Onko täällä muita perheitä, joilla ei ole varaa hankkia kuin yksi tai kaksi lasta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "hui"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Joo. Ne on kalliita ja pirun pitkä toimitusaika! Tässä ekassa on jo mennyt pari vuotta ja rahaa uponnut pari tonnia jo ennen syntymää... Saa nähdä onko varaa tilata toista...
 
[QUOTE="Vieras";23915287]Ei se lasten "hankkiminen" ole varoista kiinni, vaan siitä, että halutaan kaikki tässä ja nyt.
Pitää olla omakotitalo kaikkine varusteineen jne.

Alkuperäisen kirjoitus muistutti hyvin tätä aikaa. Pitää olla heti iso koti ja kaikki.
[/QUOTE]

Minusta kyse ei tosiaankaan ole ainoastaan tästä. Käytännössä Suomessa on kaksi porukkaa, joilla on varaa elättää useampaa kuin kahta lasta: suurituloiset ja sosiaalitukien varassa elävät. Ja kummassakaan ei pitäisi olla mitään paheksuttavaa. Vai? Ja tämä koskee kaiketi vain suuremmissa kaupungeissa asuvia; pienissä kaupungeissa tai kunnissa asuvilla asumiskustannukset ja eläminen ylipäätään on keskimäärin paljon edullisempaa kuin isoissa kaupungeissa asuvilla.
 
Minusta kyse ei tosiaankaan ole ainoastaan tästä. Käytännössä Suomessa on kaksi porukkaa, joilla on varaa elättää useampaa kuin kahta lasta: suurituloiset ja sosiaalitukien varassa elävät. Ja kummassakaan ei pitäisi olla mitään paheksuttavaa. Vai? Ja tämä koskee kaiketi vain suuremmissa kaupungeissa asuvia; pienissä kaupungeissa tai kunnissa asuvilla asumiskustannukset ja eläminen ylipäätään on keskimäärin paljon edullisempaa kuin isoissa kaupungeissa asuvilla.

No, mulla on neljä lasta ja en saa sosiaalitukea. (Ottaisin kyllä vastaan, jos saisin).
Meillä lapsetkin tajuaa rahan arvon ja ne ei saa ihan kaikkea mitä haluaa. Ja nehän haluais vaikka mitä, niin ku yleensäkin ihmiset tekee :)

Minä edelleen väitän, että suuri osa nuorista (ja vanhemmistakin) on sitä mieltä, että kaikki pitää olla heti... Uudet huonekalut, uusimmat tekniikan tuotteet ja niitähän tulee jne.

Ei se materiaali, vaan rakkaus, sanon edelleen. Rakkautta on sosiaalitukien kanssa ja ilman sitäkin.
 
[QUOTE="Vieras";23915355]No, mulla on neljä lasta ja en saa sosiaalitukea. (Ottaisin kyllä vastaan, jos saisin).
Meillä lapsetkin tajuaa rahan arvon ja ne ei saa ihan kaikkea mitä haluaa. Ja nehän haluais vaikka mitä, niin ku yleensäkin ihmiset tekee :)

Minä edelleen väitän, että suuri osa nuorista (ja vanhemmistakin) on sitä mieltä, että kaikki pitää olla heti... Uudet huonekalut, uusimmat tekniikan tuotteet ja niitähän tulee jne.

Ei se materiaali, vaan rakkaus, sanon edelleen. Rakkautta on sosiaalitukien kanssa ja ilman sitäkin.[/QUOTE]

No kyllä sä varmasti lapsilisät ainakin saat. ;) Myös Kelan etuudet ovat sosiaaliturvaa, you know. Minusta ei tarvitse olla "mulle kaikki heti nyt", mutta minusta lapsen tulee saada harrastaa, saada syödä ravitsevaa ja laadukasta ruokaa, lomailla muuallakin kuin kotona ja asua kivasti (en tarkoita omakotitaloa ökyalueelta), ja se ei kyllä onnistu pienellä palkalla ilman sos.tukia esim. pk-seudulla, mikäli perheessä on neljä lasta.
 
Täältä löytyy.

Miehellä edellisestä suhteesta jo yksi lapsi ja yhteistä ei tähän elämäntilanteeseen pitänyt tulla mutta tuli kuitenkin ja nyt kituutetaan. Mies minimipalkalla ja itse kotihoidontuella, kyllä se välillä aika vaikeeta on kun isommallekin pitäisi saada vaatetta ja harrastusmaksua maksettua, pikkuisen ulkovaatteista puhumattakaan.

Nuoruuden tyhmyydessä otetut lainat on meillä se suurin rahareikä. Niistä kun pääsis eroon niin helpottaisi kummasti.

