katkeruutta erosta mutta aika ihmeenlistä, että tuota täytyy miettiä vielä ja huvittavinta siinä on se, että mieheni oli tuolloin minun valmistujaisissa Pohjoisessa jossa on kotipaikkakuntani niin kehtaa valmistujaisissani miettiä tuollaista, mieheni itse on Tampereelta tulee nyt niin kauvas miettimään sellaista ja vielä valmistujaispäivänäni, että kehtaavat! ja tuon perheen miettimisen mieheni selitti sillä, että mieheni ei ole mitään perheestä puhunut vaan exä on jostain rivien välistä tuon sanamuodon ottanut, joo o. Eli selvyydeksi, että tämä nainen on ollut naimisissa mieheni kanssa noin 8 vuotta ja heillä 2 lasta minä olen ollut mieheni kanssa nyt noin 3 vuotta (tammikuussa tulee 3 v) ja kihloissa nyt avolittossa. SEURAAVA ESIM: nainen oli myös hehkuttanut kuinka mahtavaa seksielämä oli heillä kun he olivat vielä naimisissa niinpä mieheni oli valittanut siinä yhteydessä kuinka huono ja kokematon minä olen, että vaikka kuinka halukas minä olen niin pi*lu ei kelpaa ja kuinka hyvä mies menee hukkaan ja että kuka nyt oppilasta haluaisi kun olen niin kokematon, mielestäni tuo on todella SIKAMAISTA ja LOUKKAAVAA ja tuon mieheni selitti sillä, että hänellä oli silloin henkisesti vaikeeta (hän oli aikaisemmin menettänyt mm. luottotiedot, hän elää paljon tunteella) , että siksi ei minua halunnut, että se ei johtunut minusta ja tarkoitti tuolla, että hän olisi toivonut, että kun olen kokematon, että me saataisiin sellainen "yhteinen sävel" seksielämään ja että olisin enemmän rohkeempi. Tunsin oloni niin nöyryytetyksi ja en ollenkaan haluttavaksi naiseksi. Viimeisin viesti joka luin oli se, että he olivat menossa salaa syömään, ja kuinka he sitä oikeen odottivat ja kuinka kova kiire minut oli saada toiselle paikkakunnalle silloin kun vielä asuin kotikaupungissani Pohjoisessa ja tuolloin olin käymässä Tampereella, olin menossa tuolloin käymään siellä he laskivat päiviä ja sopivat, että he ilmoittelvat sitten toisilleen kun minä olen lähtenyt.
Aikani kestin tuota kunnes meillä tuli riitaa mieheni kanssa ja silloin räjähdin hänelle viesteistä. En enään jaksanut, olin lopussa. Sitten mieheni vain käski minun painua muualla, sitten sanoin, että mä kysyn siltä ex naiselta asiasta niin mieheni sanoi vain, että ei se mitään kerro. He olivat menossa selkänitakana syömään salaa, josta he olivat yhdessä sopineet, ettei siitä minulle puhuta! Jälkeenpäin mieheni on selittänyt tuon, että hän oli silloin niin vihainen kun meillä oli riitaa ja tuli sanottua rumasti ja selitti asian niin, että siksi he olivat menossa salaa syömään kun he ovat hyviä kavereita ja lasten takia että välit pysyisi hyvinä ja että olen vain turhan mustasukkainen, että minulle ei voinut puhua tuosta asiasta silloin. Tuon jälkeen kun paljastin kaiken mitä olen nähnyt niin KAIKKI loppui kuin seinään, kuin oltaisiin jääty kiinni?! Kaikki muuttui taas normaaliksi, silti kaiken tuon jälkeen vaikka mieheni on selittänyt asiat en saa mielenrauhaa, tuntuu kuin huijaisin itseäni, vaistoni ei ole koskaan ollut väärässä, mitä teen? Mieheni on puhunut viesteistä avoimesti vanhemmilleen ja jopa ystävilleen ja he ovat kaikki sanoneet, että ei hän ole pettänyt minua ja olen jopa soittnut tälle ex naiselle ja hän on kiistänyt kaiken ja sanonut vain, että heillä on ollut hyvät välit ja kuinka he ovt ikävöineet toisiaan kuten serkukset! Olen umpikujassa, vaistoni huutaa, että jotain väärää on tapahtunut mutta kaikki kiistää sen, antakaa neuvoja mitä teen? Miksi hän on avoimesti puhunut viesteistä muillekkin jos ei ole mitään ollut, jos jotain olisi ollut ei kai hän muuten olisi niistä kertonut mutta sitä en taas sitten tiedä miten hän on asiat muotoillu?! Olen miettinyt, että siksikö vaistoni huutaa, että jotain on tapahtunut koska en hyväksy tuollaisia viestejä minulla ja kaikilla on erilaiset periaatteet ja arvot jotka jokainen hyväksyy tai sitten ei ja minun mielestäni tuollainen viestittely on väärin oli sitten ystäviä tai ei exän kanssa mutta rajat on kaikessa. Mietin vaan, että kuinka moni nainen hyväksyisi jos illastetaan exän kanssa oli lapsia tai ei tai viestitellään tuollaista ja on mieheni senkin sanonut, että siksi hän oli naiselle niin ystävällistä, ettei hän tee lapsille mitään kun hän on välillä kiristänyt niillä miestäni heillä on yhteishuoltajuus mutta jos mieheni ei esim. kuskaa häntä johonkin niin nainen voi alkaa kiristään lapsilla tätä mutta tuossakin aikuisia ihmisiä tässä kaikki ollaan jo on ******* jos aikuinen mies ei voi exälle sanoa asioita