Onko päiväkodin työntekijöitä paikalla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surettaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Pph ei taida onnistua, kun hoitoaika niin vähäinen. Soittelen tästä päivähoitotoimistoon (vai mikä se nyt on :) ). Muuten olisin vienyt pph:lle.

Tuo yksityinen hoitaja vois olla hyvä vaihtoehto. Olisko tästä jollakin enemmän kokemusta?

Sun täytyy etsiä itse hoitaja itse. Kelalta saa tietoa noista tukiasioista :) Jos on vain pari kertaa viikossa pari tuntia, niin suoraan sanoen itse ottaisin pimeästi, jonkun opiskelijatytön tms. Haastattelisin etukäteen, ottaisin jonkun jolla on lastenhoitokokemusta ja vaikuttaa järkevältä.
 
[QUOTE="vieras";28769560]Sun täytyy etsiä itse hoitaja itse. Kelalta saa tietoa noista tukiasioista :) Jos on vain pari kertaa viikossa pari tuntia, niin suoraan sanoen itse ottaisin pimeästi, jonkun opiskelijatytön tms. Haastattelisin etukäteen, ottaisin jonkun jolla on lastenhoitokokemusta ja vaikuttaa järkevältä.[/QUOTE]

Ihanaa, kun saa ideoita. Ei tarvi kaikkea omassa päässä miettiä. En varmaan uskaltais ketään pimeänä ottaa. Oon liian kunnollinen.:D tai ei kukaan varmaan tuliskaan. :)

Mulla tukiverkostokin sinänsä huono, kun kaikki mahdolliset hoitajat töissä.
 
Kiitos vastauksesta! Näin mä itsekin vähän ajattelen tai tunnen, et mitä myöhemmin sen parempi. Mietin vaan, et miten paljon parempi lähtökohta olisin jo parin kk päästä.

Opinnot mulla on kuitenkin edessä syksyllä, täytyy nyt vaan tätä hoitoasiaa miettiä vielä kaikilta kanteilta.

kiva jos oli apua:) Tosiaan riippuu jonkin verran päiväkodin ryhmäkoosta,mutta pääsääntöisesti ne on melko täysiä ja on todettu, että pieni voi oppia sosiaalisia taitoja ikätovereiden kanssa jos ryhmässä on lapsen ikä plus kaks lasta, eli 3 lasta yhteensä lapsesi lisäksi. Sen ylitse jos menee, se ei enää tue lapsen kehitystä. Uskon että lapsesi saa mukavan pk kokemuksen sitten aikanaan, mutta toivon että saatte järjestettyä asiat jotta voit jäädä kotiin vielä.
 
kiva jos oli apua:) Tosiaan riippuu jonkin verran päiväkodin ryhmäkoosta,mutta pääsääntöisesti ne on melko täysiä ja on todettu, että pieni voi oppia sosiaalisia taitoja ikätovereiden kanssa jos ryhmässä on lapsen ikä plus kaks lasta, eli 3 lasta yhteensä lapsesi lisäksi. Sen ylitse jos menee, se ei enää tue lapsen kehitystä. Uskon että lapsesi saa mukavan pk kokemuksen sitten aikanaan, mutta toivon että saatte järjestettyä asiat jotta voit jäädä kotiin vielä.

Tämä tuntuu sinänsä kamalalta, että omia tunteitani vahvistaa ammattilaisen näkemys asiasta. Hoitoon vienti tuntui pahalta ja tuntuisi nyt varmaa
pahemmalta.

Mulla vaihtuu nämä ajatukset, kun välillä mietin, ettei pari tuntia voi olla paha. Sitten seuraavaksi tuntuu ei ei missään tapauksessa. Miksi tämä on niin vaikeaa (mulle)? Opintoja en voi lykätä useista syistä. Hoitoasia mun nyt täytyy ratkaista, miten sen järjestän lapselle parhaimmalla tavalla.
 
