onko lapsenkasvu joku kilpailu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Mua ärsyttää saakelisti eräs äiti kenen mukaan hänen lapsi on aina kaikessa muita edellä. Enkä ole ihan vakuuttunut että asia on näin, mutta tällä äidillä tuntuu olevan kovat paineet että hänen lapsi suoriutuisi kasvustaan tavallista nopeammin.
 
ja ton lisäks ärsyttää ku joku hehkuttaa kuinka niitten lapsi osaa jo 4veenä lukee ja solmii kengän nauhat!! nykyään vaaditaan lapsilta älyttömiä ja sit kuitenki selitetään kuinka lasten pitäisi antaa olla lapsia mahdollisimman pitkään etteivät sitten 10vuotiaina tuolla kadulla dokaile..
 
Oon huomannu saman. Jollain äideillä on kauhee kiire kaikkien taitojen kanssa.. mä ainaskin oon sitä mieltä että lapset on lapsia ja kehittyy omaa tahtiaan. Ei tarvii lukee vielä 3 vuotiaana :)
 
No se on vaan sellaista yleistä juttelua.

Jos sen ottaa niin että on heti käämit käppyrällä kun joku kertoo lapsestaan. Miksei vaan antaisi toisen kertoa, menettääkö siinä jotain.
 
Tää äiti vielä painottaa, että hänen lapsi osaa jo 1,5-vuotiaana pomppia, vaikka eiks vasta 3-vuotiaana pitäis??? Sitten saattaa sanoa, että "no meidän jesperi on aika ollut ikäisiään kehittyneempi" ja mun mielestä vaikuttaa ihan ikäiseltään.
 
Nii-i. Ja jos muksu on oppinu uimaan 3-vuotiaana tai hällä ei oo koskaan apurattaita fillarissaan ollutkaan, niin siitäpä sitä paskaa sataakin. En mää jaksa ärsyyntyä moisesta. :whistle:
 
Jos tää kaveri olis sanonut "jesperi oppi tänään pomppimaan", niin ok, olisin onnitellut uudesta taidosta enkä olis ärsyyntynyt, mutta miksi pitää alkaa painottamaan että kehitys on muita edellä ja itselleni vaan tulee sellanen tunne, että tällä äidillä on nyt hirveesti paineita tässä. Kun joka asiassa on tälläinen.
 
mutta vastakohtana sitten se, kun parilla tutulla on lapset, joilta ei voi vaatia vielä mitään "koska ei vielä ymmärrä". Esim. 1v8kk ikäsen ei tarvi pyytää anteeksi koska ei osaa sitä. HALOO? Eihän se opi jos ei ala opettaan. Meillä on alta vuoden pyytäneet anteeksi. Tai, että saman ikänen ei osaa syödä ite, siis mättää ruokaa vaan lattialle. HALOO TAAS? Jos muksu sotkee tuossa iässä niin pöydästä pois, kyllä sen pitää jo alkaa oppimaan, että ruoka laitetaan suuhun. Toisakseen, jos antas sen muksun opetella, niin söis varmaan ite, mutta kun se kerran viskaa ruokaa lattialle tai tippuu vahingossa rinnuksille, niin äiti syöttää, jos ei siis ole syöttänyt jo alusta saakka. Että tällasiaki tapauksia on, jotka pitää jopa parivuotiaita niin vauvoina, että ei edes anteeksi toiselta pyydetä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No se on vaan sellaista yleistä juttelua.

Jos sen ottaa niin että on heti käämit käppyrällä kun joku kertoo lapsestaan. Miksei vaan antaisi toisen kertoa, menettääkö siinä jotain.

Saakait mulle kertoa ainakin, ei mua haittaa. mut se mua vähän ottaa aivoon, et sit se kyselee, joko teidän poika osaa istua? ai eikö???!!!!? meijän "Jesse" osaa jo nousta tukea vasten!! (huom. esimerkki (osaa se jo istuu ) )
Saa multa kysyykkin, mut vastauksen sävy on tommonen tyyliin "onpas se tyhmä"
 
Joillan tota ilmenee kyllä, kerran törmäsin bussissa täysin vieraaseen naiseen jolla oli samanikäinen muksu.. Siinähän sitä sitten koitti mamma vakuutella koko matkan kuinka hänen lapsi osaa jo kaikkea mitä meidän ei. Unohtamatta sitten kuitenkaan imetystä ja nukkumisjärjestylyjä.. Meni matka hieman ihmetellen että mikä tätiä riivas.. :D

