D
"Debra"
Vieras
Poikani valittaa aina iltaisin, että hänellä on "outo olo". Joskus itkeekin. Ei osaa oikein kuvailla, mitä tuo outo olo tarkoittaa, mutta ainakin kuulemma tulee liikaa ajatuksia päähän yhtäaikaa ja pelottaa, eikä oikein tiedä mikä pelottaa. (Joskus pelottaa jokin ohjelma mitä on nähnyt tms.) Mutta ei osaa täysin kuvailla tuota tunnetta, joka on ilmeisesti lähinnä päässä.
Tähän asti olen laittanut sen väsymyksen piikkiin ja sanonut pojallekin, että se tarkoittaa vaan sitä, että olet väsynyt ja päivän asiat pyörii mielessä. Olen koittanut opettaa häntä suhtautumaan ajatuksiin niin, ettei pelkää eikä välitä niistä, antaa niiden tulla ja mennä, ja yrittää hengitellä ja olla rennosti. Olen ajatellut, että nämä on varmaankin jotain tietynlaisia henkisiä kasvukipuja, kun kasvaa ja kehittyy ja maailma avautuu.
Toisaalta kuitenkin mietityttää, kun tuota on niin kauan jatkunut, ja noita itkuja ja pelkojakin tulee sen myötä. Jos tuo pahenee, niin tietenkin soittelen neuvolaan tai lääkäriin asiasta, mutta ajattelin nyt kysäistä, että ilmeneekö tällaista muilla? Jos ilmenee, niin miten olette suhtautuneet asiaan ja mistä olette löytäneet avun?
Tähän asti olen laittanut sen väsymyksen piikkiin ja sanonut pojallekin, että se tarkoittaa vaan sitä, että olet väsynyt ja päivän asiat pyörii mielessä. Olen koittanut opettaa häntä suhtautumaan ajatuksiin niin, ettei pelkää eikä välitä niistä, antaa niiden tulla ja mennä, ja yrittää hengitellä ja olla rennosti. Olen ajatellut, että nämä on varmaankin jotain tietynlaisia henkisiä kasvukipuja, kun kasvaa ja kehittyy ja maailma avautuu.
Toisaalta kuitenkin mietityttää, kun tuota on niin kauan jatkunut, ja noita itkuja ja pelkojakin tulee sen myötä. Jos tuo pahenee, niin tietenkin soittelen neuvolaan tai lääkäriin asiasta, mutta ajattelin nyt kysäistä, että ilmeneekö tällaista muilla? Jos ilmenee, niin miten olette suhtautuneet asiaan ja mistä olette löytäneet avun?