Onko muita, joilla arki lasten lisäksi arki haastavaa? Esim. puutöitä ym...

....otsikko on varmaankin hieman ontuva mutta tarkoitukseni oli aloittaa keskustelua siitä, että onko muita, joilla arki vaatii muitakin "ponnisteluita" kuin lasten kanssa touhuamisen?

Tässä meidän tilanne ja elämä: Asutaan ihan pohjoisimmassa Suomessa, eli talvet on KYLMIÄ ja lunta on paljon. Asutaan omakotitalossa ja talomme lämpeää puilla. Vesi tulee kyllä sisälle mutta myös vesi lämpeää puilla. Eli meillä on vesikiertolattialämmitys ja lämminvesivaraaja, joita molempia hallitaan pannuhuoneesta. Talvisin tulet palavat melkein koko ajan ja silti vesi on välillä viileetä tai ainakin melko haaleeta. Lapselle on monesti lämmitetty kylpyvettä vedenkeittimessä :ashamed: Itse olen jo tottunut käymään melko kylmässäkin suihkussa mutta joskus toivoisi, että vesi olisi takuuvarmasti aina lämmintä..

Puusavotta on melkoinen, vaikka yrittäisikin tehdä kaikki vuoden puut kerralla, täytyy niitä silti raahata pannuhuoneeseen... :headwall: Poika täyttää kohta 2v ja pikkukakkonen olisi tervetullut milloin vaan. Mielessäni kuitenkin pyörii epäilyksiä, miten jaksetaan sitten kun lapsia onkin kaksi.. :snotty:

Isovanhemmat ja kaikkki muutkin sukulaiset asuvat Etelä-Suomessa ja heitä tapaamme muutaman kerran vuodessa. Tuhansia kertoja vuoden aikana mietin, miten paljon helpompaa olisi asua siellä. Ollaan asuttu täällä nyt 6 vuotta ja tuskin enää pois muutetaan.

Lähimpään kauppaan tms on matkaa 12km, ja se matka on tehtävä periaatteessa päivittäin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

Nautin elämästäni ja täytyy sanoa, ettei koskaan ole tylsää Mutta. olisi ihana joskus kokea "tavallinen" elämä, voisi kävellä rattaiden kanssa kauppaan ja olla huolehtimatta talon lämpötiloista ym. Olisi mukava vaihtaa ajatuksia muiden kanssa, voitais märehtiä yhdessä

 

Me ei asuta pohjoisessa, mutta meillä samalla lailla lämpiää talo ja vesi suurimmaksi osaksi puilla. Sähkölämmityskin toki on, mutta kun puut saa omasta metsästä niin olisi tyhmää olla lämmittämättä puilla. Joten samallalailla meillä aikaa vie muiden hakkuut, metsistä kotiin tuomiset jne. Lisäksi meillä talo on ollut siinä kunnossa, että remonttia on pitänyt tehdä, mutta silloin kun lapset oli pieniä, niin sai helposti tehtyä kun eivät vielä liikkuneet jaloissa

Kauppaan meiltä kyllä on ihan kävelymatka, mutta yleensä sinne mennään autolla pari kertaa viikossa, jolloin tehdään enemmän ostoksia.

Nyt kun olemme molemmat töissä, ja talvi tulossa, tuntuu todellakin ettei vuorokaudessa ole tarpeeksi tunteja kaiken hoitamiseen. Mutta mukavaa on silti, jos ei ole tiedossa pesupäivä, olen siirtänyt lämmittämistä seuraavaan päivään, jos vain mahdollista, mutta on sitä joskus herätty talviaamuna ja kotona on ollut 13 astetta lämmintä, kun yöllä on tullut hirveä pakkanen