Tämä tuntuu sinänsä kamalalta, että omia tunteitani vahvistaa ammattilaisen näkemys asiasta. Hoitoon vienti tuntui pahalta ja tuntuisi nyt varmaa
pahemmalta.

Mulla vaihtuu nämä ajatukset, kun välillä mietin, ettei pari tuntia voi olla paha. Sitten seuraavaksi tuntuu ei ei missään tapauksessa. Miksi tämä on niin vaikeaa (mulle)? Opintoja en voi lykätä useista syistä. Hoitoasia mun nyt täytyy ratkaista, miten sen järjestän lapselle parhaimmalla tavalla.

Harmi kuulla, että tuntuu edelleen pahalta mutta toisaalta olen iloinen että harkitset asioita lapsen edun mukaisesti. Niitäkin vanhempia on ketkä tuovat alle 1v. päiväkotiin vailla huolen häivää miten se vaikuttaa lapseen :/ Se on harmillista ja surullista.

Miten lapsen isä osallistuu, pystyisikö hän jäämään kotiin? Entä olisko mahdollista muuttaa isovanhempia lähemmäs,jos saisit koulusta siirron ja lapsen mummi ehkä pystyis hoitamaan lastanne ne pari h päivittäin?
 
Harmi kuulla, että tuntuu edelleen pahalta mutta toisaalta olen iloinen että harkitset asioita lapsen edun mukaisesti. Niitäkin vanhempia on ketkä tuovat alle 1v. päiväkotiin vailla huolen häivää miten se vaikuttaa lapseen :/ Se on harmillista ja surullista.

Miten lapsen isä osallistuu, pystyisikö hän jäämään kotiin? Entä olisko mahdollista muuttaa isovanhempia lähemmäs,jos saisit koulusta siirron ja lapsen mummi ehkä pystyis hoitamaan lastanne ne pari h päivittäin?

Mummoista ei sinänsä ole apua arkisin, kun ovat vielä työelämässä. Mies kyllä auttaa muuten tosi paljon ja ylipäätään mahdollistaa tämän vähäisen hoidontarpeen, sillä on sitoutunut hoitamaan lasta viikonloppuisin päävetovastuullisena, jotta saan opiskeltua. Töistä hän ei voi jäädä pois.
 
Lapsen elämässä on sekä suojaavia että altistavia (riski)tekijöitä kehitykselle. Muistaakseni riskitekijöitä pitää olla useita, jotta kehitys häiriintyy. Ja riskitekijöinä puhutaan vanhempien alkoholismista, väkivallasta ja sen tyylisistä jutuista. Sen sijaan suojaavia tekijöitä riittää yksikin, esimerkiksi yksi tukeva aikuinen lapsen elämässä. Tähän nähden muutama tunti päiväkodissa ei mun mielestäni ole kovin paha. Toki keskustelu päivähoidon tasosta eli laadusta ja todellisesta tarpeesta on paikallaan, mutta mun on kovin vaikea uskoa, että ikätovereiden seura ja koulutettujen hoitajien sekä opettajan mukana oleminen lapsen elämässä olisi niin kamala tragedia kuin useista lähteistä saa lukea. Tietty en voi haastaa alan ammattilaisten ja oppineiden mielipidettä (huom! Se on nimenomaan mielipide, vastakkaisiakin on), mutta toisinaan keskustelu tuntuu karanneen käsistä, kuin päiväkoti olisi helvetin esikartano.

Lapseenhan edelleen vaikuttaa - väittäisin - enemmän se, mitä on päiväkodin ulkopuolella: rakastavat, huolehtivat vanhemmat ja perustarpeiden täyttäminen, kokonaisuudessaan mielekäs elämä.
 
Olen ollut jo poissaolevana. Oikeastaan kaksi vuotta, kun raskauteni oli tosi vaikea. Ei siitä sen enempää, mutta tosiaan luulin, että lapsen voisi laittaa hoitoon "sitten vuoden ikäisenä" osa-aikaisesti. Nyt se vaan tuntuukin pahalta ajatukselta.

