Onko muita naisia joiden mies käskee laihduttamaan?

Mä en tajua miten se voi murehtia mun läskeistä kun mä tuskin elän kauaa.Lääkärit on tämän sanoneet ja mies ei ota kantaa puhuu vaan mun läskeistä.

 

Ja anteeksi vain, mutta minusta on oman itsensä aliarvioimista jos kiittää miestä siitä että on laihtunut: "Onneksi hän käski, en minä laiskimus muuten olisi viitsinyt laihduttaa". Minusta sellainen suhde ei ole tasa-arvoinen, jos toinen hallitsee toista tuolla tavalla.

Täysi peesi!

no mun meilestä suhde on silloin hyvällä pohjalla jos pystyy noista asiosita puhumaan ja meilipiteensä ilmaisemaan, joskus sitä vaan tarvitsee potkun persiille että saa asioita aikaseks, ja juurikin sitä varten se puoliso voi asista sanoa.. eikä paino ole mikään henk.koht asia.. siis suhteessa.. jos toisen paino radikaalisti muuttuu, esim. lihoo 30kg niin kyllä siinä voi toisen halut kadota, ei näe puoisoa haluttavana, seksikkäänä.. silloin kannattaa asiasta sanmoa koska muuten on suhde tuhoon tuomittu...

Joo, onhan se hyvä, että voi käydä tällaisen keskustelun:

- Haluan, että laihdut 30 kiloa.
- Ahaa, miksi? Olen tyytyväinen painooni.
- Koska olet ruma ja häpeän ulkonäköäsi. Et sitä paitsi ole ollenkaan niin haluttava kuin kavereiden vaimot.
- Mutta rakastatko minua silti, vaikka minulla ylipainoa onkin.
- Tietysti, mutta enemmän rakastaisin, jos painaisit sen 30 kiloa vähemmän. Laihdutathan, minun mielikseni...

Siinä teille tasa-arvoa ja avoimuutta.

 

Juu on lääkitys ja todella reuma mennyt niin huonoksi että tuskat joskus hirveät.Siinä läskit on minusta pieni haitta.

Miehillähän on tunnetusti vaikeaa ilmaista tunteitaan,ehkä hän vain ilmaisee itseään tökerösti että on huolissaan sinun kunnosta ja jaksamisesta.

Painosi kuitenkin pahentaa reumaa ja niitä oireita ja on totta ettet pysty pian juoksemaan pojan perässä jos reuma pahenee ja nivelet on muussia.

Mitään arvostelemista tai haukkumisia en ymmärrä,mutta jos hän ajattelee että on sanonut nätisti ja toivoo sun nyt ottavan onkeensa.

Paljons sulla muuten on BMI?

 

Ja anteeksi vain, mutta minusta on oman itsensä aliarvioimista jos kiittää miestä siitä että on laihtunut: "Onneksi hän käski, en minä laiskimus muuten olisi viitsinyt laihduttaa". Minusta sellainen suhde ei ole tasa-arvoinen, jos toinen hallitsee toista tuolla tavalla.

Täysi peesi!

no mun meilestä suhde on silloin hyvällä pohjalla jos pystyy noista asiosita puhumaan ja meilipiteensä ilmaisemaan, joskus sitä vaan tarvitsee potkun persiille että saa asioita aikaseks, ja juurikin sitä varten se puoliso voi asista sanoa.. eikä paino ole mikään henk.koht asia.. siis suhteessa.. jos toisen paino radikaalisti muuttuu, esim. lihoo 30kg niin kyllä siinä voi toisen halut kadota, ei näe puoisoa haluttavana, seksikkäänä.. silloin kannattaa asiasta sanmoa koska muuten on suhde tuhoon tuomittu...

Joo, onhan se hyvä, että voi käydä tällaisen keskustelun:

- Haluan, että laihdut 30 kiloa.
- Ahaa, miksi? Olen tyytyväinen painooni.
- Koska olet ruma ja häpeän ulkonäköäsi. Et sitä paitsi ole ollenkaan niin haluttava kuin kavereiden vaimot.
- Mutta rakastatko minua silti, vaikka minulla ylipainoa onkin.
- Tietysti, mutta enemmän rakastaisin, jos painaisit sen 30 kiloa vähemmän. Laihdutathan, minun mielikseni...

Siinä teille tasa-arvoa ja avoimuutta.

ai onko ap:n mies sanonut että ap on ruma tai vähemmän haluttava kuin joku muu tai että hän häpeää tätä ? EI.

ja sä nyt tahallasi ( ? ) et suostu ymmärtämään että ei oo kukaan puolustellut tuollasta siun kuvaamaa tilannetta.

 

Nii ja piti sanoo että kuulosta ihan meidän entisiltä mökkinaapureilta..heille oli yhteinen tyttö ja mies sanoi vaimolle että menee tämän kanssa naimisiin kun nainen laihduttaa 35kiloa. |O

 

En tiedä mikä on mun BMI ja mun reuma on sjögrenin syndrooma eli ei oikein niveliin vaikuta vaan esim.mahani sökö yms.

