Onko muita refluksiäitejä?

[oonanen]

Heippa! Onko täällä muita äitejä, joilla on refluksia? Itselläni on 3kk vanha vauva (jolla myös refluksia) ja ihmeellisiin batsakipukohtauksiin synnytyksen jälkeen on syynä ilmeisesti refluksi. Olen menossa vielä vatsatähystykseen, koska en saa mielenrauhaa jos vatsan kasvaimia tms. ei ole suljettu pois kipukohtausten syyksi.

Mutta tällä hetkellä oireet ovat refluksiin viittaavat. Vauvamme syntyi sektiolla ja siinä toimenpiteessä kaikki meni hyvin, myös palautunut olen nopeasti. Ei mennyt varmaan kuin pari viikkoa sektiosta, kun ensimmäisen kerran mulla oli kipukohtaus ruokailun jälkeen. Pallean kohdalta alkoi kiristää ja ahdistaa valtavasti ja syvään hengittäminen oli vaikeaa. Tuli huono-olo ja hikoilutti hirveästi... ei tiennyt miten päin olisi ja sairaalaanlähtökin kävi mielessä... niin kovaa sattui. Näitä kohtauksia tuli silloin tällöin (1-3 viikossa) ja nyt pari viikkoa sitten näiden kipujen välissäkin alkoi olla närästysmäistä polttelua aina ruuan jälkeen... ihan sama mitä söi.

Olin jo ennen joulua kokeiluluontoisesti omepratsol lääkekuurilla kaksi viikkoa, tänä aikana kohtauksia oli kuitenkin kaksi, joten ei ne ainakaan niitä poistaneet. Nyt aloitin kuurin uudestaan, kun tuota jatkuvaa polttelua on sekä päivällä että yöllä. Nyt menen eteenpäin gavisconin ja omepratsolin kanssa.

Onko täällä muita, jotka syö refluksiin jatkuvaa lääkitystä, vaikka imettää? mitä lääkettä teillä on?

Lääkäri arveli raskaudella olevan osuutta vaivojen alkamiseen, vatsalaukku joutui väistymään vauvan kasvaessa ja sitten sen synnyttyä se palasi äkisti taas toiseen kohtaan. Raskauden aikana minua ei närästänyt ollenkaan tai ollut mitään näihin kohtauksiin viittaavaakaan.

Onko muita, joilla nämä oireet ovat alkaneet myös raskauden jälkeen... onko toivoa, että ne voi mennä ohi, kun ruuansulatus järjestelmä löytää taas oman paikkansa? Vai oliskohan asennoiduttava loppuiän sairauteen?!?

Miten pärjäätte arkielämässä refluksin kanssa? Itseä pelottaa että saan kovan kohtauksen kun olen kaksin vauvan kanssa. Kohtaus voi kestää 15min- 2 tuntiin ja silloin on ihan mahdotonta esim. imettää. En voi yhtään laittaa itseäni "kasaan" vaan päinvastoin suoristan vatsan alueen ja se helpottaa hieman kohtausen aikana. Oikeastaan vaan istun ja keskityn rauhalliseen hengittelyyn ja kivun sietämiseen. Itsestäni tuntuu, että nyt imetyksen takia painavat rinnat ahdistaa valtavasti ja hyviä liivejä on todella vaikea löytää, ettei ne puristaisi juuri tuosta palleankohdalta. (kun kuppikoko on e) Tuo puritus tuntuu edesauttavan kohtauksia.

Vertaistukea siis kaipaisin! Ihanaa jos joku viitsii vastailla! =) =) =)

 

[Mammax3]

Hei! Mullakin on pahaa refluksivaivaa. Alkoi kolmannen raskauden aikana. Nukuin monta kuukautta istualteen sängyssä, kun muuten nousi "oksennukset" suuhun. Näin oli kyllä myös päivisin, vaikka seisoinkin. En voinut syödä juuri mitään, jopa vesi närästi.
Raskauden jälkeen koko homma paheni, mutta pärjäsin kauan Antepsinillä. Mulla on myös maidon kanssa ollut ongelmia vuosia. Sitten myös tämä vaiva paheni. Maha meni todella huonoksi, en kestänyt enää yhtään maitotuotteita. Edes lääkkeissä ei saa olla pienen pientä määrää laktoosia.
Tällöin vasta menin lääkäriin, joka määräsi tähystyksen. Tähystyksessä ei löytynyt muuta kuin löysä mahanportti (jos nyt oikein nämä termit muistan). On kuulema tosi löysä ja siksi mulla on tuota refluksia. Lääkäri määräsi tosi hyvän lääkkeen, Zolt 30 mg. On kuulema yksi tehokkaimmista ja myös edullisinkin kaikenlisäksi. Tämä lääke auttoi tosi äkkiä vaivoihin ja pärjäsinkin sen jälkeen erittäin hyvin. Tosin hiukan piti katsoa edelleen syömisiä, ne pahimmat vaivan aiheuttajat oli yhä pannassa.
Zoltista vain muistaisin sen, ettei sitä saa käyttää varmaan raskauden aikana valitettavasti. Mutta sun kannattaa sitä kysyä vielä lääkäriltä. On nimittäin tosi hyvä lääke.