 

kuulostaa tutulta... tosi monesti pesen omat hiukseni jääkylmässä vedessä lavuaarissa ja kainalot erikseen... :kieh: kun esikoinen syntyi tammikuussa 06 oli kauheat paukkupakkaset (-35 veteli monta päivää) ja oltiin toppavaatteissa takkatulen ääressä kotona, kiva hoitaa vastasyntynyttä :/ mutta siitäkin selvittiin ja vältyttiin sairasteluilta ym. Ei päästy moneen kuukauteen ulos mutta sitten kun päästiin niin ollaankin oltu ulkona varmasti enemmän kuin sisällä Poika pärjää vielä pikkupakkasellakin ilman hanskoja melko pitkiäkin aikoja, ottaa isästään mallia B) Taitaa tulla melko mettämies mutta sehän on vain positiivista kun täällä asutaan

 

voi että. ei musta olis tohon. hatunnsto teille =)

 

up :wave:

 

tää tulikin tarpeeseen, tää ketju. Me asutaan Oulun seudulla, eli ei missään hirmu pohjoisessa, mutta liunta ja pakkasta kuitenkin on. Meillä on pikkukauppaan 13km, sieltä saa lähinnä maitoa, ja "oikeaan" kauppaan (siwa/sale) 35km. Tuon matkan päässä on siis myös neuvola ym.

Lapset on 1 ja 2 v, kesäkuussa syntyy kolmas lapsemme.

Asumme vanhassa, mutta sinänsä hyväkuntoisessa, ja vedottomassa talossa, jossa ainoa lämmitys on leivinuuni joka lämpiää talvisin jokatoinenpäivä, kovimmilla pakkasilla päivittäin.
Makuuhuoneet (2kpl) lämmitetään irtonaisilla sähköpattereilla, kovimmilla pakkasilla lämmitellään lisäksi porinmatteja.

Meille ei tule juoksevaa vettä, eli vesi kulkee ämpärillä sisään ja ulos. Ulkohuussi on, lapset on onneksi vaipoissa vielä. Pyllypesut hoituu ihan kosteuspyyhkeillä -onneksi iho-ongelmia ei ole ollut. Ulkosauna lämpiää jokatoinen päivä, joka ilta ei kertakaikkiaan JAKSA kantaa vettä ja puita saunaankin.

Lisäksi meillä on hevosia, lampaita, vuohia, kaneja, kissoja ja koiria 2-3 kpl kutakin, joten niissäkin riittää työtä. Pelkästään tallihommiin kuluu pari tuntia päivässä.

Meillä on siis vesipumppu navetan karjakeittiössä, ja siellä on myös tiski- ja pyykkikoneet, jotka kummasti helpottavat elämää. Kuivausrumpukin löytyy :heart:

Puusavotan lisäksi meillä riittää lumitöitä (oma tienpätkän ja pihan aukipito, portaista nyt puhumattakaan), heinätöitä, lannanajoa, koneiden korjausta jne.
Misä olen kotona lasten kanssa, mies käy päivät töissä. Miehen työpaikka on 100km:n päässä, lähimmässä kaupungissa. Pituutta miehen työpäiville tulee helposti 12 tuntia matkoineen...
Mies on usein reissussa, joskus viikonkin, yleensä yön- pari, kuten juuri nyt, eikä se tietenkään mieltä ylennä.

Kaikkeen kuitenkin tottuu. Meillä on tosi lämmin talo, ihan T-paidassa tarkenee, ja vesikin on lämmintä, kun muuripadassa lämpiää silloin kun lämpiää.

Minä käyn usein kaupassa, ihan omaa päätäni tuulettaakseni, yleensä 2xkk, muutoin mies tuo tullessaan maitoa ym.

JoonanÄiti: Onkohan teidän pannu ihan kunnossa, jos vesi lämpiää vain haaleaksi? oman kokemukseni mukaan pannulla kyllä lämpiää vesi kiehuvaksikin asti, eli ongelmana on jo liian kuuma vesi.