En voinut tätä edes aavistaa.:(
 
Lapsen elämässä on sekä suojaavia että altistavia (riski)tekijöitä kehitykselle. Muistaakseni riskitekijöitä pitää olla useita, jotta kehitys häiriintyy. Ja riskitekijöinä puhutaan vanhempien alkoholismista, väkivallasta ja sen tyylisistä jutuista. Sen sijaan suojaavia tekijöitä riittää yksikin, esimerkiksi yksi tukeva aikuinen lapsen elämässä. Tähän nähden muutama tunti päiväkodissa ei mun mielestäni ole kovin paha. Toki keskustelu päivähoidon tasosta eli laadusta ja todellisesta tarpeesta on paikallaan, mutta mun on kovin vaikea uskoa, että ikätovereiden seura ja koulutettujen hoitajien sekä opettajan mukana oleminen lapsen elämässä olisi niin kamala tragedia kuin useista lähteistä saa lukea. Tietty en voi haastaa alan ammattilaisten ja oppineiden mielipidettä (huom! Se on nimenomaan mielipide, vastakkaisiakin on), mutta toisinaan keskustelu tuntuu karanneen käsistä, kuin päiväkoti olisi helvetin esikartano.

Lapseenhan edelleen vaikuttaa - väittäisin - enemmän se, mitä on päiväkodin ulkopuolella: rakastavat, huolehtivat vanhemmat ja perustarpeiden täyttäminen, kokonaisuudessaan mielekäs elämä.

Kiitos sinullekin vastauksesta! Näin ajattelen sitten hyvinä hetkinä, kun mietin, ettei se pari tuntia voi olla niin kamala juttu.:)

Kai mulla on joku kriisi meneillään, kun ajatukset heittää suuntaan ja toiseen. Nyt vaan niin suuresta asiasta kyse: oman lapsen hyvinvoinnista. Tuntuu pelottavalta, että saatan valinnoillani tehdä hänen kehitykselleen ja elämälleen hyvää tai huonoa.
 
Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja akava Näytä viesti

alkuperäiselle: älä suotta vie noin pientä joka päivä 9.30-14.30 jos ei tosiaan tarvetta ole. se 9.30-11 on pukemista ulkoilua ja riisumista. haastavaa toki on noin lyhyen hoidontarpeen ja sen päiväkodin rytmin ja lapsen rytmin ja sopeutumisen yhteensovittaminen, mutta kaikki lapset ovat erilaisia ja voi olla että lapsesi sopeutuu hienosti ja vaikka alkuun vähän harjoittelette pidemmillä päivillä, siis että meneekin jo vaikka 9. ja kun alkaa tottua niin käytät sitten vaan tarpeen mukaan sitä päivähoitopaikkaa.
ja ryhmä on juurikin tod.näk tuo 12 lasta ja 3 aikuista.
ja toki se sopeutuminen on ehken haastavampaa kun vähemmän on paikalla. mutta niin kun sanoin, kaikki lapset on erilaisia niin ei sitä tiedä vaikka lapsesi on heti kun kala vedessä
ja riidanhaastajille en jaksa kommentoida mitään
Lapsi voi sopeutua hienosti aikuisten silmissä päivätiin, mutta silti kärsiä siitä. Pieni lapsi on hyvin haavoittuvainen ja tämän keskushermosto, aivot ja kapasiteetti on vasta kehittymässä hurjaa vauhtia. On äärimmäisen tärkeää, että lapsi saa tällöin hyvää hoitoa ja perusluottamuksen tunteen. Valitettavasti pk ei voi vastata pienen lapsen tarpeisiin, koska ryhmä on liian iso ja lapselle se ympäristö on stressaava ja kuormittava. On todettu, että pienillä lapsilla on stressihormoonitasot toksisen (myrkyllisen!) korkealla päiväkotiryhmässä.


