Onko mies kannattava?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Minni:)
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kuulostaa hienolta että viihdyt yksin, minäkin nuorempana viihdyin myös. Eikö kuitenkin ole pieni pelko mitä sitten kun lapsi on aikuinen? Mitä sitten kun vanhempasi nukkuvat pois ja sisarukset kiireisiä oman miehensä ja jälkikasvunsa kanssa. Ei ole edes seuraa noitarumpua katsoessa. Tämän takia olen onnellinen, että minulla on rakastava mies.

Niin tai sitten se mieskin voi olla siinä vaiheessa jo haudassa tai dementoitunut höppänä. En mä oikein osaa noin ajatella. Sisarukseni ovat jo kiireisiä omien siippojen ja jälkikasvujensa kanssa. Ehkä niillä on enempikin aikaa tavata sitten kun oma jälkikasvu muuttanut omilleen.
 
Jumalauta mikä lause.. en ole oikein varma vieläkään, mitä luin. :laugh:

Mutta tän Kepsis jo varmaan arvasitkin.:D

Tiekkö minoon miettinyt sitä että miksi naiset jotenkin ajattelee olevansa erityisen taitavia viestinnässä ja sosiaalisten asioiden ymmärtämisessä jne.

Kun minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia miespuolisten kaverien kanssa kommunikoinnissa vaikka käyttäisinkin vähän pitempiä lauseita :p
 
Naiset on vaan tyhmempiä.

35la9l.jpg
 
Ei kukaan voi sanoa olisitko sinä onnellisempi miten. Jokaisen tulisi se itse tietää ja tehdä elämästään oman näköistä.

Minä en tarvitse parisuhdetta elämääni. Astrolaben tarvitsen ja se tuo mukaansa parisuhteen hänen kanssaan.
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Sama vika :) Nyt 3,5v yksin ja koko ajan vahvistuu olo siitä että hyvä näin. Mulla on kaksi alle kouluikäistä lasta, jotka ovat aina mun luona. Eli ei mulla oikein olisi edes paljon mahiksia tapailla ketään. Ketään en halua tänne meille sotkemaan tätä systeemiä, jonka viimein olen saanut toimimaan. Meillä on lasten kanssa kivaa, suurimman osan aikaa :)

Kai sitä joskus miettii millaista olisi vielä elää parisuhteessa ja kokea rakkautta, mutta sitten muistan mun edellisen suhteen eikä kyllä enää tee mieli parisuhteeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;27663318:
No tuo on mun suunnitelmani. Tai ainakin nyt odotan ensin, että kuopuskin on lentänyt pesästä. Mutta ei kyllä yhteistaloutta silloinkaan vaan omat huushollit kummallakin, mutta yhdessä voidaan viettää aikaa niin paljon kuin se kummallekin sopii. Viettää aikaa vuoroin kummankin kotona, käydä teatterissa, konserteissa, ravintoloissa syömässä, kesällä terdellä, matkustella jne.

Täh? Mut mä tekisin remontit ja muut hommat, sekä ahkerasti rakkauden töitä jos vain pääsisin herkkupatojen ääreen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja sinkkuäiti;27664267:
Sama vika :) Nyt 3,5v yksin ja koko ajan vahvistuu olo siitä että hyvä näin. Mulla on kaksi alle kouluikäistä lasta, jotka ovat aina mun luona. Eli ei mulla oikein olisi edes paljon mahiksia tapailla ketään. Ketään en halua tänne meille sotkemaan tätä systeemiä, jonka viimein olen saanut toimimaan. Meillä on lasten kanssa kivaa, suurimman osan aikaa :)

Kai sitä joskus miettii millaista olisi vielä elää parisuhteessa ja kokea rakkautta, mutta sitten muistan mun edellisen suhteen eikä kyllä enää tee mieli parisuhteeseen.

Vähän näin taitaa mennä mullakin. Tietty sitten kun poika kasvaa, viettää enempi aikaa kavereitten kanssa ja ehkä isälläänkin jne. Sit ois enempi aikaakin ehkä. Mut joo, on tollasissa yhteenmuutoissa ja toisen tapojen sietämisissä sen verran vaivaa, ettei taida jaksaa enää.
 