Onko teillä naapureita? Meillä lähin naapuri (90v mummo) on 1km päässä, 5km säteellä täällä on 5 asuttua taloa, plus me. Mutta tietä pitkin matkaa toki kertyy "naapuriin" yli 5km...
Mun viikon kohokohta on perhekerho tuolla 35km päässä, on ihanaa nähdä muita ihmisiä ja lapsetkin tykkää, kun saa vähän vaihtelua.

Meillä on kyllä siitä onnellinen tilanne, että isovanhemmat ym. sukulaiset ja ystävät asuu "lähellä" eli 100-150km päässä.

Pistä toki Yytä, jos tahdot jutella lisää! Koitan kyllä muistaa tulla kurkkaamaan myös tätä ketjua.

 

En todellakaan halua loukata mutta mielenkiinnosta kysyn mikä saa tänä päivänä elämään noin "vaikeasti"? Vai koetteko sen itse vaikeaksi?
Pienten lasten kanssa vielä menee mut entä kun lapset kasvavat?

 

|O kirjoitin tosi pitkästi ja kaikki katosi!

Meillä ei tässä takana ole mitään ideologiaa tms. Muutimme tänne pari vuotta sitten, kun odotin esikoistamme. Katselimme kyllä taloja Oulustakin, mutta meillä ei ollut halua/varaa maksaa talosta satojatuhansia euroja. Meillä oli jo tuolloin 2 hevosta, kissa ja koira.
Lähdimme sitten ihan huvin vuoksi katsomaan tätä tilaa, joka kylläkin oli liian kaukana Oulusta (100km). Kuinka ollakaan, tämä oli "unelmiemme paikka", ja kun hintakin oli kohtuullinen, niin päädyimme ostamaan tämän.

Toki vedettömyys mietitytti, mutta ajattelimme, että kyllä me pärjätään. JOs meillä olisi ollut ennestään lapsia, niin tuskin olisimme uskaltaneet tänne muuttaa, mutta koska saimme esikoisemme täällä, tavallaan kasvoimme vauvan hoidossa talon tavoille.

Meillä on ollut remontti suunnitelmissa joka kesälle. On kuitenkin tullut aina asioita, että olemme ajatelleet, ettei sillä nyt niin kiire ole, tehdään ensi kesänä. Tämä kai kertoo myös elämän "vaikeudesta" ettei se nyt niin vaikeaa ole, kun ei tämän kovempaa kiirettä ole remontoida.
Tokihan juokseva vesi ja keskuslämmitys (puukattila) helpottaisi elämää.
-No, jospa ensi kesänä...

Ulkosaunassa tarkenee kylpeä talvellakin, onhan se sauna... (ja ainakin meillä turhankin lämmin, ei paljon tohdi löylyä heittää)

Syksyn kurakelit ja pimeät ennen lumentuloa ovat raskainta aikaa. Nyt, kun on jo lunta, illat ovat yllättävänkin valoisia. Talvella pimeintä on 19-20 aikaan, mutta kun kuu nousee, näkee ulkona kulkea ilman taskulamppua, ja ikkunasta ulos katsoessa kaikki näkyy selvästi. Kuutamo luo pitkiä varjoja, ja on todella kaunista. Tähtitaivaskin on todella kirkas.
Kaupungissa käydessä huomaa, kuinka pimeää siellä on, kyllähän katuvalot valaisevat, mutta niiden ympärillä on pimeää, luonnon valoa ei samalla tavalla ole.

Itse en kaipaa kaupunkiin, enkä koe elämää vaikeaksi. Tokihan välillä on niitä päiviä, että kaikki kaatuu niskaan ja toivoo "normaalia elämää" (kuten tänään.)

Kun tuntuu, että seinät kaatuu päälle, pakkaan lapset autoon, ja ajelen kaverille, kauppaan, kaupunkiin tms. Sitten on taas ihanaa tulla kotiin, ja nauttia omasta rauhasta.