Toisaalta tuntuu ettei joillekin äideille voi kertoa oman lapsen oppimisista kun ottavat sen heti ylpeilynä. Meillä tyttö on esim. alkanut liikkumaan ja kävelemään melko aikasin.. :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras ap:
Tää äiti vielä painottaa, että hänen lapsi osaa jo 1,5-vuotiaana pomppia, vaikka eiks vasta 3-vuotiaana pitäis??? Sitten saattaa sanoa, että "no meidän jesperi on aika ollut ikäisiään kehittyneempi" ja mun mielestä vaikuttaa ihan ikäiseltään.

Anna sen kerrankin kehua itseään oikein rajattomasti ja kysy vähän lisää, kun hän lopettaa. Katso, miten kauan jaksaa kehua ja huomaako itse mitään.
 
siis anteeksipyyntöhän voi olla esim. halaus, jos ei osaa sanoa anteeksi. ja sit ku käsketään pyytämään anteeksi niin jos lapsi painautuu äitiään vasten vaan eikä halua pyytää anteeksi, niin se tulkitaan niin että lapsi ei vielä osaa. opetettava asiahan se on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
mutta vastakohtana sitten se, kun parilla tutulla on lapset, joilta ei voi vaatia vielä mitään "koska ei vielä ymmärrä". Esim. 1v8kk ikäsen ei tarvi pyytää anteeksi koska ei osaa sitä. HALOO? Eihän se opi jos ei ala opettaan. Meillä on alta vuoden pyytäneet anteeksi. Tai, että saman ikänen ei osaa syödä ite, siis mättää ruokaa vaan lattialle. HALOO TAAS? Jos muksu sotkee tuossa iässä niin pöydästä pois, kyllä sen pitää jo alkaa oppimaan, että ruoka laitetaan suuhun. Toisakseen, jos antas sen muksun opetella, niin söis varmaan ite, mutta kun se kerran viskaa ruokaa lattialle tai tippuu vahingossa rinnuksille, niin äiti syöttää, jos ei siis ole syöttänyt jo alusta saakka. Että tällasiaki tapauksia on, jotka pitää jopa parivuotiaita niin vauvoina, että ei edes anteeksi toiselta pyydetä.

Mun tuon ikäinen lapsi ei kyllä osaa puhua tuon vertaa että osais anteeksi sanoa. En ymmärrä miten tuo liittyy aloitukseen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja pikkukullanmama:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No se on vaan sellaista yleistä juttelua.

Jos sen ottaa niin että on heti käämit käppyrällä kun joku kertoo lapsestaan. Miksei vaan antaisi toisen kertoa, menettääkö siinä jotain.

Saakait mulle kertoa ainakin, ei mua haittaa. mut se mua vähän ottaa aivoon, et sit se kyselee, joko teidän poika osaa istua? ai eikö???!!!!? meijän "Jesse" osaa jo nousta tukea vasten!! (huom. esimerkki (osaa se jo istuu ) )
Saa multa kysyykkin, mut vastauksen sävy on tommonen tyyliin "onpas se tyhmä"

Jos sulla on itsetunto kohdallaan, osaat antaa tuollaisen "kaverin" mielipiteille niiden ansaitseman arvon ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mikä sitä estää sanomasta vaan että oho ompa taitava. Itse tiedät, että sun lapsella on kaikki kunnossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras ap:
Tää äiti vielä painottaa, että hänen lapsi osaa jo 1,5-vuotiaana pomppia, vaikka eiks vasta 3-vuotiaana pitäis??? Sitten saattaa sanoa, että "no meidän jesperi on aika ollut ikäisiään kehittyneempi" ja mun mielestä vaikuttaa ihan ikäiseltään.


Taitaa olla esikoinen kyseessä?
Äidit ovat niiiiin ylpeitä pikku jespereistään, lapsi on tulevaisuuden toivo ja pelastus ihmiskunnalle, jesperistä tulee vielä Jotain. Jotain enemmän, älykkäämpää kuin naapurin miikasta.

Ylpeät äidit putoo vielä alas maan kamaralle niin että kolina käy. Toinen ja kolmas lapsi oppivatkin asiat ikätasoisesti tai peräti vähän hitaammin kuin naapurin mirja.