KIITOS vaan stressihormoniluennostasi... ihan samaa tietoa on minullakin kun ihan pätevä lto olen :) mutta ajattelin lähinnä tukea ihmistä tilanteessa, joka ei ole mukava, mutta joka on melko pakollinen jos haluaa elämässä opinnoissa eteenpäin/kohti työelämää. elämä kun ei voi pyöriä vain lapsen ympärillä kaikilla, vaikka kuinka haluaisi.
kehotankin sinua ap kuitenkin ihan oikeasti miettimään kuinka tärkeää sinulle on päästä opinnoissa eteenpäin ja ajatella myös itseäsi :) ihan pelkästään näitten palstaneuvojen varassa ei päätöstä kannata tehdä. jokaisen perhetilanne on erilainen, jokainen lapsi on erilainen, jokainen päiväkoti ja ryhmä niissä on erilainen. ja kaikki lapset selviävät hengissä päiväkodista ;)
ja minun mielestäni 3 kuukaudella ei ole mitään merkitystä siinä päivähoidon aloittamisessa. jos sitä lykkää niin ainakin se puoli vuotta. mutta mutta, päiväkodit ainakin täällä meillä täyttyvät elokuussa, paikat on jaettu jo alku kesästä. eli tosi vaikea voi olla saada kesken vuoden päiväkotipaikkaa. ainakaan mieleistä ja läheltä jne. ja vaikka aloittaisit opinnot tammikuussa, jätä hakemus jo nyt!!
 
Mulla oli sama tilanne 5 vuotta sitten esikoiseni kanssa. Toisina päivinä vein heti aamusta ja hain lounaan jälkeen (ennen unia, toisinaan ennen lounastakin) jo kotiin, toisina päivinä taas vein vasta lounaalle / aamu-ulkoiluun joka oli joskus kymmeneltä, ja hain heti päikkäreiden jälkeen. Eli päivät olivat usein jotain 4 tuntia tms, eli todellakin paljon parempi kuin kokopäivähoito. Meillä ei noin pieni mitenkään reagoinut vaihtelevaan rytmiin eikä päiväkoti myöskään antanut kuvaa, että lapsi olisi "missannut jotain", ja suhtautuivat muutenkin positiivisesti. Itse pidin täysipäiväistä paikkaa (ja maksoimme maksimimaksut mieheni tulojen takia) kuitenkin nimellisesti, siksi koska joinain harvoina päivinä tarvitsin kokopäivähoitoa, ja luulisin että se osapäivähoito olisi mennyt aika hankalaksi aikataulujen epäsäännöllisyyden vuoksi.

Myöhemmin olen huomannut, että joissain päiväkodeissa ollaan tarkempia päivärytmistä kuin toisissa, ja jopa painostetaan tuomaan lapsia tiettyyn aikaan esim. jos aamupiiri 8.45 niin pitäisi olla paikalla. Mutta uskoisin, että ihan pienten kohdalla kyllä ymmärretään ja harvemmin näillä pienillä niin ohjattua toimintaa onkaan, uskoisin että kannustavat viettämään itse lapsen kanssa sen ajan mitä pystyy.

Ja joka tapauksessahan ne hoitoajat ovat sinun päätöksesi, eli vaikka nurisisivat epäsäännöllisistä ajoista niin sillä ei loppupeleissä ole merkitystä. Tottakai sinulla on oikeus viettää aikaa lapsesi kanssa. Yrität vaan pitää kiinni siitä, että ruokailu ja lepohetket pyhitetään, ja retkipäivinä tulette ajoissa paikalle jos olette tullaksenne.
 