 

...huiskahäntä, elämänne kuulostaa mukavalta, mutta täytyy myöntää, että on teillä vielä paljon "rankempaa" kuin meillä, meillä ei oo kuin yksi lapsi ja yksi koira (ja yksi mies huollettavana ) ja naapureitakin on. Tuosta pannusta vielä, on totta, että varaaja ei pidä enää tarpeeksi kauaa vettä lämpimänä, lähinnä tarkoitin, että jos esim illalla palaa tulet niin aamulla ei enää kuumaan suihkuun pääse. Mutta tosiaan polttavan kuumaa vettä tulee silloin kun just on tulet ollu... saunaa ei kovin usein jakseta lämmittää mutta varmasti kun paukkupakkaset tulee niin sitten sekin lämpeää useammin. Uusi pannu ja uuni ois toiveissa mutta taitaa toistaiseksi olla liian kallis sijoitus.

Meillä tosiaan on ollu tää talo vasta vuoden verran joten hakusessa on miten kaikki systeemit toimii.. :headwall:

Ja "onni löytyy arjesta": minunkin mielestä tää kaikki on kyllä vaivan arvoista! Talvella ja kaamoksen aikaan etenkin on ihanaa, että on pimeetä ja oikeesti talvista, on ihanaa olla sisällä kynttilän valossa ja kuunnella, kun pannuhuoneessa poksuu palava puu =) Ja jotenkin se lähentää meitä perheenä että päästään touhuumaan yhdessä, tulee sellanen yhdessätekemisen meininki

Huiskahäntä: ois kiva jutella enemmänkin! Mutta noi yksityisviestit on mulle vielä aika hepreaa joten miten se toimii, jos osaat neuvoa? Oon myös melko harvoin koneella sattuneesta syystä, on tuota hommaa niin paljon.. Eilen pukkasin lumia pari tuntia kun pärähti toissa yönä 30cm kerralla maahan. Sähköt pätkii kun sähkölinjat roikkuu niin alhaalla

Kiva että keskustelua aiheesta löytyi sittenkin!

 

Määpä laitan sulle Y-viestiä, niin voit opetella. Eli kun olet kirjautunut, tuolla oikeassa ylälaidassa näkyy "yksityisviestit"-teksti. Klikkaat sitä, niin pääset omaan viesti kansioosi.

Tuo sähköjen pätkiminenkin on niiin tuttua. Tosin meillä pätkii vasta sitten, kun lunta on paljon (nyt 15-20cm) eli joskus tuossa helmikuussa, kun puiden oksat on raskaat lumesta, ja nojailevat lankoihin. Silloin siis valot räpsyy, tokihan lyhyitä säkhökatkojakin joskus tulee, mutta harvemmin.

Meillä on sähköjen kanssa ongelmia ihan omastakin takaa sillä tässä huushollissa on vain 10A:n sulakkeita :headwall: juu, hellalle menee enempi virtaa, mutta muuten saa aina valita, mitä haluaa tehdä; voi pestä joko tiskiä tai pyykkiä, muttei molempia -sulake palaa
Tai sitten voi laittaa kuivausrummun päälle, mutta jos olohuoneessa on patteri, se pitää sammuttaa -sulake palaa.
Ja tottahan toki sulakkeet poksuu muutenkin "koko ajan".

No, mutta määpä laitan jonkun kokeilu yv:n, niin voit opetella!

 

niin mainitsen vielä, että mulle (ja muille kirjautuneilla) esim. voit laittaa suoraan Yytä, tuosta nimen alla olevasta pienestä kirjekuoresta.

 

Aivan unelmaelämää elätten, haaveissa vain tuollainen täällä Turun yhdessä lähiössä. Mutta en tiedä olisiko meistä kuitenkaan oikeasti tuohon, vaikka maalaiselämästä korvessa haaveillaankin. On niin tottunut kaikkeen tähän "ylellisyyteen" ja helppouteen. Paitsi ei naapureihin seinän takana ja juoppoihin Siwan pihalla..
Hyvät jatkot!

