7
7654321
Vieras
Meillä 3 lasta, joista kaikki syntyneet ulkomailla, kahdessa eri maassa. Yritysten suomin vakuutuksin meillä on ollut parhaat mahdolliset sairaalat ja huippulääkärit. Neljäs syntyy nyt Suomessa ja Suomi-synnyttäminen askarruttaa.
Kätilökuvio tuntuu vieraalta, sillä kohdalle on sattunut komplikaatioita, joiden hoitamisessa lääkärin välitön läsnäolo on ollu tärkeää. Yksi lapsista syntyi hätäsektiolla. Oikeussyytteiden nostamisen herkkyys on eri kuin meillä Suomessa, joka toisaalta nostaa hoidon tason niin korkealla, että potilaan ja vauvan eteen tehdään oikeasti niin hevetisti töitä, että kaikki mahdolliset riskit minimoidaan. Silti meininki ei ole ollut mitään keinotekoista lääkesynnyttämistä ilman vierihoitoa ja imetysmyöntesyyttä, jota monista ulkomaista ja tasokkaista sairaaloista usein kuvitellaan. Päinvastoin, vierihoito jopa ennen Suomea, perhehuoneiden tarjoaminen näissä enemmän sääntö kuin poikkeus, ja imetysmyönteisyys sekä imetysvalmennuksen tarjoaminen aivan yhtä hyvää ja tärkeää kuin Suomessakin.
Kyllähän Suomessa hyvää tuo synnytysten hoito varmasti on, mutta sitten on kuitenkin paljon juttua vauvojen kohtuuttomista yliaikaisuuksista ja suuren vauvan myötä johtuneista hirveistä repeämisistä, muista komplikaatioista, siitä ettei kivunlievityksiä ole saatu ajoissa. Perätilasynnyttäjätkin saatetaan panna kohtaamaan ylimääräisiä riskejä ja ohjata alatiesynnytykseen. On missattu antibiootin anto synnytyksen aikana vaikka papereissa tiedossa, että antibiootti on pakollista äidin B-streptokokoin takia. Tutulla meinas lähteä henki tällaisen virheen seurauksena.
Miten teillä muilla, joilla on kokemusta useammassa maassa synnytämisestä. Onko Suomi-toiminta kuitenkin herättänyt luottamusta ja ollut hyvää, vai millaisia kokemuksia on ollut. Toki varmasti silläkin, missä päin maailmaa, millaisissa järjestelmissä ja missä sairaaloissa on synnyttänyt, on merkitystä. Eihän kaikissa maailman kolkissa ole samat mahdollisuudet. Meillä vain on kohdallesattunut ne ihan parhaat ja nyt sitten huolettaa, jos synnytyksessä kohdalle sattuisi komplikaatioita.
Ja ennen kuin joku alkaa tässä huutelemaan lässyn läätä ja vähättelemään mun huolia, niin kun en ole koskaan Suomessa ennen synnyttänyt, niin kyllä se askarruttaa ihan yhtä lailla kuin missä tahansa maassa synnyttäminen. Ja työkomennuslaisten vakuukutuset vaan sattuvat olemaan usein niin hyviä, että tämäkään ei tarkoita mitään kultalusikka suussa syntymistä ja isoa omaa varallisuutta. IHan normituloinen perhe ollaan.
Kätilökuvio tuntuu vieraalta, sillä kohdalle on sattunut komplikaatioita, joiden hoitamisessa lääkärin välitön läsnäolo on ollu tärkeää. Yksi lapsista syntyi hätäsektiolla. Oikeussyytteiden nostamisen herkkyys on eri kuin meillä Suomessa, joka toisaalta nostaa hoidon tason niin korkealla, että potilaan ja vauvan eteen tehdään oikeasti niin hevetisti töitä, että kaikki mahdolliset riskit minimoidaan. Silti meininki ei ole ollut mitään keinotekoista lääkesynnyttämistä ilman vierihoitoa ja imetysmyöntesyyttä, jota monista ulkomaista ja tasokkaista sairaaloista usein kuvitellaan. Päinvastoin, vierihoito jopa ennen Suomea, perhehuoneiden tarjoaminen näissä enemmän sääntö kuin poikkeus, ja imetysmyönteisyys sekä imetysvalmennuksen tarjoaminen aivan yhtä hyvää ja tärkeää kuin Suomessakin.
Kyllähän Suomessa hyvää tuo synnytysten hoito varmasti on, mutta sitten on kuitenkin paljon juttua vauvojen kohtuuttomista yliaikaisuuksista ja suuren vauvan myötä johtuneista hirveistä repeämisistä, muista komplikaatioista, siitä ettei kivunlievityksiä ole saatu ajoissa. Perätilasynnyttäjätkin saatetaan panna kohtaamaan ylimääräisiä riskejä ja ohjata alatiesynnytykseen. On missattu antibiootin anto synnytyksen aikana vaikka papereissa tiedossa, että antibiootti on pakollista äidin B-streptokokoin takia. Tutulla meinas lähteä henki tällaisen virheen seurauksena.
Miten teillä muilla, joilla on kokemusta useammassa maassa synnytämisestä. Onko Suomi-toiminta kuitenkin herättänyt luottamusta ja ollut hyvää, vai millaisia kokemuksia on ollut. Toki varmasti silläkin, missä päin maailmaa, millaisissa järjestelmissä ja missä sairaaloissa on synnyttänyt, on merkitystä. Eihän kaikissa maailman kolkissa ole samat mahdollisuudet. Meillä vain on kohdallesattunut ne ihan parhaat ja nyt sitten huolettaa, jos synnytyksessä kohdalle sattuisi komplikaatioita.
Ja ennen kuin joku alkaa tässä huutelemaan lässyn läätä ja vähättelemään mun huolia, niin kun en ole koskaan Suomessa ennen synnyttänyt, niin kyllä se askarruttaa ihan yhtä lailla kuin missä tahansa maassa synnyttäminen. Ja työkomennuslaisten vakuukutuset vaan sattuvat olemaan usein niin hyviä, että tämäkään ei tarkoita mitään kultalusikka suussa syntymistä ja isoa omaa varallisuutta. IHan normituloinen perhe ollaan.