 

Joo, onhan se hyvä, että voi käydä tällaisen keskustelun:

- Haluan, että laihdut 30 kiloa.
- Ahaa, miksi? Olen tyytyväinen painooni.
- Koska olet ruma ja häpeän ulkonäköäsi. Et sitä paitsi ole ollenkaan niin haluttava kuin kavereiden vaimot.
- Mutta rakastatko minua silti, vaikka minulla ylipainoa onkin.
- Tietysti, mutta enemmän rakastaisin, jos painaisit sen 30 kiloa vähemmän. Laihdutathan, minun mielikseni...

Siinä teille tasa-arvoa ja avoimuutta.

En mä ainakaan tuollaista kuuntelisi.

 

Ja mä todella kannan useita sairauksia olen ruma ja lihava niin en tajua että miksi mies sitten minut aikanaan huoli?

 

En tiedä mikä on mun BMI ja mun reuma on sjögrenin syndrooma eli ei oikein niveliin vaikuta vaan esim.mahani sökö yms.

Jos annat pituutesi ja painon niin mä voin laskea sun BMI;n eli body mass indexin josta näkee miten ylipainoinen olet...

 

Juu mä olen 178cm ja 94kg.

 

Juu mä olen 178cm ja 94kg.

BMI on 29.7
Lievä lihavuus

HERRAJUMALA mä oikeesti luulin että painat jotan 150kiloo ja oot 160cm pitkä,ethän sä oo mitenkään valtava,miksi et jaksaisi jousta pojan perässä tuossa painossa? Mä kävin parin kilometrin juoksulenkillä tuossa painossa.. miten laiha sun miehes sun haluaa olevan?!

 

Ap, todella hieno saavutus noin suuri painonpudotus Uskon todella että miehesi rakastaa kyllä sinua ja kuten sanoitkin, painoit vielä enemmän kun tapasitte, joten painosi ei ollut esteenä rakastumiselle. Todennäköisesti hän vain on oikeasti huolissaan sinusta, olisithan itsekin miehestäsi vastaavassa tilanteessa

Oma mieheni sen sijaan on niitä typeriä miehiä jotka ei kestä pientäkään painonnousua. Itselläni tullut painoa viimeisen vuoden aikana muutama kilo (nyt painoa 55kg) ja jo nyt käskyttää liikkumaan ja syömään kevyemmin. Se tuntuu vähän kurjalta, koska en koe olevani ylipainoinen kuitenkaan.

 

Olen yli 3v laihduttanut mutta tulosta ei ole tullut kuin 24kg ja 20 kg vielä pitäis saada pois.Mies ei ole tyytyväinen.Syön melko keveästi,herkkuja tosi harvoin.Liikkumistani haittaavat reuma ja sydänvaivat.Kysyin eikö ole onnellinen ja rakasta mua kun mä en enää jaksa laihduttaa?tiuskasi että tietenkin rakastan mutta lapsemme takia olisi hyvä jos laihtusin kun pian lapsemme juoksee.Kun aloimme seurustella painoin 118kg ja nyt painan 94kg eli luulin että hyväksyi ja rakastui muhun vaikka olinkin lihava.Mitä teen?

On aika erikoista, että kun olet lähtötilanteestanne laihtunut, että siitä sinänsä kommentoi. Mutta toisaalta sulla on edelleenkin ylipainoa paljon, joka vaikuttaa todella paljon sun omaan terveyteen. Mies ei varmasti halua elää loppuelämäänsä yh:na, kun sinä meet aikasin hautaan. Haluatko sinä?

Kyllä minä miehelle kerron, jos hän lihoo 10kg. Parempi heti yhdessä tehdä asialle jotain. Samoin toivoin, että hän kertoo minulle, jotta voimme tehdä asialle jotain ennen kuin seon liian paha. Ja näin ollen se on helpompaa.

Jos laihduttaminen on vaikeaa, niin mitä jos tutustuisit www.karpit.net? Lue vaikka Heikkilää ja Atkinsia, nimettäin vaikeammilla tapauksilla karppaus yleensä auttaa.

Mun mielestä on positiivista, että mies huolehtii sinun terveydestä. Toivottavasti myös omastaan, sun tehtävä on kans siitä huomattaa (nätisti). Ja viotte yhdessä ihan hyvin tehdä liikuntajuttuja jne. Näin lapsikin oppii terveelliset elämäntavat. Kuitenkin ois positiivista, että mies myös välillä kehuisi jo saavutettuja asioita =) Ja sinä myös hänelle.

 

Musta liikakilot on semmoinen asia, että niihin ei muiden sanomiset paljon auta vaan se on aina oma päätös. Miestä, joka niin tekisi, pitäisin ääliönä.

 

Mun mies oli tyytyväinen kun hormoonihoidon aikana mulle tuli 20kg ....

