Meillä on 4,5v ylivilkas sähläri.
Nyt keväämmällä on tulossa sukulaisen lapsen ristiäiset ja mietimme tässä, että jospa veisimme oman lapsen tuttavien luo hoitoon, silloin saisimme olla ilman stressiä juhlissa mukana.
Jos lapsi on mukana, se tietää jatkuvaa lapsen vahtimista ja lapsen perässä juoksemista ja hänen ohjaamista/ neuvomista mitä milloinkin pitää tehdä? Juhliin myös tulee sen verran väkeä, että sekin saa lapsen entistä levottomammaksi. Juhlat ovat myös luultavasti siihen aikaan päivästä, että se olisi lapsen päiväunien aikaan ja väsyneenä myös lapsen kierrokset vain yltyvät äärimmilleen.
Kastehetkikin kestää sen verran kuitenkin, ettei tuota aikaa taatusti lapsi malta olla hiljaa. Vaan kyselee kovaan ääneen kaikenlaista tai laulaa omiaan kovalla äänellä tai alkaa muuten omia hihkaisujaan pitämään. Nuo koen äärimmäisen nolottavaksi, kun pitäisi olla ihan hiljaa.
Lisäksi seisominen paikallaan tuottaa lapselle kanssa suurta tuskaa, ei hän osaa olla nätisti paikallaan vaan taatusti haluaisi lähteä kastehetkelläkin vaeltamaan sinne tänne - eihän noinkaan saisi tehdä.
Kun lapsella on liikaa vauhtia päällä, niin syliin ottaminenkaan ei auta, kun hän kiemurtelee ja myllää todella voimalla sylissä ja lisäksi pitää vihaista kiljumistaan äänekkäästi. Sehän häiritsee muita ihmisiä.
Ikävää olisi myös jatkuvasti viedä lasta sisältä ulos rauhoittumaan.
Lapsi on myös sen tapainen, että kun häntä pyytää nätisti tai vähemmän nätisti olemaan hiljaa, niin hän vain kiihdyttää kierroksiaan tai alkaa vaikka entistä enemmän laulamaan tai kiljahtelemaan.
Hän ei aina kovin häävisti tottele ja usko mitä hänelle sanotaan, vaan haluaisi itse pintaisesti pitää oman päänsä. Kun oikein pahassa tilanteessa - on pakko ottaa lapsi syliin rauhoittamaan, niin eihän sekään häävisti mene. Lapsi alkaa kiemurrella ja vääntää kovalla voimalla sylissä ja alkaa kirkumaan lujaa vihaisella äänellä.
Toisaalta kyllä pohdin, että teemmekö hassusti, jos emme ottaisi lastamme mukaan juhliin? Kyllähän kyselyitä taatusti tulee, että missäs lapsenne oikein on? Ei siihen nyt viitsi itsekkäästi vastata, että meillä on helpompi olla täällä juhlissa nyt, kun lapsi on hoidossa tuttavien luona.
Nyt keväämmällä on tulossa sukulaisen lapsen ristiäiset ja mietimme tässä, että jospa veisimme oman lapsen tuttavien luo hoitoon, silloin saisimme olla ilman stressiä juhlissa mukana.
Jos lapsi on mukana, se tietää jatkuvaa lapsen vahtimista ja lapsen perässä juoksemista ja hänen ohjaamista/ neuvomista mitä milloinkin pitää tehdä? Juhliin myös tulee sen verran väkeä, että sekin saa lapsen entistä levottomammaksi. Juhlat ovat myös luultavasti siihen aikaan päivästä, että se olisi lapsen päiväunien aikaan ja väsyneenä myös lapsen kierrokset vain yltyvät äärimmilleen.
Kastehetkikin kestää sen verran kuitenkin, ettei tuota aikaa taatusti lapsi malta olla hiljaa. Vaan kyselee kovaan ääneen kaikenlaista tai laulaa omiaan kovalla äänellä tai alkaa muuten omia hihkaisujaan pitämään. Nuo koen äärimmäisen nolottavaksi, kun pitäisi olla ihan hiljaa.
Lisäksi seisominen paikallaan tuottaa lapselle kanssa suurta tuskaa, ei hän osaa olla nätisti paikallaan vaan taatusti haluaisi lähteä kastehetkelläkin vaeltamaan sinne tänne - eihän noinkaan saisi tehdä.
Kun lapsella on liikaa vauhtia päällä, niin syliin ottaminenkaan ei auta, kun hän kiemurtelee ja myllää todella voimalla sylissä ja lisäksi pitää vihaista kiljumistaan äänekkäästi. Sehän häiritsee muita ihmisiä.
Ikävää olisi myös jatkuvasti viedä lasta sisältä ulos rauhoittumaan.
Lapsi on myös sen tapainen, että kun häntä pyytää nätisti tai vähemmän nätisti olemaan hiljaa, niin hän vain kiihdyttää kierroksiaan tai alkaa vaikka entistä enemmän laulamaan tai kiljahtelemaan.
Hän ei aina kovin häävisti tottele ja usko mitä hänelle sanotaan, vaan haluaisi itse pintaisesti pitää oman päänsä. Kun oikein pahassa tilanteessa - on pakko ottaa lapsi syliin rauhoittamaan, niin eihän sekään häävisti mene. Lapsi alkaa kiemurrella ja vääntää kovalla voimalla sylissä ja alkaa kirkumaan lujaa vihaisella äänellä.
Toisaalta kyllä pohdin, että teemmekö hassusti, jos emme ottaisi lastamme mukaan juhliin? Kyllähän kyselyitä taatusti tulee, että missäs lapsenne oikein on? Ei siihen nyt viitsi itsekkäästi vastata, että meillä on helpompi olla täällä juhlissa nyt, kun lapsi on hoidossa tuttavien luona.