Onko täällä muita äitejä jotka ei ole pitäneet imettämisestä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kummajainenko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olin aina unelmoinut imettämisestä, joten oli suuri järkytys huomata miten kamalaa se oli; suihkutissit, refluksilapsi ja lapsi ei malttanut hetkeksikään rauhoittua paikalleen. Lapsi lopetti sitten itse 8kk iässä. Olen kyllä kaikille avoimesti asiasta puhunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
Tuosta pumppuamisesta vielä: Paljonko saitte yleensä pumpattua?
Kun miun tulos kahdesta rinnasta oli max. 30 ml
Ja eräs tuttava pumppas n.150...

Pumppaan nyt kaiken maidon, koska tarvitaan laittaa siihen sakeuttajaa ennen kuin annan vauvalle. Pumppaan vain kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Yhteensä tulee 1 litra päivää kohti, kerralla n. 0,5 l. Toinen tuottaa n. 60 ml vähemmän kuin toinen, mutta aika tasaisesti tuon 0,5 l siitä yhteensä kuitenkin tulee (no, saattaa jäädä 460 ml:aan :xmas: ).
 
Tunnustan, tuntui ettei koskaan ollut hyvä asento imetykseen, tuntui epämukavalta ja jopa vastenmieliseltä. Uskon kyllä, että synnytyksen jälkeinen masennukseni vaikutti tähän aika paljon. Silti jatkoin imetystä 5kk... Ja kun siirryttiin pulloon, oli se helpotus..
 
Mulla on kaks täydellisesti fiaskoa imetyskokemusta takana, niistä ei nauttinu ei äiti eikä vauvakaan. Jouduin käyttämään rintakumia, maitoa ei tullu ja vauvat huusi nälkäänsä...
Heti laitoksella saaneet molemmat pulloa.
 
Kuukauden imetin jonka jälkeen lopetin kun maitoa ei tullut ja tyttö sai rintaraivareita. Imetys alkoi olla niin iso stressi ja itkunaihe,että katsoin parhaaksi että pullolla mennään ja en kadu sitä päätöstä. Mun niskat ja selkä oli kokoajan kipeänä vaikka kuinka otin hyvän asennon ja rinnanpäät oli ruvella ja voin sanoa että salamat näkyi silmissä joka kerta kun imetin..joten ei en pitänyt imettämisestä
 
Nyt alkaa kyllä ahistaa jo isosti koko touhu kun olen imettänyt 3 vuotta ja 3kk elämästäni... Nuorimmainen on nyt 9kk, mutta ei osaa juoda pullosta... muutama kuukausi täytyy varmaan vielä kärvistellä :snotty:
 
Anteeksi kun tungen ketjuun, mutta pakko korjata adalmiinan antama väärä tieto.

Maitoa ei tule pumppaamalla sen verran, kuin sen kokoinen ja ikäinen vauva tarvitsee, vaan sen verran kuin tissit suostuvat pumpulle herumaan. Imevä vauva voi saada moninkertaisen määrän maitoa pumppuun verrattuna.

Nimim. täysimettänyt, mutta pumpulle (ja käsin lypsäen) vain joitakin millejä saalistanut
 
siis tuo mitä Ssihinä kirjoitti, sillä mulla oli aivan sama juttu. Olen jopa käyttänyt samaa sanaa "koti-ikävä" -tunne selittäessäni sitä tunnettä mm. äidilleni. Ihan sydämestä pomppasi kun huomasin että joku on tuntenut ihan samoin. Olen silti jatkanut imetystä ja toisaalta tuo olotila on ehken helpottanut hieman nyt kun tyttö on jo puolivuotias, mutta...
 
Minäkään en pitänyt imetyksestä. Aloin antaa molemmille kiinteitä ja korvikkeita 4,5kk ikäisenä, koska halusin lopettaa päiväimetyksen mahdollisimman pian. Maitoa olisi kyllä tullut riittävästi. Sanoin kyllä neuvolassakin suoraan, että en tunne mitään imetyksen autuutta, imetän vain, koska se on lapselle hyväksi. Enkä tuosta mitään haukkuja tai muuta imetyspropagandaa saanut vastaukseksi. Hoitaja vain sanoi, että hyvä, ihan järkevältä kuulostaa toimintasi sitten.

Oikeastaan minun vastenmielinen olo johtui siitä, etten halunnut imettää julkisesti. ilta-. aamu- ja yöimetystä omassa rauhassa vauvan kanssa en kokenut kovin inhottavaksi. Tämä tapa oli siis mielestäni paras meidän tapauksessamme ja näin pystyin kuitenkin jatkamaan imetystä pitempään. Esikoista imetin kaiken kaikkiaan 8,5kk ja kuopusta 11,5kk.
 

Yhteistyössä