Nälkää ei nähdä, mutta ei mitään ylimääräistä voi hankkia, ja ei voi edes vahingossa vitsailla yhdestä lapsesta lisää.
 
Sisarukset ovat ihan kiva asia. Mutta oikeastiko on jonkun mielestä parempi hankkia suuri perhe elämään hienoisessa köyhyydessä niin, että ruoka saadaan pöytään, mutta muusta ei ole niin varmuutta? Myönnän itsekin ajatelleeni lasten ollessa pienempiä, että eihän se taloudellisesti olisi mitenkään arveluttavaa, että lapsia olisi enemmänkin ja että vähällä pärjää. Toki sillä pärjääkin, mutta lasten mentyä kouluun, ovat ikään kuin mahdolliset ja todelliset kulut nousseet silmissä.

Saanen sohaista muurahaispesää ja hieman asettaa kritiikille alttiiksi suuret perheet, joissa lapset jäävät paitsi monesta, mikä on muille ikäisilleen itsestäänselvyys. En pidä itseäni kovin materialistisena ihmisenä, eivätkä omatkaan lapseni ole vielä tähän päivään mennessä päässeet muualle kuin Tallinnaan. Siltikin tuntuisi omalta kohdaltani pahalta, jos en esim. voisi kustantaa lapselle harrastusta sillä tasolla kuin hänen taitonsa ja motivaationsa antaa myöten.

Tarkoitukseni on siis lähinnä pistää miettimään, että onko tässä ketjussa ainoana oikeana vaihtoehtona tarjottu suuremman perheen onni ja autuus oikeasti se parempi malli vai voiko olla poikkeuksia? Tietenkin, jos lapsia on jo vaikka 6-7 kpl, ei heistä varmaan kukaan haluaisi sisaruksistaan luopua, mutta jos lapsia on 1 kpl, ei hän "luovu" olemattomista sisaruksistaan.
 
Täältä löytyy.

Miehellä edellisestä suhteesta jo yksi lapsi ja yhteistä ei tähän elämäntilanteeseen pitänyt tulla mutta tuli kuitenkin ja nyt kituutetaan. Mies minimipalkalla ja itse kotihoidontuella, kyllä se välillä aika vaikeeta on kun isommallekin pitäisi saada vaatetta ja harrastusmaksua maksettua, pikkuisen ulkovaatteista puhumattakaan.

Nuoruuden tyhmyydessä otetut lainat on meillä se suurin rahareikä. Niistä kun pääsis eroon niin helpottaisi kummasti.

Nälkää ei nähdä, mutta ei mitään ylimääräistä voi hankkia, ja ei voi edes vahingossa vitsailla yhdestä lapsesta lisää.
sillä lapsella varmaan oikeakin äiti joka ostaa sille tarvittavat tavarat
 
[QUOTE="Vieras";23915355]No, mulla on neljä lasta ja en saa sosiaalitukea. (Ottaisin kyllä vastaan, jos saisin).
Meillä lapsetkin tajuaa rahan arvon ja ne ei saa ihan kaikkea mitä haluaa. Ja nehän haluais vaikka mitä, niin ku yleensäkin ihmiset tekee :)

Minä edelleen väitän, että suuri osa nuorista (ja vanhemmistakin) on sitä mieltä, että kaikki pitää olla heti... Uudet huonekalut, uusimmat tekniikan tuotteet ja niitähän tulee jne.

Ei se materiaali, vaan rakkaus, sanon edelleen. Rakkautta on sosiaalitukien kanssa ja ilman sitäkin.[/QUOTE]

Meilä on varaa vaan kahteen lapseen. Ja eivät he silti halua kaikkea tai saa. Ihan normaalit toiveet, uudet kesäkengät, uudet kesävaatteet kesän kynnyksellä, eilen lahjottiin opettajat, kesällä käydään jossain huvipuistossa, ostetaan tötteröjätskiä, kaikki tuo maksaa.

Meillä ei ole uutta. Suurimmassa osassa normaaleja työssäkäyviä lapsiperheitä sisustus on jopa kierrätyskamaa, jotain uutta, jotain vanhaa, jne mutta eläminen, asuminen ja ruoka maksaa. Ja jokainen lapsi vähentää sitä rahaa, mitä jää vanhemille omaan itseen käytettäväksi.

Lapsilisät riittävät kun lapset pieniä. Sen jälkeen menot moninkertaistuvat.
 