Mulla vain tuo Zoltikin alkoi muutaman vuoden kuluttua olla tehottomampi. En tiedä miksi. Alkoi tulla taas pahaa refluksia, ja juuri sun kuvailemia kipukohtauksi, jotka tuntui yhtä pahalta myös selän puolella. Mulla ei vain niitä ole ollut noin usein kuin sulla. Mutta välillä tuntuu, että pitää lähteä lääkäriin, kun on niin kipeä. Yleensä kyllä silloin olin syönyt jotain liian rasvaista ruokaa tms.
Nyt olen raskaana ja jouduin sen vuoksi jättämään Zoltin kokonaan pois. Tilalla on Losec 20mg, joka auttaa vain vähän. Taas nukun yöt puoli-istuvassa asennossa ja närästystä sekä refluksia on koko ajan. Nyt on maha kokonaan niin huonossa kunnossa, ettei juuri mikään pysy edes sisällä. Ruokavalio on taas kaurapuurossa ja sopassa Polttaa nielussa ja koko suolisto tuntuu välillä olevan tulessa.
En todellakaan tiedä, miten tulen pärjäämään vielä imetysajan, kun ei tunnu tuo lääke juuri mitään auttavan. Nyt raskausviikkoja on 33.

Suosittelen sulle kyllä tähystystä. Siinä näkee, jos sullakin on vikana tuo vuotava mahanportti. Ja kysele tuosta Zoltista, saako sitä ottaa imetysaikana. Jos ei, niin viimeistään sitten imetyksen jälkeen.

Mun siskolla on myös tullut samanlaisia pahoja kipukohtauksia kuin sulla. Häntä on viety joitakin kertoja ambulanssilla sairaalaan öisin, kun niin kova kipukohtaus tulee. Ruokavaliosta on joutunut karsimaan pois mielettömästi kaikenlaista. Hänellä epäiltiin sappikiviä, mutta niitä ei ole koskaan näkynyt ultrassa. Epäilen, että hänelläkin olisi samankaltaisa refluksia, tosin pahempana kuin mulla. Hän on myös saanut kipukohtauksiin Litalginin, jota käytetään just sappikohtauksissa. Kun sen ottaa heti ajoissa, niin ei kohtaus pääse liian pahaksi. Siitäkään en tosin tiedä, voiko käyttää imetysaikana.

 

[oonanen]

En siis ole yksin! Sinä olet ollut rohkea ja tullut uudelleen raskaaksi, vaikka refluksi on noin kovaa. Minua mietityttää jo nyt, että jääkö meidän laspiluku nyt tähän yhteen tämän vaivan takia. Vaikka aina on ajateltu että jos enemmän lapsia on tullakseen, saa tulla. Hirvittää ajatuskin, sen hirveän pahoinvoinnin lisäksi jota minulla tässä raskaudessa oli, että olis vielä näitä refluksikohtauksia ja toinen pieni ihminen huolehdittavana. Sinulla niitä on vielä useampia... ei voi kuin ihailla jaksamistasi. :flower:

Täytyy kysellä lääkäriltä tuosta sinun ehdottamasta lääkkeestä. Olen yritänyt etsiä tietoa refluksita ja sen kanssa elämisestä.... aika negatiivinen kuva tulee tulevaisuudesta ainakin niiden kertomusten perusteella, mitä olen löytänyt. Tai johtuuko sitten siitä, että hyvin voivat refkusitautiset ei palstoilla kirjoittele, koska se ei heidän elämää paljoa haittaa.

Moni tuntuu kertovan, että ajanmyötä lääkkeiden vaikutus loppuu... se on aika surullista. Toivottavasti sinä saat avun tuohon hirveään oloon mahdollisimman pian! Ihmettelen tosiaan, millä voimalla jaksat arkea pyörittää?!?

Kuinka pahana koit tähystyksen? Siitäkin on tuhannen eri mielipidettä, toki sen varmaan kokee jokainen tavallaan. Julkiselle puolelle on yli kahden kuukauden jono, joten itse ajattelin hakeutua yksityiselle... en jaksa odottaa kahta kuukautta, peläten että siellä on jotain vielä pahempaa kuin refluksi.

