onko muilla pikkutarkkaa, jopa pakko-oireista miestä?

["vieras"]

niin... mieheni on erittäin tarkka, että tavarat ovat paikoillaan hänen mielensä mukaan.. tätä esiintyy tosin eniten silloin kun hän on kiireessä ja ahdistunut, mutta myös aina muulloinkin paitsi silloin kun vetää pers kännit, jotka vetää luultavasti siksi, että pääsisi eroon tuosta tarkuudestaan..

kyse on siis pienistä asioista, joista minun mielestäni ei tarvitsisi aina marista, jos isommat asiat ovat ok. olen elänyt perheessä, jossa kaikki on päin persettä ja nyt asiat ovat suurin piirtein ok, mutta ukon mielestä joka purkin ja purnukan pitää olla tietyssä asennossa ja jos lainaan hänen autoaan, hän käy sen suoristamassa aina, vaikka olisin sen ajanut kuinka suoraan tahansa.. lisäksi hän jaksaa haukkua siitä, että en osaa "edes" autoa parkkeerata suoraan... auto on joskus ollut hieman vinossa, yleensä on todellakin suorassa, mutta kyse on siitä, että jostain pitää marista.

jääkaapissa tavarat pitää olla aina omilla paikoillaan, lisäksi hän monta kertaa esim. räpelöi lompsaansa ja tarkistaa onko "kortit ojennuksessa" jne. siitä tavasta aloin epäillä jotain pakko-oiretta sen suhteen, että kaikki pitää olla ojennuksessa.

rasittavaa, mutta mies ei tunne, että olisi ongelmaa. se hyvä puoli tässä on, että meillä on siistiä ja tavarat järjestyksessä, mutta en jaksa olla pilkun tarkkana koko ajan, koska vaikka tekisin parhaani mies keksii kuitenkin jonkun syyn, olkoon se maton reuna tai kirjan reuna joka pilkottaa väärässä asennossa. miten tällaiseen voi puuttua. tappelua on ollut, mutta ei se kehitä yhtään... minä olen mielipiteeni sanonut, että mielestäni tämä tarkkuus on liiaallista. ymmärrän, että olen itse välillä huolimaton, mutta tämä ylitarkkuus ei johdu siitä, koska vaikka kuinka olisin tarkkana, hän kuitenkin tekee pakonomaisia tarkastuksia niin kahvinkeittimen asennosta kuin lompakkonsa ja autonsa asennosta jne... miksi ei voi tyytyä vähempään ja olla onnellinen vaikka joku maton reuna joskus olisikin kääntyt.. miksi sitä ei voi suoristaa ilman isoa "haloota", eli joka asiasta pitää tehdä numero??

 

["kuku"]

öö,toivottavasti teillä ei ole lapsia..

 

["vieras"]

Luojan kiitos ei ole, ja jos joskus olisi ollutkin niin ei olisi ollut kauan, sen verran leväperäinen ja itsekäs olen että mies olisi vaihtunut sen jälkeen kun auton parkkeeraaminen ei olisi ensimmäisen kerran ollut hyvä.

 

[selvästi]

miehelläsi on pakko-oireinen häiriö, eli ei ole enää normaalin rajoissa tuollainen. pakko-oireisessa häiriössähän epämääräinen ahdistus purkautuu kenellä mitenkin, miehelläsi sitten tuolla tavoin. se on tapa pitää "maailma järjestyksessä". hankalaa ko. kaltaisen ihmisen kanssa on varmasti elää, kun toiminta on niin yliampuvaa ja tavallaan järjetöntä.

 

["jaiks"]

ex mies ihan samalainen...ei tommosta jaksa:S

 

["hmmm"]

kauan ootte ollu yhdesssä?

 

["tiana"]

Miehesi tarvitsisi terapiaa... Itse olen myös pakko-oireinen, mutta täytyypä myöntää, että lapsen saatuani musta on tullut enemmän huithapeli, mikä siis on ihan plussaa. Lapsen kanssa, kun et voi pitää aina kaikkia lankoja käsissäsi ja loppupeleissä lapsi on tärkeämpää kuin se, onko joku kämpässä kaikki ojennuksessa. Tää nyt ei ollut mikään kannustus teille aloittaa lapsihanketta, mut toinpahan tällaisenkin näkökulman. Mut siis ammatti-ihmisen juttusille ihan ekaksi kartoittamaan ahdistusta ja löytämään sille normaalimpia purkautumiskeinoja.

 

[alkuper.]

yhdessä oltu 4 vuotta. on 1 lapsi. kohta 2 vuotias. lapsi tuli pian alkuhuumasta mutta erittäin rakastettu keskipiste. en usko, että lapsi kärsii, mies alkanut lapsen myötä kestämään epäjärjestystä esim. ei haittaa lapsen sotkut tms. mutta minua kohtaan ja itseään kohtaan oireilee. lisäksi lapsi kyllä huomaa varmaan, että isä vähän väsynyt, jolloin alkaa kiukutella. isän kanssa myös äiti sopii riidat, ei tapella kovin pahasti.

esim. tänään kovin ahdistuneena ja väsyneenä oli töistä jolloin korostui taas nuo oireet. mutta minä lähinnä haluaisin auttaa häntä, mutta miten?
jos toinen ei halua lääkärille kertoa oireistaan, niin mitä tehtävissä. ymmärrän, että hän esim. haluaisi enemmän huomiota itselleen, lapsi vie paljon huomiota. ajattelin, jos hakee huomiota tuolla käyttäytymisellä... mutta... mutta.. tätä oli jo silloin kun huomiotakin sai, hänen huomion hakunsakin on jotenkin liiallista, eli ei suoraan hae huomiota, mutta kovasti pitäisi kehua ja tehdä hänen pillinsä mukaan että olisi tyytyväinen ja nuo pakko-oireet lisäksi. ne ei ole kovin näkyvyiäö muille ihmisille, mutta sellaisia jotka huomaa satunnaisesti. en lisäksi oikein ymmärrä, mikä ahdistuneisuuden takana on ja aiheuttaa pakko-oireet.

entinen suhde miehellä exänsä kanssa kestänyt yli 10 vuotta. eli pitkään on edellinenkin katsonut näitä oireita, muuten kaikin puolin rehti ja reilu mies, mutta jotain henkisiä ongelmia on, mitä ei pysty puhumaan.


lapsi on siis avartanut jo miehen mieltä ja ei ole niin tarkka, mutta aika usein ampuu yli. en ole muuten ihan lähiaikoina huomannut tuota lompakon tarkistelua jne. liekö kuitenkin jotkut tavat lienventyneet lapsen myötä... ovat varmastikin, mutta vielä sais lieventyä.