Onko oikein?

[Apua!]

Hei!

Haluaisin niin tietää mielipiteenne parisuhteeni ongelmista, jotka ahdistavat enkä löydä tietä oikeaan suuntaan.

Olen asunut noin vuoden verran avoliitossa. Takana pitkä avioiliitto, joka oli väkivaltainen ja raastava. Sitten tutustuin vapaaseen mieheen, joka tuntui niin erilaiselta ja ihmeelliseltä entiseen verrattuna. Hän on kyllä kiltti ja lempeä, mutta sitten on se toinen puoli. Tiedän, niinhän meillä kaikilla, mutta tämä ei ole kovin mukavaa.

Hän on työnarkomaani, pitkiä päiviä aamuyölle ja viikkonloppunakin menee töihin. Tuntuu kuin kaikki olisi hänen vastuullaan ja työ ylittää kaiken muun. Sitten huomasinkin toisenkin surullisen seikan. Töiden jälkeen ja harvoilla vapailla hän juo ja juo siideriä. Se onihan pakkomielle tai varmaankin jo riippuvaisuutta. Ne harvat yhteiset ajat kuluvat sohvalla telkkarin äärellä siideripullon kanssa. Jos valitan, kuulen ettei minulla pitäisi olla mitään hätää, kaikki on hyvin, nauttisen elämästäni. Hän on tässä vierellä ja rakastaa kovasti. Hän kuulemma tarvitsee siiderin nollatakseen työpaineet ja rentoutuu siten. Välillä hän ihan hermotuu kun yritän puhua, ei ole oikea hetki sellaiseen, hän ei jaksa tms.

Sunnuntaisin, jos ei mene töihin, nukkuu iltapäivälle ja sitten taas duuniin. Ei ole mitään suloista sunnuntaiaamua aamukahveineen, rakasteluineen tai jotain muuta ihanaa.

Emme rakastele usein, ja nekin kerrat epäonnistuvat. Hän on niin väsynyt tai sitten siiderissä ettei siitä tule mitään.

Jatkuvasti saan kuulla, kuinka kaikki muuttuu kunhan tämä projekti töissä on ohitse. Niinköhän?

Tiedän, minun täytyisi katkaista tämä suhde, mutta sekään eole helppoa. Olen jo kerran käynyt läpi helvetin erottuani, nyt en ehkä jaksa enää samaa.

Jotenkin tuntuu, ettei mikään muutu. Itken usein, pettymys, toiveiden romuttuminen ja kaikki se mitä kuvittelin on pois pyyhkäisty.

 

[Kysymys]

Mikä teidän suhteessanne sitten on hyvää? Onko teillä edes suhdetta, jos ette koskaan vietä aikaa yhdessä, ette juttele, ette rakastele?

 

[:/]

Voi mulla on kuvailemasi menneisyys ja vielä sekin että olen ollut työnarkomaanin kanssa nyt kuusi vuotta yhdessä. Tämä läheisyyden kaipuu joskus nousee niin kovaksi että tuntuu kuin halkeaisin. Nyt olen viimeisillään raskaana ja alkoholi ei nyt ole miehellä kuvassa ollenkaan, ennen oli todella pahasti. Olen aina ollut hyvin tyytyväinen vähään ja jopa masokisti omien vaateiden ja tarpeiden vaatimisen kohdalla. Nyt kun vauva on tulossa kuvaan kaikki kärjistyi, oltiin eron partaalla. Miehelle työ on numero 1, nyt ja aina. Sullekin suosittelen että googletat: väestöliitto parisuhde. Oli apua mulle. Meillä menee pikkuhiljaa paremmin, mutta en tiedä tulevaisuudesta. Parisuhde on parhaimmillaan molempien tarpeiden täyttämistä, toivottavasti nykyinen miehesi ymmärtää tämän ennen kuin menettää sut.

 

[juu]

Vähän kuin meillä, mies työnarkomaani ja alkoholisti. Kyllä tämäkin yhdistelmä onnistuu, uskokaa vain kun on yksityisyrittäjä. Jos ei ole töissä, makaa sohvalla kännissä ja juo kaljaa. Myös meillä ei rakastelu onnistu kaljoittelun ja väsymyksen takia. Mitään emme tee enään yhdessä tai käy missään, meillä ei ole enään muuta yhteistä kuin lapset.

 

[käsittämätöntä]

Mikä ihmisiä vaivaa?? Jokaisella on vapaus valita, miksi sitä ei ihminen itse tajua. Kysy itseltäsi oletko onnellinen, jos et niin sano se miehellesi ja jos hän vaan jatkaa siiderin juontia ja sohvalla makaamista niin potkase perseelle ja aja ulos. Vielä sekin ettei rakastelu suju on jo hätähuuto, mieti, valinta on sinun.

