Onko olemassa pariskuntia, jotka olleet vuosia yhdessä, mutta eivät riidelleet kertaakaan?

[mitä mieltä]

Miehen mielestä ihannesuhteessa siis olisi riitoja 0 kpl. Itse olen eri mieltä ja minusta jokaisessa suhteessa tulee joskus riitoja ja erimielisyyksiä. Mies on myös valmis eroamaan jokaisen riidan aikana.

Inhottavaa, mutta johtunee siitä että miehen vanhemmat eivät ole kuulemma koskaan riidelleet. Todella vaikea uskoa, ja jos on totta niin suhteessa on mielestäni jotain vikaa (appiukko on tosi voimakas persoona, anoppi taas alistuva, joten luulen ettei uskalla sanoa vastaan). Tai sit ovat vaan riidelleet niin ettei lapset ole nähneet.

Vai voiko olla ihmisiä, jotka olleet yhdessä n. 30 vuotta, eivätkä ole riidelleet koskaan?

 

[Tyttö TuulisPää]

Noh empä oo koskaan kuullut, tosin meidänkin suvusta on moni aika tempperamenttistä sorttista ja itse olen sitä mieltä että välillä kunnon räiske ja rätinä tekee ihan hyvääkin

 

[ekavekara3]

ohho ei tommosta olekkaan kaikki riitelevät joskus

 

[km]

me ei ainakaan kuuluta siihen kastiin. Riideltiin eka kertaa ensimmäisillä treffeillä että on alusta asti ollu realistinen kuva toisesta, ei oo tullu myöhemmin pettymyksiä. KUn mentiin naimisiin niin riidat väheni huomattavasti.

 

[Kata-76]

Miehesi ei ole kotonaan ikina nahnyt riitelya, joten olettaa etta sellainen ei kuulu parisuhteeseen. Jos pariskunta ei ikina riitele, niin minusta jotain on pahasti pielessa.

 

[just]

On tervettä riidellä joskus ja näin lapsetkin oppivat, että terveessä suhteessa tulee riitoja... ja niistä selviää keskustelemalla. Mummoni kertoi heidän suhteestaan: Ei yhtään riitaa, koska hän sulki joka kerta suunsa ja nieli miehen tahdon. Ei sekään hyvä ole ja minkä mallin lapsille antaa jos jolla kulla muullakin on ollut näin?

 

[mm]

Mä kyllä inhoan riitoja, mutta jos molemmilta löytyy omaakin tahtoa niin ne taitaa kyllä olla välttämättömiä. Miehesi ei varmaan ole vaan tottunut riitoihin eikä siksi siedä niitä.

Itse olen yksinhuoltajaäidin kasvattama, myös ilman isäpuolta, joten en ole minäkään riitoja nähnyt ja se oli mullekin alussa vaikeaa. Nyt muutaman vuoden jälkeen osaan jo riidellä sujuvasti

 

[emmy83]

ei me koskaan riiellä, sanaharkaa toki tulee, ja muutenkin ollaan jostain asioista erimieltä, mutta riitoja on aikalailla ehkä 1.

Ja hyvi meillä mun mielestä menee.

 

[sipsi]

Varmaan on, jos toinen on täysin alistettu tai muuten vaan tossu (kuten Pokka Pitää-sarjan Richard Bukeeeee)... Muuten en usko kahden eri ihmisen pystyvän elämään yhdessä ilman minkäänlaista riitaa tai erimielisyyttä milloinkaan.

 

[;)]

pakkohan joskus on tulla erimielisyyksiä, me ollaan miehen kans 1 kerran 7 vuoden aikana tapeltu niin et oikeen huudettiin, mut sekin oli tuvan rakennus aikana ja mies oli väsynyt ja mä turhautunu 4 pienen kans aamusta iltaan yksin kotona. Sellaisia pikkuriitoja tulee sillon tällön.

 

[ap]

Miehesi ei ole kotonaan ikina nahnyt riitelya, joten olettaa etta sellainen ei kuulu parisuhteeseen. Jos pariskunta ei ikina riitele, niin minusta jotain on pahasti pielessa.

Samaa mieltä, mutta miten saisi miehen tajuumaan sen?

 

[vieras]

Jos se riidattomuus johtuu toisen alistumisesta ja toisen alistamisesta, niin miten se voisi olla ihanne?

 

[ap]

Alan vaan olemaan itse tosi väsynyt, kun joka ikinen kerta kaivetaan eropaperit esille tai ainakin puhutaan erosta. Tai sit mies vaan lähtee pois kotoa eikä vaikeisiin asioihin koskaan palata. Tai pakeaa mykkäkouluun.

Mietin vaan, että onko mahdollista oppia riitelemään? Tai varmaan on mahdollista, mutta jos on sitä mieltä että normaalissa parisuhteessa ei koskaan riidellä, niin onko mun mitään mieltä edes enää yrittää? Kiva stressi koko ajan, kun ei tiedä mitä uskaltaa sanoa, ettei mies taas uhkaa lähtemisellä.

Silloin, kun menee hyvin, on kivaa, mut..

Onko te

 

[ap]

Alan vaan olemaan itse tosi väsynyt, kun joka ikinen kerta kaivetaan eropaperit esille tai ainakin puhutaan erosta. Tai sit mies vaan lähtee pois kotoa eikä vaikeisiin asioihin koskaan palata. Tai pakeaa mykkäkouluun.