Vähän tätä pelkäsinkin että jotkut tulkitsevat mun olevan päiväkotia vastaan - mutta sitä mieltä en ole. Koen ja pidän tärkeänä, että lapsi saa ikätason mukaista hoivaa joka tukee tämän kehitystä ja kasvua. Perustelin yllä miksi ne eivät kohtaa päiväkotiympäristön ja PIENEN lapsen tarpeiden suhteen, taapero on haavoittuvainen ja herkkä, tarvitsee paljon hoitajaa ja turvallisen, ennakkoarvattavan ympäristön.

Jokainen tekee omat päätöksensä itse. On hienoa että ap pohtii ja harkitsee asiaa kunnolla lapsen kannalta. Yhtä hienoa on myös opiskella ja päästä työelämään myöhemmin. Tosiaan en halua pelotella mutta tuoda esille omat ja monien muidenkin alan asiantuntijoiden mielipiteen :)
 
Lisäksi haluaisin sanoa, että meillä meni aivan erinomaisen hyvin eka päiväkotivuosi, ei mitään ongelmia ja lapsesta on kasvanut todella luottavainen lapsi, aina neuvolassa jne kommentoidaan (nyt täyttää 6 v), että näkee että perusturvallisuus on tällä lapsella kunnossa! Eli ei se nuorena päivähoidon aloittaminen ole aina hirveä mörkö. Minustakin tuntui todella todella pahalta etukäteen, mutta huomasin tosi nopsaan, että hoitajat olivat ihania ihmisiä ja lapsella oli hyvä olla. :)
 
[QUOTE="Ilona";28771044]Lisäksi haluaisin sanoa, että meillä meni aivan erinomaisen hyvin eka päiväkotivuosi, ei mitään ongelmia ja lapsesta on kasvanut todella luottavainen lapsi, aina neuvolassa jne kommentoidaan (nyt täyttää 6 v), että näkee että perusturvallisuus on tällä lapsella kunnossa! Eli ei se nuorena päivähoidon aloittaminen ole aina hirveä mörkö. Minustakin tuntui todella todella pahalta etukäteen, mutta huomasin tosi nopsaan, että hoitajat olivat ihania ihmisiä ja lapsella oli hyvä olla. :)[/QUOTE]

Oikeasti lapsesi on kuitenkin aivan tolkuttoman traumaantunut, ja tulee luultavasti päätymään katuojaan pian 18 täytettyään ja sitä ennen koulukotiin, kuten kaikki ennen kolmevuotissyntymäpäiväänsä päivähoidon aloittaneet. Toki nämä traumat ovat ns. piileviä, eikä niitä tavallinen ihminen kykene huomaamaan, ainoastaan suomalainen yliopistotutkija pystyy tähän.
 
Kiitos taas kommenteista! Ihana kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia.

Kiva kuulla ilona, että teillä meni hoito hyvin pienellä ja että onnistuit pitämään päivät lyhyinä. Tuntuuko sinusta siis, ettei lyhyet päivät olleet sopeutumisen suhteen mikään ongelma?
 
Ajattelin vaan kertoa, että lapsi menee hoitoon vasta tammikuussa. Pitkän pohdinnan tulos. Minun elämääni tämä hankaloittaa, mutta silti olen niin onnellinen päätöksen jälkeen.

Ehkä kertoo jotain se, että tuon päätöksen jälkeen nukuin yön heräämättä.:)

Kiitos teille, jotka autoitte minua ratkaisun teossa!:)
 
Ajattelin vaan kertoa, että lapsi menee hoitoon vasta tammikuussa. Pitkän pohdinnan tulos. Minun elämääni tämä hankaloittaa, mutta silti olen niin onnellinen päätöksen jälkeen.

Ehkä kertoo jotain se, että tuon päätöksen jälkeen nukuin yön heräämättä.:)

Kiitos teille, jotka autoitte minua ratkaisun teossa!:)

Hieno homma! Olen tosi iloinen sun puolesta :) Et tule katumaan ratkaisuasi. Hyvää kesän jatkoa perheellenne!
 

Yhteistyössä