No kyllä sä varmasti lapsilisät ainakin saat. ;) Myös Kelan etuudet ovat sosiaaliturvaa, you know. Minusta ei tarvitse olla "mulle kaikki heti nyt", mutta minusta lapsen tulee saada harrastaa, saada syödä ravitsevaa ja laadukasta ruokaa, lomailla muuallakin kuin kotona ja asua kivasti (en tarkoita omakotitaloa ökyalueelta), ja se ei kyllä onnistu pienellä palkalla ilman sos.tukia esim. pk-seudulla, mikäli perheessä on neljä lasta.

Juuri näin.
toisaalta tässä ketjussa on nyt vähän kärjistettty asioita. Jostain syystä kaikki monilapsiset nähdään niin, että heidän lapset joutuvat karsia kaikesta ja muka 1-2 lapsen lapsiperheet saavat kaiken lapsilleen.

todellisessa elämässä tunnen suurituloisia suurperheitä, joiden jokainen lapsi on saanut vanhemmiltaan ilmaisen opiskelijakämpän lähdettyään opiskelemaan.

Ja tunnen normaaleja 2 lapsen perheitä, joiden lapset kulkevat vain vanhoissa vaatteissa.

Meillä lapsia 2, ja enpä usko, että meillä on varaa ostaa heille koskaan opiskelija-asuntoja tai autoja. Kun lapset lähtevät opiskelemaan, hyvä että olemme omasta asuntovelasta selvinneet.
 
Meillä ei ole varaa hankkia toista, koska se itse hankinta maksaa niin paljon (=lapsettomuushoidot). En ole kokenut että itse lapsen huolto ja ruokinta maksaisi kovin paljon. Harrastuksia on edullisiakin.
 
Meillä ei ole varaa hankkia toista, koska se itse hankinta maksaa niin paljon (=lapsettomuushoidot). En ole kokenut että itse lapsen huolto ja ruokinta maksaisi kovin paljon. Harrastuksia on edullisiakin.

Entä jos lapsi olisi poikkeuksellisen hyvä vaikka jääkiekossa? Pelatkoot sitten vaan koulussa, kun harrastus ei saa maksaa? Ei, vaikka siitä voisi tulla työ? Kaverin alle eskari-ikäinen on telinevoimistelussa SM-tasolla, vuosi maksaa useita satasia. Väärin, vaikka lapsi on luonnonlahjakkuus moisessa?
 
Meillä ei ole tällähetkellä varaa hankkia kuin tämä yksi lapsi. Uuden katsauksen asiaan voi tehdä yli 5 vuoden päästä, kun olen valmistunut ja saanut vakkariduunin. Uskon, että sekin jää, koska esikoinen on silloin jo 8 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla on 2 lasta ja olen matalapalkkaisella alalla ja silti minä olen ihan varma että kyllä minä lasten kanssa pärjään. Niin ja asun vielä isossa vanhassa omakotitalossa. Kaikkeen ei tietysti ole varaa, mutta tarviiko sitä ollakaan.
Tietysti nuo lapset ovat vielä pieniä ja kuluttavat vähän, mutta oppivat kyllä iän myötä, että aina ei saa sitä mitä haluaa.
 
[QUOTE="Vieras";23915287]Ei se lasten "hankkiminen" ole varoista kiinni, vaan siitä, että halutaan kaikki tässä ja nyt.
Pitää olla omakotitalo kaikkine varusteineen jne.

Alkuperäisen kirjoitus muistutti hyvin tätä aikaa. Pitää olla heti iso koti ja kaikki.

Lasten saamiseen on kuitenkin se tietty aika, ei niitä liian vanhana voi tehdä. Jos haluaa monta, niin niitähän tehdään ahtaaseenkin kotiin ja ihan varmasti hekin ovat onnellisia, jos heitä rakastetaan. Ei se materiaali, vaan rakkaus.
Hitsi, jos mä olisin elänyt kuuskyt luvulla, olisin ollut hippi :D[/QUOTE]

Hehheh. Meillä molemmat käy täyspäiväisesti töissä. Tulot käteen 2600€/kk. Sillä ei mitään omakotitaloa kaikkine varusteineen ostella edes ilman lapsia tässä kaupungissa. Sen sijaan on kerrostalo kolmio, eikä tässä tosiaan ole valittamista, mutta kyllä 2 lasta on ihan maksimi tähän kämppään. Neliöt maksaakin jo vähän enemmän... Toisaalta meidän haaveessa olisi oma rivitalon pätkä, 3-4 h.. Mutta kai sekin on nykyaikana nuorten järjetöntä materiaalin hakua.

