Onko mies ihastunut, jos välttelee sovittua tapaamista? Vanhasta ystävästä kyse, ja mies on parisuhteessa.

Ensin lupaa tavata, sitten välttelee. Miksi? Olenko tyhmä kun en ymmärrä?

 

Tai sitte miehen kumppani ei tykkää tapaamisideasta.

 

Tai sitte miehen kumppani ei tykkää tapaamisideasta.

Näinkin voisi olla? Kumppani on omistushaluinen. Mutta kun itse en ole kiinostunut miehestä..

 

Tullut järkiinsä.

 

Järjetöntä ajatella jonkun olevan kiinnostunut jos hän välttelee.

Sovittu tapaaminen; hän on päässyt helpommalla sopimalla tapaamisen mutta ei ilmesty paikalle.

Ei välttämättä mitään tekemistä kumppanin kanssa.

 

Jos välttelee on ihastunut
Ei mee mun järkeen tällainen päättely

 

Jos välttelee on ihastunut
Ei mee mun järkeen tällainen päättely

Se on vain yksi monista vaihtoehdoista. Voihan olla että on ihastunut ystävään, eikä halua tavata ettei tunne vahvene? Näin vastuullinen ihminen toimisi, jos on vakavassa suhteessa.

 

Toisaalta, alan itse enemmän uskoa siihen että kumppani kieltää tapaamasta. Onhan näitä mustasukkaisia naisia paljon. Pitävät miehen ja naisen ystävyyttä uhkana ?

 

[QUOTE="Emilia";29367153]Se on vain yksi monista vaihtoehdoista. Voihan olla että on ihastunut ystävään, eikä halua tavata ettei tunne vahvene? Näin vastuullinen ihminen toimisi, jos on vakavassa suhteessa.[/QUOTE]
Onhan se helppo sanoa, että joo olisi kiva tavata, mutta eipä sitten kuitenkaan huvita vaivautua lähtemään paikalle jos mitään yhteistä ei enää olekaan

 

Onhan se helppo sanoa, että joo olisi kiva tavata, mutta eipä sitten kuitenkaan huvita vaivautua lähtemään paikalle jos mitään yhteistä ei enää olekaan

Jaa, että tällaistakin voisi olla? Itse en lupaisi, jos en oikeasti halua tavata.

 

Mitäs vanhoja ystäviä te olette, jos ette voi tavata? Pitikö tämän sovitun tapaamisen olla siis kahdenkeskinen salainen tapaaminen? Miten omistushaluinen puoliso siitä siis tietäisi? Luulen, että tässä on joku palikka nyt vinksallaan. Joko mies ei ole kiinnostunut sinusta, joko sinä olet kiinnostunut tai sitten mies on tosiaan tullutkin järkiinsä, eikä halua pilata sen enempää parisuhdettaan, kuin ystävyyttännekään.

 

Niin no, itse olen monasti tämmöisille vanhoille tutuille sanonut, että ois kiva tavata jossain vaiheessa, vaikkei oikeasti ole tarkoitusta ja sen usein molemmat tietää.

 

Mitäs vanhoja ystäviä te olette, jos ette voi tavata? Pitikö tämän sovitun tapaamisen olla siis kahdenkeskinen salainen tapaaminen? Miten omistushaluinen puoliso siitä siis tietäisi? Luulen, että tässä on joku palikka nyt vinksallaan. Joko mies ei ole kiinnostunut sinusta, joko sinä olet kiinnostunut tai sitten mies on tosiaan tullutkin järkiinsä, eikä halua pilata sen enempää parisuhdettaan, kuin ystävyyttännekään.

Omistushaluiset puolisot haluavat usein tietää miehensä jokaisen liikkeen. Ei tapaamisessa mitään hämärää ole. Miten tapaaminen pilaisi ystävyyden?

 

Tällaista ajatusta en ymmärrä, ettän ystävän tapaaminen pilaisi jotenkin toisen parisuhteen. Tai olisi uhkana sille? Jos parisuhde on vakaa, ei kai yhden tuttavan tapaaminen voi mitenkään kaataa sitä? Ellei sitten toinen ole ihastunut? Tätä juuri kysyin aloitusviestissä. Voisiko olla?

Tai sitten mies ei vaan halua tavata. Pakko hyvääksyä sekin vaihtoehto.

 

[QUOTE="Emilia";29367188]Omistushaluiset puolisot haluavat usein tietää miehensä jokaisen liikkeen. Ei tapaamisessa mitään hämärää ole. Miten tapaaminen pilaisi ystävyyden?[/QUOTE]

Olette siis vanhoja ystäviä keskenänne, sinä ja tämä mies. Olette sopineet tapaamisen, johon mies ei nyt olekaan enää tulossa. Sinä et ole kiinnostunut miehestä muuten kuin ystävänä, mutta arvelet voisiko mies ollakin ihastunut sinuun, kun ei nyt aiokaan tulla tapaamiseen? Mikä tässä siis saa sinut epäilemään ihastusta? Kyllä kai se ystäväsi puoliso tietää, että teillä on ystävinä tapana tavata, joten miten hän nyt sitten olisi estämässä?

