Onko normaalia että 5vee sanoo vihaavansa mua?

[Huono äiti]

Kiukutteli illan, jätin iltasadut pois.
Nyt istuu huoneensa lattialla ja huutaa että karkaa yöllä kotonta ja ei tule koskaan takaisin, huutaa myös että ei halua enää ikinä nähdä minua ja muuttaa isänsä luo asumaan. Olen kuulemma typerä ja hän vihaa minua.

Onko tämä niitä äitiyden loistohetkiä? Ihana kuulla tuollaista omalta lapseltaan.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Nytkä vasta sä kuulet moista mukulaltasi

Kyllä "meillä vaan" 3vee on jo kertonut miten tyhmä äiti hänellä on. Tosin ei oo ollut vielä muuttamassa mummolaan.

 

[vieras]

Joo toi on justiinsa se äitinä olemisen tähtihetki

On normaalia.

 

[vieras]

Juu eiköhän se ole. Suuttuessa tulee sanottua kaikenlaista. Tai tehtyäkin, meidän 5v suuttui kissallemme kun se raapaisi ja pisti sen reppuun ja yritti viedä naapurille.

 

[ihanaa]

kerrassaan ihanaa saada tuollaista palautetta, ja nämä on juuri niitä loistohetkiä

 

[Valaja]

Joo on. Mää oon maailman tyhmin ja apinoin. Ja mun kannattaa muuttaa täältä pois.

 

[Huono äiti]

No ekaa kertaa se mulle sanoo että vihaa ja haluaa muuttaa isänsä luokse. Ja että ei halua nähdä mua enää koskaan.

Oon mä tyhmä ollu jo monta vuotta.

 

[=)]

Juu eiköhän se ole. Suuttuessa tulee sanottua kaikenlaista. Tai tehtyäkin, meidän 5v suuttui kissallemme kun se raapaisi ja pisti sen reppuun ja yritti viedä naapurille.

[laugh]

 

[juu]

Sitä sitten jatkuu vaihtelevalla tempolla ainakin reilu kymmenen vuotta. Tsemppiä ja pitkää pinnaa!

 

[kinuski]

Voi kyllä, ja noi loistohetket tosta vaan paranee kun lapselle tulee ikää lisää

 

[Ap]

Ja nyt mun pitäis samantien soittaa hänen isälleen että tulee hakemaan pois kun ei jaksa katella mua. ARGH! Nyt mua jo ihan vähän naurattaa Mutta kyllä mä äsken vähän itkua pidättelin.

 

[kinuski]

No ekaa kertaa se mulle sanoo että vihaa ja haluaa muuttaa isänsä luokse. Ja että ei halua nähdä mua enää koskaan.

Oon mä tyhmä ollu jo monta vuotta.

Seuraavaks se uhkailee, ettei kutsu sua sen synttäreille

 

[x]

viimeks eilen 5v tyttö ilmoitti että mä olen ilkeä ja inhottava...

 

[Valaja]

No ekaa kertaa se mulle sanoo että vihaa ja haluaa muuttaa isänsä luokse. Ja että ei halua nähdä mua enää koskaan.

Oon mä tyhmä ollu jo monta vuotta.

Seuraavaks se uhkailee, ettei kutsu sua sen synttäreille

Ja että mää tykkään vaan joulupukista, en susta.

 

[x]

niin ja mummu on paljon kivempi ku sinä....

 

[paapelo]

Ei muuta kuin hih :hug:
Vielä ei tuommoista meidän esikoiselta ole kuulunut, kun tavaa vasta kaiken maailman sanoja, mutta aika normaalilta kiukuttelulta kuulostaa.

Äitini kertoi minusta jutun, kun olin ollut 4v.
Olin suuttunut, kun en saanut syödä iltapalaksi herkkuja ja suutuksissani olin huutanut, että vihaan äitiä, muutan pois, etsin paremman äidin ja alkanut pakata reppua, johon olin laittanut tärkeimmät tavarani, eli pehmolelun ja ballerinatossut sekä hiuspannan. Eteisessä kun olin ollut menossa jo, olin sitten empinyt ja kysynyt arasti äidiltäni, että mistä minä muuten löydän edes uuden paremman äidin?? JA mennyt sitten halaamaan äitiä sen jälkeen, kun oli tullut ikävä, vaikken edes ehtinyt lähteä (tosin, en olisi edes päässyt ovesta ulos, kun en siihen nuppiin yltänyt )

Eli älä huoli, kyllä sinä olet rakas, vaikka kiukuspäissään uhoaakin...odotappa teini-ikää

 

[nii-i]

Äiti on maailman kaikkeuden turvallisin ihminen, johon kokeillaan rajoja. Ja miten paljon se vahvistaakaan lapsen luottamusta kun äiti sanoo, että "rakastan sua maailman eniten ja sille sinä et voi mitään".

Edelleen mun äiti osaa olla ärsyttävä, mutta niin rakas :heart:

 

[mur-mur]

Voi, näin se meillähin =) ..viimeiksi tänään sanoi: "minä haluan kuolla pois, sittenpähän teille tulee ikävä".."tiedän missä kaapissa on myrkky pillereitä ja otan niitä"..voi pientä, ajattelin:heart: ja tuntui tosi pahalta..lapsi on herkästi syttyvä& vahvasti tunteva 5v poikanen.

..kovin vahvoja on tuon ikäisillä sanomiset monasti..halutaan kuolla, isi&äiskä on tosi pahoja, ilkeitä jne..dramatiikkaa siis riittää..vaan koetan ottaa lapsen puheen sillä tapaa vakavasti etten ainakaan vähättele- lohdutan kovasti!!:heart::hug:

 

[Sisu]

Lapsi ei vihaa sinua, vaan se vihaa sitä valtaa, mitä aikuisena voit käyttää häntä kohtaan.