Ja sitten kun jesperi menee kouluun ja kasvaa... ja onkin ihan tavallinen taneli, meluaa luokassa, on keskitasoinen, ei pärjääkään matematiikassa jne jne.
VÄhän aikaa siinä saa nieleskellä ja muistella, miten repesi ylpeydestä, miten hehkutti vain oman kultamussunsa erinomaisuutta, kun se oppi niin aikasin aivan kaikki. Kun tajuaa, ettei se ole suorassa suhteessa älykkyyteen, että miten nopeasti tai milloin oppii kävelee, hyppää tasajalkaa, uimaan, jne.. Se kertoo enemmänkin luonteesta tai sisukkuudesta, sinnikkyydestä mikä edelleen on luonnekysymys, älykkyydestä näiden taitojen oppiminen ei kerro mitään. Eikä siitä, menestyykö jesperi, tai tuleeko jesperistä edes onnellinen.

Nimimerkillä jo toisen kohdalla viisastunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras ap:
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
mutta vastakohtana sitten se, kun parilla tutulla on lapset, joilta ei voi vaatia vielä mitään "koska ei vielä ymmärrä". Esim. 1v8kk ikäsen ei tarvi pyytää anteeksi koska ei osaa sitä. HALOO? Eihän se opi jos ei ala opettaan. Meillä on alta vuoden pyytäneet anteeksi. Tai, että saman ikänen ei osaa syödä ite, siis mättää ruokaa vaan lattialle. HALOO TAAS? Jos muksu sotkee tuossa iässä niin pöydästä pois, kyllä sen pitää jo alkaa oppimaan, että ruoka laitetaan suuhun. Toisakseen, jos antas sen muksun opetella, niin söis varmaan ite, mutta kun se kerran viskaa ruokaa lattialle tai tippuu vahingossa rinnuksille, niin äiti syöttää, jos ei siis ole syöttänyt jo alusta saakka. Että tällasiaki tapauksia on, jotka pitää jopa parivuotiaita niin vauvoina, että ei edes anteeksi toiselta pyydetä.

Mun tuon ikäinen lapsi ei kyllä osaa puhua tuon vertaa että osais anteeksi sanoa. En ymmärrä miten tuo liittyy aloitukseen.


Tarkotinkin just sitä, että toiset ylpeilee kauheesti kun heidän lapset on hirveen kehittyneitä ja sit on tää ääripää jotka ei ymmärrä, että se lapsi oppis ku opettas. Siis että pitävät parivuotiaitaki vauvoina, kantavat paikasta toiseen vaikka itellä hartiat niin jumissa ettei mitään järkeä. Ei voi siis esim. huutaa, että tulepas syömään vaan se lapsi haetaan ilman puhetta syömään. Ja kyse terveestä lapsesta, joka kyllä ymmärtää.

Ja tuossa heti tarkenninkin, että ei se anteeksipyyntö tarvi heti ollakaan sana, vaan se pelkkä halaus/kättely tai joku, mikä saa sen lapsen tuntemaan, että kun on höpösti tehty niin pitää pyytää anteeksi ja se vähän hävettääkin sitten kun on toiminu huonosti ja joutuu siihen tilanteeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja pikkukullanmama:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No se on vaan sellaista yleistä juttelua.

Jos sen ottaa niin että on heti käämit käppyrällä kun joku kertoo lapsestaan. Miksei vaan antaisi toisen kertoa, menettääkö siinä jotain.

Saakait mulle kertoa ainakin, ei mua haittaa. mut se mua vähän ottaa aivoon, et sit se kyselee, joko teidän poika osaa istua? ai eikö???!!!!? meijän "Jesse" osaa jo nousta tukea vasten!! (huom. esimerkki (osaa se jo istuu ) )
Saa multa kysyykkin, mut vastauksen sävy on tommonen tyyliin "onpas se tyhmä"

Jos sulla on itsetunto kohdallaan, osaat antaa tuollaisen "kaverin" mielipiteille niiden ansaitseman arvon ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mikä sitä estää sanomasta vaan että oho ompa taitava. Itse tiedät, että sun lapsella on kaikki kunnossa.

No itseasiassa mä oon antanutkin mennä asian toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos MUTTA kun täällä nyt oli asiasta keskustelua, niin ajattelinpa tuoda oman mielipiteeni esiin. Mielestäni itsetunnollani ei ole tekemistä vastauksieni kanssa. Ja se siitä.
 