 

No pitäis miettiä sitä, että ap kun olet noin sairas. Niin se -20kg vois helpottaa sun elämää ihan helkutisti. Kannattaa miettiä siltä kantilta. Nimettäin aina laihduttaminen parantaa terveysongelmia. Ja mies varmaan näkee läheltä, kun sinä kärsit jatkuvasti. Hän ei alussa tiennyt, paljonko kärsit sairauksistasi..

 

Niin mieheni on hoikka.Ajattelee varmasti mun parasta kun laihdutan mutta luulisi tajuavavn että nuoreksi leskeksi jää todennäköisesti muutenkin sairauksieni takia.Olisin voinut kuolla synnytykseen oli jopa suuri riski mutta ei käski vain ajatella positiivisesti.

 

Ja anteeksi vain, mutta minusta on oman itsensä aliarvioimista jos kiittää miestä siitä että on laihtunut: "Onneksi hän käski, en minä laiskimus muuten olisi viitsinyt laihduttaa". Minusta sellainen suhde ei ole tasa-arvoinen, jos toinen hallitsee toista tuolla tavalla.

Täysi peesi!

ei voi mennä jakeluun ,että joillain se homma menee niin, että itsekin haluaa laihduttaa ,mutta se motivaatio on kadonnut - sitä helposti putoo sinne märehtimiseen kiloistaan ja syyttelyyn "ai etkö rakasta mua tällaisena"- syytöksiin, vaikka ois itte kuinka uhonnut ja puhkunut, että juhannuksena minä painan sen ja sen verran. silloin musta on enempi ku hyvä, jos se puoliso tajuaa sanoa että esim. "nyt nainen lenkille että se paino putoaa!".
m
suhteita nääs on erilaisia. esim mulla ja miehellä ei kumpikaan ottais herneitä nenään, jos toinen sanois että "oot tainnu vähän kerryttää tota painoo... ". so ? sitte sille asialle varmaan tehtäis jotain , puolin jos toisinkin. ja on tehtykin. kumpikin tykätään olla hyvässä kunnossa - itsekin jaksaa paremmin.
typerää ja loukkaavaa sanoa, että toisen suhde olis tuon takia jotenkin epätasa-arvoinen, jos suhde kestää puhumiset muustakin kuin "perusdiipa-daapasta" niin sanoakseni.

:flower:

 

Jos mun mies käskis laihduttaa niin loukkaantuisin verisesti. Ehkä jos perustelis sen jotenkin kauniisti terveysasioilla niin silloin en ehkä loukkaantuis mut jos ulkonäkö olis se syy niin pian olis entinen mies mulle. Ainakin haluan uskoa että mä merkitsen mun miehelle muutakin kuin näyttelyesinettä.

 

Niin mun tilanteessa ei niin vaan erotakkaan.

 

Mä luulen, että ne ihmiset, jotka voivat puolisolleen sanoa suoraan asioista, esim. tuosta laihdutuksesta, myös sitten kehuvat kun tuloksia syntyy. Ainakin meillä. Mulla ois ihan daiju olo jos mies ois silloin minun "läskeinä" aikoina kehuskellut ulkonäköä kun itse tiesin että olin ihan lössähtänyt. Nyt sitten kun taas suht' tyytyväinen alan olla ulkonäköön niin miehenkin sanomiset ottaa tosissaan ja ne tuntuu hyvältä.
Loukkaantuuko laihduttavat naiset sitten jos heidän miehensä laihdutuksen jälkeen kehuu ulkonäköä että "etkö aiemmin tykännyt kun olin tukeva"?

 

Tukeminen ja käskeminen on eri asioita..

Näinpä.Jos mies käskisi laihduttamaan niin mä käskisin sitä lähtemään.Mun ylipaino ei ole riski terveydelle.

 

Jos mun mies käskis laihduttaa niin loukkaantuisin verisesti. Ehkä jos perustelis sen jotenkin kauniisti terveysasioilla niin silloin en ehkä loukkaantuis mut jos ulkonäkö olis se syy niin pian olis entinen mies mulle. Ainakin haluan uskoa että mä merkitsen mun miehelle muutakin kuin näyttelyesinettä.

Varmasti olen miehelleni suuri rakkaus ja en suinkaan mikään näyttelyesine. Mutta kukapa ei tahtoisi kumppaninsa pitää huolta itsestään?
Ulkonäkö vanhenee jokaisella ja esim. sairaudet vaikuttavat, ja niistä nyt ei kenenkään pitäisi välittää, mutta jos omaa huolimattomuuttaan ja "itsensä unohtaen" rupsahtaa on vähän eri asia.

 

No ei mun mieheni kehu vaikka mä vielä 20kg laihtusin.Mulla sairauksien takia naama aina ruman ja turvonneen näköinen ja siihen ei laihdutus auta.

 

No ei mun mieheni kehu vaikka mä vielä 20kg laihtusin.Mulla sairauksien takia naama aina ruman ja turvonneen näköinen ja siihen ei laihdutus auta.

Vaikka olenkin sitä mieltä, että ei ole väärin kannustaa kumppania lahduttamaan, mutta sellainen vaikutelma tulee että sun miehes on kyllä tosi inha ihminen.