 

Mua koittaa vanha ystävä painostaa tapaamiseen, mutta välttelen koska jännittää tai pelottaa tavata livenä. Nyt pidetty vuosia yhteyttä vain facebookissa, ja vanhan ystävän tapaaminen, tuntuu että se on vaikea saada istumaan tähän kuvioon jossa lapset ja aviomies on niin isossa roolissa. Mitään ihastumista ei ole eikä ole ollut, mutta silti tuntuisi vaikealta pyytää vanha ystävä meille kotiin, toisaalta jossain kahvilassa tai baarissa irrallaan perheestä näkeminen tuntuu oudolta myös. Omituista vain yhdistää uusi ja vanha minä.

 

Ai tarkoittaako tämä "vanha ystävä" siis sitä, ettei ollakaan pitkään tekemisissä olevia ystäviä, vaan ystävä aikojen takaa? Ei siis tavattu pitkään aikaan, tai kenties koskaan?

 

Jotenkin nyt tuntuu, ettei ole puolison mustasukkaisuudesta ollenkaan kyse.

 

Ai tarkoittaako tämä "vanha ystävä" siis sitä, ettei ollakaan pitkään tekemisissä olevia ystäviä, vaan ystävä aikojen takaa? Ei siis tavattu pitkään aikaan, tai kenties koskaan?

Ystävä joka oli joskus tosi läheinen. Mutta vain ystävänä.
Ehkä ystävyys on kaikonnut, hyväksyn tämän. Ehkä se loukkaa vähän, että toista ei enää kiinnosta ystävyys. Mietin saamiani vastauksia, kiitos kaikille vastanneille.

 

[QUOTE="Emilia";29367229]Ystävä joka oli joskus tosi läheinen. Mutta vain ystävänä.
Ehkä ystävyys on kaikonnut, hyväksyn tämän. Ehkä se loukkaa vähän, että toista ei enää kiinnosta ystävyys. Mietin saamiani vastauksia, kiitos kaikille vastanneille.[/QUOTE]

Okei, nyt ymmärrän mitä tarkoitat. Luulen ettei mies sitten enää ole kiinnostunut ystävyydestä. Sinä siis ehdotit tapaamista, kun mainitsit pariin otteeseen että mies lupasi tavata, lupaaminen viittaa siihen, että sinä olit aloitteellinen.

 

miehen puolelta ollut kyse lainausmerkkiystavyydesta. nyt kun eri elamantilanne, niin ei kiinnosta viihdyttaa puolituttuja, joilta on salaa toivonut seksia tai suhdetta joskus. pelkkana ystavana et ole tarpeeksi kiinnostava ja mies puolivahingossa suostui tapaamiseen.

 

Itselläni oli melkein sama tilanne reilu vuosi sitten. Tapasin sattumalta erään vanhan tutun ja hän halusi tavata uudelleen. Taisin tehdä raukkamaisesti, mutta vastasin jotenkin ympäripyöreästi, että tavataan vaan. Sitten oli ilmeisesti kaivanut puhelinnumeroni jostain ja halusi sopia tapaamisajan. Siinä kohtaa vastasin vain tylysti, etten halua häntä tavata. Ja se oli ihan totta. Oli toki hauska nähdä pitkästä aikaa, mutta jotenkin tuli sellainen vaikutelma, että olisi halunnut vain jotain ihme säätämistä, eikä vaihtaa kuulumisia. En ollut ihastunut.

 

miehen puolelta ollut kyse lainausmerkkiystavyydesta. nyt kun eri elamantilanne, niin ei kiinnosta viihdyttaa puolituttuja, joilta on salaa toivonut seksia tai suhdetta joskus. pelkkana ystavana et ole tarpeeksi kiinnostava ja mies puolivahingossa suostui tapaamiseen.

Salaa toivonut suhdetta, mutta pelkkänä ystävänä ei tarpeeksi kiinnostava?

 

Tuskin mies on ihastunut. Mies kuvittelee tai tietää tapaamista haluavan olevan ihastunut häneen, ei uskalla syystä tai toisesta täysin tyrmätä tapaamisajatusta, mutta ei halua myöskään vahvistaa vastapuolen tunteita. Miksi miehen kumppanilla olisi välttämättä mitään tekemistä tapaamisten tai niiden estymisen kanssa?

 

Ei ole.
Iastunut mies tapailee vaikka olis parisuhteessa, aina kun mahdollista.