Oli mullakin kaveri joka aina supatti lapselta salaa että ei he ole niin viitsineet puhua lapselleen hänen lahjakkuudestaan jne jne. äiti oli siis opettaja ja tietenkin tiedostanut lapsensa aivan poikkeuksellisen lahjakkuuden. He olivat aina niin muka-vaatimattomia, koska sehän voisi haitata lapsen normaalia kehitystä jos häntä alettaisiin kohdella erityisen lahjakkaana tai jos hän jotenkin ylpistyisi tms siitä. Silti siihen jotenkin aina viitataan, silleen supatellen. En kyllä ole vielä tajunnut, miten hän on erityisen ihmelapsi, mutta en olekaan kasvatusammattilainen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hoitsu:
ja ton lisäks ärsyttää ku joku hehkuttaa kuinka niitten lapsi osaa jo 4veenä lukee ja solmii kengän nauhat!! nykyään vaaditaan lapsilta älyttömiä ja sit kuitenki selitetään kuinka lasten pitäisi antaa olla lapsia mahdollisimman pitkään etteivät sitten 10vuotiaina tuolla kadulla dokaile..

Mä opin lukemaan alle 4-vuotiaana, eikä sitä vaadittu, mä vaan opin ihan itsekseen.
Paha lapsen kehitystä on hidastaakaan, vaikka hän olisikin joissain asioissa ikäisiään edellä.
Mun esikoiseni puhui pitkiä, selkeitä lauseita alle puolitoistavuotiaana. Bussissa tms sain joskus korjata, että ei, tämä lapsi ei ole 3½ v vaan 1½ v...ja sitten epäiltiin että valehtelen lapsen iästä :o :headwall:
En suostu häpeämään sitä, että esikoiseni on aika monessa asiassa kehittynyt ikäisiään nopeammin. Mutta en häpeä pätkääkään sitäkään, että kuopuksellani on viivästynyt puheenkehitys: ei hän siltikään tyhmä ole, eikä kokonaiskehityksessä ikäisiään jäljessä. Ja kummankaan kehitykselle mä en ole oikein mitään voinut: on toki luettu, loruiltu, laulettu, puhuttu lapsille, mutta itse he ovat sen päättäneet mihin tahtiin kehittyvät.
 
Olenpa minä huono äiti kun en ole älynnyt vaatia alle 2 vuotiaalta anteeksipyyntöä millään tavalla koskaan. Olen kyllä kieltänyt ja komentanut jos hölmöyksiä tekee, estänyt, jos kiellettyyn menee, mutta mulla ovat kaikki olleet alle 2 v vielä aika vauvamaisia tekojensa suhteen. Esim. uhmaa ei ole ollut alle 2 vuotiaana - esikoista lukuunottamatta, joka olikin Täydellinen Erikoistapaus :)

En edes muista että (Esikkoa ei lasketa mukaan) nämä muut kolme mitään hölmöilyjä olisivat noin pienenä tehneet, tahallisuudesta puhumattakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pikkukullanmama:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja pikkukullanmama:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No se on vaan sellaista yleistä juttelua.

Jos sen ottaa niin että on heti käämit käppyrällä kun joku kertoo lapsestaan. Miksei vaan antaisi toisen kertoa, menettääkö siinä jotain.

Saakait mulle kertoa ainakin, ei mua haittaa. mut se mua vähän ottaa aivoon, et sit se kyselee, joko teidän poika osaa istua? ai eikö???!!!!? meijän "Jesse" osaa jo nousta tukea vasten!! (huom. esimerkki (osaa se jo istuu ) )
Saa multa kysyykkin, mut vastauksen sävy on tommonen tyyliin "onpas se tyhmä"

Jos sulla on itsetunto kohdallaan, osaat antaa tuollaisen "kaverin" mielipiteille niiden ansaitseman arvon ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mikä sitä estää sanomasta vaan että oho ompa taitava. Itse tiedät, että sun lapsella on kaikki kunnossa.

No itseasiassa mä oon antanutkin mennä asian toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos MUTTA kun täällä nyt oli asiasta keskustelua, niin ajattelinpa tuoda oman mielipiteeni esiin. Mielestäni itsetunnollani ei ole tekemistä vastauksieni kanssa. Ja se siitä.
no jos keran annoit mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos mitä sä täällä sitten skitsoot!? daaaaaa........
 

Yhteistyössä