Ja joo, kyllä meillä on suht uusi auto, uudet huonekalut, kämppäkin on uudistuotantoa ja hyvällä alueella.. mutta hankittiin tämä kaikki ENNEN lapsia. Käytiin töissä, hankittiin hyvä koti ja säästettiin rahaa. Koska halutaan tarjota lapsille hyvä asuinympäristö, kunnon vaatteet päälle, laadukasta ruokaa nenän eteen, harrastusmahdollisuudet ja tulevaisuudessa hyvät koulutusmahdollisuudet lähellä. Ja tieks mitä! Meillä saa vielä rakkauttakin!

Ennemminkin monet nuoret hankkii lapsia vaikka mitään muuta ei ole tarjota kuin rakkautta ja sitten ollaan barrikaadeilla jos lapsilisistä lähtee kymppi kuussa. Ja nämä sossuntuessa täysin elävät suurperheet on ihan oma lukunsa....

Ehkä tehdään se kolmas sitten joskus iltatähtenä, jos luoja suo. Onnellisia ollaan kahdestakin.
 
[QUOTE="shihtzu";23915879]Tietysti nuo lapset ovat vielä pieniä ja kuluttavat vähän, mutta kyllä iän myötä, että aina ei saa sitä mitä haluaa.[/QUOTE]

Aika monen kohdalla, ketä tunnen, on tuo opetus "aina ei saa kaikkea mitä haluaa" kostautunut aikuisiällä ja silloin sitä on vasta tuhlailtukkin yli varojen, kun ovat vihdoin oman kukkaron herroja.
 
Aika monen kohdalla, ketä tunnen, on tuo opetus "aina ei saa kaikkea mitä haluaa" kostautunut aikuisiällä ja silloin sitä on vasta tuhlailtukkin yli varojen, kun ovat vihdoin oman kukkaron herroja.

Menee se kyl toisinkin päin, että jos aina on saanut mitä haluaa, niin sitten aikuistuttua, kun pitäisi omin toimin tulla toimeen, niin hankitaan kaikkea mitä halutaan, kun ei tajuta, että sitä rahaa ei välttämättä olekaan siihen kaikkeen.

Itse toivottavasti osaan opettaa noille lapsille, että ensin maksetaan laskut ja tärkeät menot ja jos sitten jää jotain ylimääräistä, niin sillä voi tehdä mitä haluaa
 
En ole koskaan ajatellut,onkomeillä varaa lapseen ja mitä lapsi maksaa! Meillä kolme muksua, 15vpoika,8v tyttö ja 4v poika. Lasten ikä ja sukupuollijakauma aiheuttaa sen että kaikkille hankittava vaatteet,pyörät yms. Ei pysty kierrättämään juuri muita kun suksia ! OLen tehnyt sit joulu tai synttäritoiveet senmukaan mitä kukakin tarvii.Esim. Vaatteta,kerännyt pyörä rahaston lahjarahoista,yms. Pystyttäis itsekkin varmaan ostaan,mutta kolme pyörää samana keväänä on järkky menoerä. Ostan paljon käytettyjä vaatteita esim huutonetistä. Ja nyt vanhin lapsi osallisttuu jo omiin hankintoihinsa,eli moposta makso omillaan puolet. Pitää tavaroistaan paremman huolen kun itse maksanut. Mutta joo rahallisesti varmaan kyettäis elättään vielä yksi,jaksamisen kanssa vois olla että ei!
 
sitä olis varaa jos haluaisi tinkiä muusta. Mä voin rehellisesti sanoa, että me ei haluta. Kaksi lasta riittää meille. Niiden kanssa on vielä varaa matkustaa ja harrastaa. Ehkä itsekästä, ehkä ei. Itse on eletty sellainen lapsuus, jossa on saanut nähdä maailmaa ja joka penniä ei ole tarvinnut laskea ja haluan sellaisen myös omille lapsille. Haluan myös, että opiskeluaikana voimme tukea heitä taloudellisesti, esim neljän lapsen kanssa se ei olis meidän tuloilla mitenkään mahdollista.
 
Meillä ei tällä hetkellä ole varaa eikä tilaa hankkia kuin 2 lasta. Pitäisi olla isompi asunto johon ei todellakaan nyt saatais lainaa. Jos rahaa ois paljon, hankkisin ainakin 3-4 lasta.

Mutta ehkä joskus myöhemmin on varaa kun olen valmistunut ja saanut töitä.
 
Ei ole varaa meilläkään enempään.Käteen jää vuokran ja laskujen jälkeen 900-1000e kuussa ja siitä pitää hankkia vaatteet, kustantaa reissut esim elokuviin tms..kaksi lasta meillä on nyt. 6v ja 8v. Eenempää ei tule kun ei ole varaa.
 

Yhteistyössä