 

[khöm...]

eurolla annan, sentillä en. sentti on pieni tiedäthän sen ? sängyssä annan autossa en. auto on pieni tiedäthän sen ? muille annan, sulle en. sulla on pieni tiedäthän sen ?

 

[tuota]

Miehesikö sinulle pitäisi elämässä onni antaa? Kyllä joakinen löytää oman onnensa ja elämänsisältönsä ihan itse. Harrasta, mene, liiku,m tpaa ystäviä ja anna miehesi rentoutua omalla tavallaan. Vai oletko lähesriippuvainen, etkä osaa nauttia elämästä ilman että miehesi antaa sinulle virikettä?
Kyllä tuo on raskasta miehellekin. Raskas työ ja akka kotona vielä vaatimassa kkoko ajan jotain niillä välillä vapailla. Miksi kummassa nainen ei voi nauttia elämästään ja vapaa-ajastaan ihan itse? Ei mikäänparisuhde ole pelkästään toisessa roikkumista kaikki vapaa-ajat. Ihminen on lopulta kuitenkin aina yksin tässä maailmassa.

 

[Satu]

""Olen jo kerran käynyt läpi helvetin erottuani, nyt en ehkä jaksa enää samaa.""

Tätä minä en jaksa ymmärtää. Itse kerran eronneena tiedän miten vaikea on selvitä avioerosta ja miten helvetin väsyttävää se on. Siltikään en jaksa käsittää, että mieluummin suostutaan elämään JOKA IKINEN PÄIVÄ todella väsyttävässä tilanteessa ja jos jonkinlaisessa perhehelvetissä.

Eikö Ap olisi sata kertaa helpompaa erota ja kärsiä muutaman kuukauden eron aiheuttamaa helvettiä, kuin kestää sitä helvettiä vuosikausia päivittäin?

Sinun kohdallasi myös olisi ehkä todella tarpeen elää yksinään niin kauan, että opit arvostamaan itseäsi tarpeeksi, ettet suostu enää kenenkään alistamaksi, kuten sinulla kertomasi mukaan näyttää olevan tapana.

 

[Jenni]

Olen Sadun kanssa samaa mieltä. Ei kukaan voi taata, että tämä tai seuraava suhteesi tulee vuorenvarmasti onnistumaan. Tottakai, jos rakastat miestä, irrottautuminen sattuu ja tuntuu pitkään. Kuitenkin vain sinä olet se henkilö, joka päättää sinun elämästäsi.

Mieti, mitä asioita kaipasit parisuhteestasi, jos eroaisitte. Mieti, mitä hyvää parisuhteessanne nyt on. Et voi muuttaa miestä, vaikka kuinka yrittäisit. Voit kylläkin keskustella asiasta miehen kanssa ja yrittää saada hänet ymmärtämään, mutta Suomi on täynnä ns. kunnon miehiä, joille työ on elämän tärkein asia.

Työ tuottaa monelle mielihyvää, siitä saa nautintoa ja se imee kaiken. Valitettavasti moni ei vain tajua, että vaikka kuinka uhrautuu työn edessä, niin yritys ei ole armollinen, ei jousta sinun edessäsi, ei tee uhrauksia jne. Elämänsisältöä pitäisi löytyä muualtakin kuin työstä. Liian moni jättää elämästään pois sukulaisvierailut, kavereiden kanssa seurustelun, omat harrastukset (erityisesti liikunta) ja turvautuu siihen helpoimpaan rentoutumiskeinoon eli syömiseen tai juomiseen.

Jos AP:llä ei ole mitään kiirettä eroamisen kanssa, niin anna ajan kulua. Mieti rauhassa asioita. Älä vaadi mieheltä vastauksia juuri, kun hän on tullut väsyneenä töistä, mutta kun mies on hyvällä tuulella, kerro, että olet itse väsynyt tilanteeseen ja haluat vastauksia, sillä olet onneton ja turhautunut tilanteeseen.

Jos mies ei suostu keskustelemaan, kirjoita kirje, jossa kerrot toiveistasi ja jossa tuot ilmi, mitä sinä parisuhteelta haluaisit.

On totta, että mies ei voi tuoda onnea. Et voi liikaa elää miehen kautta, mutta totta kai jos asutte yhdessä, suhteessa molempien osapuolten pitäisi myös antaa itsestään toiselle jotakin. Toinen ei voi olla vain ottavana osapuolena ja toinen koko ajan vain antavana.

Mitäpä jos odotat, että projekti päättyy? Katso, muuttuuko tilanne. Tee selväksi (ihan normaali äänellä, huutamatta, kiihkotta), että sinäkin tarvitset hoitamista, aikaa, välittämistä ja huolehtimista. Tarvittaessa vaikka varaat hänen kalenterista aikaa parisuhteen hoitamiselle.