suoraan, ettei vaan pahoita tämän mieltä, rajansa kaikella ja missä kohdassa mun tunteita ajatellaan?! Exä on mennyt usein minun edelle ja mieheni on välillä "pakottanut" tutustumaan exäänsä vaikka en sitä halua, kerran oli yhdet häät meidän ystävien häät tulossa ja sielläkkin tuli kauhee draama, siellä oli tämä ex nainen kutsuttuna ja mieheni ja minä, silloin mieheni oli jättämässä minut koska jo silloin paljastin yhden hänen viesteistään jonka olin lukenut mutta en paljastanut, että olen lukenut sen hän puhelimestaan vaan olen asian näin kuullut, en kestänyt sitä kaksinaamaisuutta, siellä olin loppuillan ihan yksin kun mieheni piti seuraa exälle jälkeenpäin luin mieheni puhelimesta kuinka nainen oli kettuillut ja sanonut, että en minä olis mitään tienny jos tämä exä olisi ollut kutsuna sinne, silloin oli syksy ja jo silloin mietin, että haluan lähteä tästä suhteesta jos tämä on vain tällaista. Onpa tämä nainen joskus sanout miehelleni myös sen, että minä en ole se oikea hänelle. Eipä mieheni tykkäsi jos minä menisin syömään jonkun miehen kanssa tai viestittelisin 24/7, missä on reilut säännöt?! Monet kyyneleet silloin itkin kun näitä luin ekaa kertaa nyt en kykene enään siihen, tuntuu kuin joku olisi kuollut sisälläni, tuntuu että tunteeni ovat miestäni kohtaan muuttunueet. Hiukan silmät kostuvat mutta siihen se jää. Olen vasta 23 vuotias ja tuntuu, että elämäni menee hukkaan jos jään tähän suhteeseen mutta vielä en ole uskaltanut tästä lähteä mutta ajatus siitä, että lähtisin tuntuisi helpottavalta, olemme vasta muuttaneet yhteen mieheni kanssa vuoden alussa ja en ole onnellinen. Seksielämä on kuollut täysin kun sain tietää viesteistä niin sen jälkeen meillä oli puolen vuoden katko seksistä koska minä en sitä halua kaiken tuon haukkumisen jälkeen, seksistä on tullut suorittamista se ei ole enään vapaata ja nautinnollista. Kun katson miestäni on vaikea kuvitella, että hän olisi pettänyt koska nyt hän on minua kohtaan kiltti, hän on aina ollut liian hyvä sydämmin ihmisille sen olen huomannut mutta kun mietin aikaa taaksepäin niihin aikoihin jolloin epäilin mieheni pettäneen minua hän oli julmaakin julmempi minulle mutta ihmisiä me kaikki olemme jokaisessa on julmakin puoli vaikka olisi kuin kiltti. Mieheni ei suuttnut minulle kun paljastin lukeneeni hänen puhelinta. Minua ahdistaa kun hän on sanonut nyt, että ei voisi elää ilman minua ja minua ihmetyttää sekin, että hän ei ennen ollut mustasukkainen jos joku mies osoitti kiinnostusta minuun mutta nyt hän vetää herneen nenään mitä pienemmistä asioista ja kyllähän on myös minun puhelintani lukenut, onkoha itsellä ollut puhtaat jauhot pussissa kun täytyy riehua mitä pienemmistä asioista? Haluan tietää, että kuinka , että moni hyväksyisi tällaisen viestittelyn ja kohtelun koska mieheni on sanonut vaan minullu että moni nainen ymmärtäisi tämän kuvion mutta minä en. Hyväksyykö joku vai olenko minä vain "hullu"?!
Tämä on vain todella vaikeeta, vaikeeta lähtä näin pitkästä suhteesta ja kuinka taitavasti mieheni on minulle kaiken selittänyt pelkäksi väärinkäsitykseksi. Onko tämä kaikki pelkkää väärinkäsitystä?! Olemme molemmat itkeneet, puhuneet ja vielä kerran puhuneet, riidelleet, huutaneet, tilanne tuntuu umpikujalta, mieheni ei ennen osannut arvostaa minua mutta nyt hän on muuttanut tapojaan ja oppinut mutta onko liikaa jo satutettu? Tunnen välillä sääliä miestäni kohtaa, välillä hän tuntuu olevan aidosti rehellinen mutta kun taas muistelen aikaa taakse päin näen kaiken toisin. Kerran kuulin kuinka mieheni ja tämä nainen puhuivat siitä kuinka minä en luota heihin tarpeeksi ja että tämä nainen haluaa puhua kaikki erimielisyydet selviksi, juuri aikoina jolloin tätä hässäkkää oli viesteistä, joten olenko kaiken vain käsittänyt väärin? Ex nainen petti miestäni aikoinaan siksi he erosivat ja mies on sanonut, että kun häntä on petetty hän ei laittaisi minun kokemaan sitä?! Koen kuitenkin, että minua on kohdeltu väärin, tunnen olevani puun ja kuoren välissä, enkä hyväksy sitä tyyliä miten he ovat minusta ja asioista puhuneet. Haluan ihmisten mielipiteitä mitä tehdä koska tunnen oloni eksyneeksi. Mitä tehdä, jäädäkkö parisuhteeseen vai ei, onko tämä viestittely ollu väärin, olen vasta muuttanut Etelä-Suomeen Pohjoisesta jossa enimmät ystäväni ovat mutta työ Etelässä se luo edes jonkunlaista turvallisuuden tunnetta. Olen vihainen miehelleni siitä mitä hän on laittanut minut kestämään, olen vihainen siitä, että hän on ottanut luottamuksen ihmisiin minulta pois ja uskon rakkauteen.