Ja edelleen jos joku muukin tällä palstalla potee samoja vaivoja... olisi mukava kuulla tarinaanne.
Voimia arkeen kaikille!

 

[matilda06]

Luulen että mullakin juuri tätä vaivaa. Pitäs lähteä lääkärille valittamaan että pääsis tähystykseen vaikka ei sekään taida kovin mukava toimenpide olla.
Mulla tuo närästys kipu on harvoin sellaista polttavaa vaan tylppää kipua rintalastassa ja jopa selkäpuolellakin. Kurkussa palan tunnetta. Renniestä saa avun hetkeksi. Vaikuttaako teillä tuo refluksi tauti pulssiin? Itse olen huomannut sellaista että aina kun "kohtaus" päällä niin pulssikin hakkaa kovemmin.

 

[Mammax3]

Tähystyksestä... Mulle se on tehty kahdesti. Ekalla kerralla noin 9 vuotta sitten sen teki hyvä yksityinen lääkäri. Tutkimus oli epämiellyttävä, mutta sanoin heti sen jälkeen, että voin mennä uudestaankin joskus, jos pakko.
Toisella kerralla tk:n ylilääkäri teki sen. En saanut puudutussuihketta nieluun, koska olin saanut ekassa synnytyksessä reaktion puudutusaineesta. Mun kurkku alkoi puutua, enkä saanut happea kunnolla. Lopullista syytä tälle ei ole selvillä. Mutta lääkärit eivät halua enää mulla näitä puudutuksia antaa.
Tutkimus oli tällä kertaa kauhea. Se letku painoi kurkussa/nielussa aivan järkyttävästi. Tajuttoman kipeä. Joten vaatikaa se puudute kurkkuun, jos menette tähystykseen! Mä yökkään aina hirveesti, siis koko ajan, jatkuvasti.
Mulle jäi kammo tästä viimesimmästä kerrasta.

Tänään kuitenkin kuulin, että mun pitäisi siihen taas mennä synnytyksen jälkeen. Yksityinen selkälääkärini oli ehdottomasti sitä mieltä. Mulla kun on noita vitamiini/kalsiumpuutoksia, niin pitää selvittää, jos mikään ei imeydy suolistossa. Nyt pitäisi vain saada tk lääkäri ymmärtämään asian tärkeys ja saada aika tähystykseen. Mutta vasta synnytyksen jälkeen. En tiedä, miten selviän. Joudun pyytämään ainakin esilääkitystä. Mielellään haluaisin nukutuksen, kuten lapsilla =) Mutta enpä taida sitä saada

Nyt taas refluksi on ollut hetken parempi. Johtuu tosin siitä, etten voi mahani vuoksi syödä juuri mitään. Eli ruokavaliossa ei taida olla tällä hetkellä kovin ärsyttäviä aineita. Ihan kiva lepotauko tässä välissä. Kyllähän tiedän, että kohta se taas alkaa.

Kannattaa muuten nostaa sängynpäätyä ylöspäin, niin voi saada helpotusta öiksi.

 

[puff]

Mulle puhkes toisen raskauden jälkeen..kipuja syönnin jälkeen..sama mitä söi ja sitte muutama pienempi kohtaus ja viiminen ambulanssilla sairaalaan..no ne sitte leikattiin n. 3kk kuluttua..mutta aluks en edes tienny, että jatkuva mahakipu johtuu sellasista..mun siskolla on leikattu ton refluksi-juttu..(suvussa ja perheessä usealla samaa..joutuvat nukkua sängynpääty koholla eli puupalikat alla ) sillä kiristettiin sitä mahaporttia(ko? ) tai jotaki siitä..tähystysleikkaus..sillä nousi hapot..närästi ja meni ääni kokonaanki väliin..harrastaa laulua ja opettaja, joten tarvi ääntä...siinä vaan paha, kun ei voinu oksentaa enää koskaan leikkauksen jälkeen..(söi kans lääkkeitä aluks, muttei auttaneet) niin sanottiin, mutta raskausaikana se löystyy taas, joten sitte se vähän pysty, kun oli huono olo raskaude alussa...muuten esim.oksennustaudissa joutu syödä vaan pahoinvointilääkettä...ikävää...mulle itelle tehty toi tutkimus, jossa työnnetään putki kurkkuun, ja perään se toinen, missä työnnetään alakautta letkut...en pitänyt ekaa kauheana...en yökänny kertaakaan ja ainut ikävä oli, kun se vähä juilas, kun kamera meni tosta mahaportin läpi...sain vähä rauhottavaa ennen ja sitte pidin sitä alatutkimusta pahana, kun sen jälkeen mahassa ilmaa, eikä tule millään ulos, sattuu vaan kamalasti...