:hug:

 

[:o]

Voi, näin se meillähin =) ..viimeiksi tänään sanoi: "minä haluan kuolla pois, sittenpähän teille tulee ikävä".."tiedän missä kaapissa on myrkky pillereitä ja otan niitä"..voi pientä, ajattelin:heart: ja tuntui pahalta..on herkästi syttyvä& vahvasti tunteva poikanen 5v.

..kovin vahvoja on tuon ikäisillä sanomiset monasti..halutaan kuolla, isi&äiskä on tosi pahoja, ilkeitä jne..dramatiikkaa siis riittää..vaan koetan ottaa lapsen puheen vakavasti, en vähättele, lohdutan-hän tuntee silloin noin!!

Huh, huh Mun 5-vuotias ei todellakaan osaisi sanoa tekevänsä itsemurhaa myrkkypillereillä Jotenkin järkyttävää.

Muutenkin suu auki luin monia kirjoituksia. Kyllä on minuakin tyhmäksi/tuhmaksi sanottu, muttei todellakaan sen pahemmin.

Mutta tää kirjoitus, jota lainasin oli jotenkin järkyttävä Kai mä elän jossain pumpulimaailmassa, mutta mua järkyttäisi suuresti, jos mun pieni lapsi sanoisi jotain tollaista :´(

 

[mur-mur]

..hmmm..mietinkin hetken, että kirjoitanko tuota "lausetta" ollenkaan, koskapa se saatetaan ymmärtää varmasti väärin..
Minusta tietenkin tuntui pahalta ja säikähdinkin kun lapsi NOIN vahvasti sanoi..tämä sattui siis kun meille tuli erimielisyyttä niinkin arkisesta asiasta, kuin syömään menemisestä. =)

..ja EI lapseni sanonut tekevänsä itsemurhaa ..ei hän ymmärrä koko sanaa edes!!!..ettet SINÄ( :0 "vierailija" ) nyt hieman tramatisoi asiaa :|..

Kaikki lapsethan ei ole luonteeltaan niin tyyniä ja tasaisia..luonnetta/tempperamenttia nyt sattuu vain meidän pienellä miehellä olevan ihan reipaanlaisesti. Nyt 23v esikkoni oli taas saman ikäisenä aivan toista maata-rauhallinen&tasainen.

Puhuin lapselle vähän aikaa sitten lääkkeistäni, jotka ovat keittiön kaapissa. Sanoin: "tiedäthän, että ne on tarkoitettu vain aikuiselle/Äidille ja sinulla ei ole niihin lupa koskea"?.. jatkoin.. "lapsi voi niistä TO-SI pahasti sairastua"..poikanen myönsi tietävänsä ja kysyi samalla: "voisiko kuolla ihan"?..vastasin "kyllä voi"..

Tänään siis lapseni-joka on hyvin dramaattinen sanomisissaan kun suuttuu, muisti ilmeisesti tuon keskustelumme lääkkeistä..myöhemmin sylitellessäni häntä kysyinkin, miten hänelle tuollainen tuli mieleen?..lapsi kertoi keskustelustamme ja lääkkeet tulivat hänelle vain suuttuessa mieleen..

Lapsihan EI todellakaan tarkoita tuossa asiassa mitä sanoo, sen verran minä nyt aivan tervepäisenä aikuisena tajuan. =) ..on hän monasti halunnut minunkin kuolevan, eikä kuulema yhtään tulisi ikävä..kohta sitten jo syliin kömpinyt lohduttelua hakemaan.:heart:

Näiden pahan mielen purkauksien jälkeen aina asiasta keskustellaan ja lohdutan lasta..nuo vahvat tunteet nimittäin häntä itseäänkin saattavat säikyttää.

Poikani(5.5v) ei ole millään tavoin ylivilkas, agressiivinen tms..on pikemminkin hyvin avoin, sosiaalinen, toiset huomioon ottava(puolustaa/lohduttaa heikompaa) jne. Neuvolan tädin mukaan ikäistään hieman kehittyneempi, verbaalisesti lahjakas..

..mutta tämä tästä asiasta, jokainen voi olla omaa mieltä..


Toivottelen pitkää pinnaa ja ymmärrystä kaikille Äideille niiden vahvaluonteisten pienten tyttöjen&poikien kanssa ja ihanaa tulevaa kevättä!!!:wave::flower:

 

[ap]

Voisin kuvitella että mun lapsikin sanois jotain ton lääkejutun tyylistä. On siis TODELLA temperamenttinen tapaus ja laukoo suustaan juuri tuollaisia "kamalia" asioita.
Onneksi rauhoittui kuitenkin nyt ja kävi nukkumaan.
On tuo lapsen elämä vaan välillä kamalan vaikeeta

 

[ihanaa]

Tollasta sieltä siis pitäs tulla? Mun 5v3kk on just oppinut puhumaan.

 

[karvakorvakettu]

Pari päivää sitten meidän 5v varmisti, että 'rakastathan sä mua, vaikka mä sanoinkin sua tyhmäksi aamulla?'

 

[ihmelapsi]

Pari päivää sitten meidän 5v varmisti, että 'rakastathan sä mua, vaikka mä sanoinkin sua tyhmäksi aamulla?'

Hassua, kun toiset puhuu noin paljon 5v. Meillä muuten normaali lapsi, se vaan ei puhunut aiemmin. Nyt kun puhuu vähän, näyttää silti normaalilta. Aivan kuin ajattelisi, kuin ikäisensä, ei vaan puhunut aiemmin, vastaa kýllä kysyttäessä, niin että sen ymmärtää ja jo pienenä löysi hukassa olleet esineet, mistä muilla ei ollut aavistustakaan, lapsi löysi ne sukunnissa.