 

[up]

up

 

[Eledriel]

No huhhuijaa taas. Olipa nimimerkki, tuota, taas aikamoinen käsitys tilanteesta ja parisuhteesta.

Onko parisuhde sitä, että kaikki päivät ollaan töissä ja kaljoitellaan loppuaika? Jos tämä on tosiaan mielestäsi parisuhde niin haluaisinpa tosiaan tietää kauanko meinasit moisessa parisuhteessa naisen kanssa elää?

Minun käsitykseni ja uskon, että aika monen naisen käsitys parisuhteesta on, että suhteessa vallitsee syvä luottamus, yhteenkuuluvuuden tunne, läheisyys, hellyys ja RAKKAUS. Toki ihmiset käyvät töissä ja harrastavat omiaan, mutta jos aikoo 90% elämästään viettää töissä ja loput sitten sohvalla tms. niin sitten voi minun puolestani painua kyllä helvettiin.

On totta että ihminen on vastuussa itse omasta itsestään ja elämästään, mutta jos on sitouduttu parisuhteeseen siinä suhteesa ei olla yksin vaan kahdestaan ja jos on lapsia niin he tulevat siinä vielä lisänä. Tämä vaatii työtä kummaltakin, jotta suhde jatkuisi elinvoimaisena hamaan loppuun saakka. Useimmille naisille läheisyys ja yhteinen aika on melkein yhtä tärkeää kuin ravinto ihmiselle.

Jos miehellä on ongelmia omien tunteidensa kanssa ja pelkoja todellisuudesta tulisi hänen selvittää ongelmansa ja nähdä vaimonsa ahdinko ja lopettaa se itsekäs matsoilu. Tuollaisesta äijäpäivittelystä ei ole mitään hyötyä, ainoastaan haittaa. AIKUISTU!

 

[Kiertoon vaan]

Mitä iloa tollasesta miehestä kenellekään naiselle on? Aina töissä tai kotona siiderihörhössä. Yhtä hyvin voisit olla yksin ja henkisesti jo oletkin. Kyllä miehisen miehen pitää naistaan pystyä edes pari kertaa viikossa rakastelemaan, oli töitä eli ei.

Sun ongelma onkin lähinnä että pelkäät kuollaksesi yksinoloa. Mikä hyvänsä mies on parempi kuin olla omillaan. Etsi siihen pulmaan itse ratkaisu, ja kuule huomaat pian että miestarjonta paranee kummasti kuin taikaiskusta. Laadukkaat miehet haluaa sellasen naisen joka kunnoittaa itseään ja on mieluummin yksin kuin katselee tuollaisia örkkejä kotonaan.

Terv. saman kokenut, nyttemmin parantunut ja onnellisesti naimisissa!

 

[Miespuolinen]

Joo onhan se ihan oikein että mies hoitaa hommansa ja jos on saanut hommattua jopa sohvan ja korillisen tyttöjen juomaa, niin miksipäs ei ottaisi rennosti ja nauttisi elostaan.
Ei se taida kovasti kärsiä valinnastaan.
Se että haluatkos sinä tyytyä siihen mitä on tarjolla, kuullostaa hieman siltä että tökkii vastaan.

Minä en kovin kauan viitsisi moista , mutta sinulle tuntuu kaikesta huolimatta kelpaavan, vaikka vähän pitkin hampain,
jos olet lälly niin ole .
Minua aina ihmetyttää tämä jatkuva kitinä mitä naisten suusta tulee, kun mies sitä tai tätä.ja kuitenkin te aina väitätte olevanne 10 kertaa miehiä parempia, lopettakaa se saatanan ruikutus ja alkakaa elää, niin ehkäpä me miehetkin saisivat hieman enemmän irti omastamme, kuollaanhan me kuitenkin teidän onneksi muutamaa kymmentä vuotta aiemmin, niin että saatte nauttia siittä martyyrin roolistanne kyllä aikanaan aivan nokko.

 

[Salarakas]

Oli mullakin yksi tuttava yrittäjämies, joka oli aina työpaikalla. Vaimo kiltisti kotona siivosi ja puunasi ja teki ruokia ja passasi, kun herra vaan suvaitsi viimein sinne kotiin tulla.
No piipahdinpa minäkin, ja myöhemmin kuulin muutaman muunkin naisen niin tehneen, herra yrittäjän työpaikalla illalla tai viikonloppuna. Siellä oli oikein mukava sohva ja työpöytäkin kelpasi hätätilassa. Viriili mies, ei mitään valittamista erektiossa. No kotona tuskin enää jaksoi muuta kuin syödä vaimokullan sapuskat, ottaa ne rauhoittavat oluet ja nukkumaan.

Voi teitä vaimoparkoja, mitä hyväuskoisuutta!

Huoh huoh huoh, työkiireitä, hah hah hah hah haaaaaaa...