 

Pamimuta: kyllähän tämä on juuri se minun (meidän) unelma; arjen haastavuudesta huolimatta. Mutta niinhän se arki aina on rankaa, pikkulapsiperheessä. Ensimmäinen talvi oli vaikein, opetellessa "talon tavoille", mutta nyt, kun on tottunut, niin en minä kyllä pois muuttaisi!

En mitenkään enää sopeutuisi kaupunkiin, en edes tuonne kirkonkylälle. -sielläkin on naapuri liian lähellä, ja oma rauha puuttuu. Etenkin kesät on ihania, kuin olisi mökillä, omassa rauhassa koko kesän.

Ja autollahan sitä pääsee "ihmisten ilmoille" jos siltä tuntuu, mutta kyllä se aina on yhtä ihanaa palata kotiin.

Meillä on siitä hyvä tilanne, että mun vanhemmat asuu kaupungissa, ja jos halutaan miehen kanssa esim. leffaan, syömään tms. niin voidaan jättää lapset mummolaan, ja lähteä itse rentoutumaan.
Kesäisin, kun eläimet ovat laitumella, eikä niiden ruokinta ole niin kelloon sidottua, kuin talvella, ollaankin välillä kaupungissa (tai vanhempien mökillä, joka on lähempänä sivistystä, kuin meidän koti ) yötä.

 

Aivan unelmaelämää elätten, haaveissa vain tuollainen täällä Turun yhdessä lähiössä. Mutta en tiedä olisiko meistä kuitenkaan oikeasti tuohon, vaikka maalaiselämästä korvessa haaveillaankin. On niin tottunut kaikkeen tähän "ylellisyyteen" ja helppouteen. Paitsi ei naapureihin seinän takana ja juoppoihin Siwan pihalla..
Hyvät jatkot!

Maaseudulla asuminen ja eläminen voi olla myös "ylellistä". Asun omakotitalossa, meilläkin poltetaan pihalla kynttilöitä ja on oma rauha. Takassa palaa tuli joka päivä (sähkölämmityskin on) ja sauna lämpiää pääasiassa puilla (sähkökiuaskin löytyy). Palvelut ovat kävelymatkan päässä, mikä oli ehdoton juttu, koska meillä vain yksi auto. Minunkin unelma oli rauhaisa elämä maaseudulla ja sen voi kyllä toteuttaa vaikka tulisikin lämmin vesi hanasta ja olisi sisävessa

=) Nautin kuitenkin myös mökkielämästä talvella missä vesi tulee avannosta, ulkovessa jne. Ei minusta kuitenkaan olisi elämään sillä tavalla koko ajan.
Pääasia kuitenkin että kaiken tekee omasta vapaasta tahdosta niin silloin elosta nauttiikin.. luulisin niin..

 

Ei puulämmityksen kanssa eläminen ole niin vaikeaa. Itse lämmitän puilla, mutta siellä varaajassa on sähkövastukset, jotka sitten jatkaa kun lämpö laskee 58 asteeseen. Kierukkaremontin jälkeen lämmintä vettä on aina saatavilla, ja talokin on aamuisin mukavassa +23 asteen lämpötilassa kovallakin pakkasella. Toki sähköä menee, mutta siihen voi vaikuttaa polttamalla reilusti puuta.

Mutta tosiasia on se, että yli -15 asteen pakkasella menee sähköä aika lailla vaikka tulia pitää koko päivän, varaaja ei vain riitä. -40 asteen tuntumassa on asiat jo niin, että kattilalla saa paahtaa koko päivän täydellä teholla, ja vastukset on päällä lähes koko ajan. Pelkällä sähköllä lämmittäessä yöllä varaaja ehkä jaksaa nostaa 20 astetta, eli päiväsähköä menee reilusti, ja mittari kiertää niin että heikompaa hirvittää.

Mutta silti - aina lämpöä ja lämmintä vettä - sen takaa sähkö.

Laittakaan sähkövastukset päälle ja termostaatti 60 asteeseen! Näin riittää lämpöä!