Mietin vaan, että onko mahdollista oppia riitelemään? Tai varmaan on mahdollista, mutta jos on sitä mieltä että normaalissa parisuhteessa ei koskaan riidellä, niin onko mun mitään mieltä edes enää yrittää? Kiva stressi koko ajan, kun ei tiedä mitä uskaltaa sanoa, ettei mies taas uhkaa lähtemisellä.

Silloin, kun menee hyvin, on kivaa, mut..

Onko te

 

[ap]

Siis onko teidän mielestä riita noin kerran kuukaudessa paljon/vähän/normaali?

 

[ööööööööö]

Ei varmaan riitelyä jos toinen alistuu,mutta kauanko sellaista jaksaa. Voi sitten eräänä päivänä se alistettu räjähtää ja siitä voi olla leikki kaukana....
Riitely on normaalia ja se puhdistaa ilmaa.

 

[vieras]

Jos he eivät tosiaan ole koskaan riidelleet on syynä aivan varmasti juuri ehdottamasi asia. Ei hyökkäävälle ihmiselle uskalla sanoa. Siinä saa haudata itsensä, omat tunteensa ja tarpeensa puhua ja sanoa.

 

[sipsi]

No minusta aika vähän Tai riippuu, mitä riidalla tarkoitetaan Meillä ainakin tulee helposti pientä sanomista, jos ei päivittäin niin viikoittain, varsinkin jos ollaan väsyneitä ja on työkiireitä tms. Sellaisia mega-karjumis-riitoja ei ole ollut vuosiin kuitenkaan, silloin oli, kun lapsi oli pieni ja työt ja opinnot molemmilla hoidettavina.

Omat vanhempanikin torailivat välillä kun olin lapsi, ja 45-vuotis hääpv häämöttää. Lapsellekin olen opettanut, ettei riita kaada maailmaa, kunhan sovitaan Siis pahoinpitelyt, tappelut ym. on sitten ihan asia erikseen.

 

[Kotilehmä]

Minun vanhemmat ei ole koskaan riidelleet, siis pientä sanaharkkaa tai jostain asiasta tinkaamista mutta ei muuta. Mutta äitini onkin alistunut ja antanut isän päättää vaikka ei tuota niin selvästi huomaa kun on paljon niitäkin asioita joihin isäni ei edes halua puuttua.
Meilläkin riidellään todella harvoin, ehkä pari kertaa vuodessa, mutta alkuaikoina riideltiin niin paljon ettei enää tarvitse, kaikki asiat on jo selvillä miten toimitaan Voisin olla riitelemättä koskaan, ei se mitään hyvää parisuhteeseen tuo tai puhdista ilmaa. Sen ilman voi puhdistaa keskustelullakin.

 

[vieras]

Me ollaan oltu yhdessä kolmetoista vuotta, eikä koskaan ole korotettu ääntä toisillemme. Toki erimielisyyksiä tulee joskus (mutta todella harvoin; kerran tai kaksi vuodessa ) ja silloin ne hoidetaan puhumalla - ei riitelemällä. Olemme molemmat tasaisia luonteeltamme ja käyttäydymme sivistyneesti.

 

[ap]

Mutta kun mun mielestä riidat pitäisi aina sopia, mutta mies ei halua pyytää anteeksi.

Jotenkin alkaa vaikuttaa aika toivottomalta. ehkä oltaisiin molemmat onnellisempia jos mies saisi kumppanin joka ei koskaan sano vastaan ja mä taas kumppanin, joka hyväksyy riidat osaksi elämää.

 

[ap]

nostan

 

[sipsi]

Pystytkö keskustelemaan "riitelemättömyydestänne" miehesi kanssa? Että sinua ahdistaa olla pelossa sanoistasi, mistä hän suuttuu. Eikö tuo erolla uhkailukin eräänlaista riitelyä ole?

 

[joo]

Tiesin tällaisen parin, erosivat kyllä sitten. Ei siinä suhteessa kyllä asiat kunnossa olleet, niihin vain ei kiinnitetty kaiketi huomiota. Ei minusta terve parisuhde, jos ei koskaan tule sanomista. Enkä tarkoita mitään huutamista tai tavaroiden heittelyä, voihan sitä puhumallakin riidellä.

 

[ap]

Pystytkö keskustelemaan "riitelemättömyydestänne" miehesi kanssa? Että sinua ahdistaa olla pelossa sanoistasi, mistä hän suuttuu. Eikö tuo erolla uhkailukin eräänlaista riitelyä ole?

Vähän ollaan viime aikoina keskusteltu. Siksi luulinkin että on mennyt parempaan päin, kunnes taas läväytettiin eropaperit nenän eteen.

Appiukolla on inhottava tapa nälviä vaimoaan, siis v*ttuilee pikkuasioista koko ajan ja samaa tekevät myös heidän lapsensa. Mun mielestä sekin on riitelyä tai ainakin alistamista, mutta mies ei näe sitä niin. Miehellä oli ennen sama tapa, mutta ei onneksi sitä enää harrasta, kun olen siitä sanonut. siksi ehkä uskon että muutos voisi olla mahdollinen..