No mä en keksi parisuhteessa juuri muuta hyvää kuin säännöllisen seksin, mutta mä oonkin itsekäs ja erittäin helposti toisista ahdistuva ihminen.

Jos joskus tapaan niin upean tyypin, joka on myös musta samaa mieltä ja päädytään suhteeseen, en halua muuttaa samaan talouteen.
Mukavinta olisi, jos ei asuisi edes samassa kaupungissa vaan vähän kauempana.
 
valitettavasti joudun pudottamaan sut takas maan pinnalle paljastamalla että toi ei toteudu likikään kaikissa parisuhteissa

Ai niin, sekin vielä. :D

Meinasin kans laittaa, että on joku jonka kanssa keskustella päivän polttavista puheenaiheista, mutta sitten muistin ne lukuisat ruikutukset mitä täälläkin näkee, kun ei keskusteluyhteys pelaa. :D
 
  • Tykkää
Reactions: ruutiukko
No mä en keksi parisuhteessa juuri muuta hyvää kuin säännöllisen seksin, mutta mä oonkin itsekäs ja erittäin helposti toisista ahdistuva ihminen.

Jos joskus tapaan niin upean tyypin, joka on myös musta samaa mieltä ja päädytään suhteeseen, en halua muuttaa samaan talouteen.
Mukavinta olisi, jos ei asuisi edes samassa kaupungissa vaan vähän kauempana.

Kuinka säännöllistä seksiä sä kaipaat et parisuhde olisi kannattava vaihtoehto? Meinaan jos ehtona olisi et mies asuu toisessa kaunpungissa niin ei kai se kovin säännöllistä voisi olla? Ja jos mitään muuta hyvää et parisuhteesta keksi, niin kannattaako siihen ryhtyä jos tuota ainuttakaan et saisi ;)
 
Omani oon kokenut varsin kannattavaksi hankinnaksi. Lähtökohta oli mullakin se, että ei ollu haku päällä ja ihan tyytyväinen elämääni olin ilmankin, osasin olla yksin, nautin yksinolosta ja lasten kanssa vietetystä ajasta, pärjäsin omillani. Mutta sit toi vaan pyyhkäsi kuvioihin ja vei jalat alta ja on se aika ihanaa että eilenkin pääsin iltavuorosta vasta kahdeksalta ni mies oli siivonnut ja lyhennyttänyt ostamansa verhot meidän sekä tytön huoneeseen, illalla istuin kainalossa lipittelemässä punkkua ja nukahdin kainaloon. Aamulla teki minulle munakasta kun olin suihkussa. Maksaa osan laskuista, tekee osan kotitöitä ja auttaa lasten kanssa vaikka ei ole edes niiden isä. Ja kyllä mä arvostan mahdollisuutta säännölliseen, HYVÄÄN seksiin. Irtosuhteissa on aina riski saada huonoa seksiä tai kaupanpäällisiksi tauteja tai joku idiootti roikkumaan perään.

Sanoisin, että mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa mutta kyllä hyvä suhde on aika jees ;)
 
[QUOTE="vieras";27667943]Kuinka säännöllistä seksiä sä kaipaat et parisuhde olisi kannattava vaihtoehto? Meinaan jos ehtona olisi et mies asuu toisessa kaunpungissa niin ei kai se kovin säännöllistä voisi olla? Ja jos mitään muuta hyvää et parisuhteesta keksi, niin kannattaako siihen ryhtyä jos tuota ainuttakaan et saisi ;)[/QUOTE]

Tarkotin sellasia "perusparisuhteita" joissa ollaan toisen kanssa lähes päivittäin tai jopa asutaan samassa taloudessa, kun noita hyviä puolia mietin (eli säännöllistä seksiä). :D

Eikä toisessa kaupungissa asuminen mikään ehto ole, mutta erittäin hyvä vaihtoehto se sellainen olisi (jos siis suhteeseen päätyisin).
Tämäkin vain jossittelua, JOS sattuisi sellainen ihme käymään, että tapaisin ihmisen jonka vuoksi olisin valmis edes jossain määrin vapaudestani luopumaan.
 

Yhteistyössä