Olen huomannut aika hassun ilmiön tässä puolen toista vuoden aikana kun olen saanut äitiydestä nauttia. Mulla on monia mammakavereita ja taloyhtiön pihalla olen myös tutustunut muihin äiteihin ja heitä nähnyt välillä ja olen huomannut että TOSI monet äidit suhtautuvat piikikkäästi äitiin joka esim. meikkaa. Itse en mielestäni kulje missään aivan järkyttävissä sotamaaleissa (ja mitä sitten vaikka kulkisinkin) mutta meikkaan lähes poikkeuksetta päivittäin. Lisäksi mulle on tosi tärkeää että hiukset ovat siistit, ei tyvikasvua ja muutenkin kutrit ojennuksessa. Tykkään kulkea korkeissa kengissä enkä juurikaan piittaa suoraan sanottuna käytännöllisyydestä vaan mulla on hyvä olo jos tunnen itseni nätiksi. Mutta se, mikä mua ihmetyttää on toisilta äideiltä tuleva, ilkeäkin, piikittely. Mulle on monesti sanottu, että en näytä äidiltä (miltä äidin pitää näyttää?) tai että mun elämänarvot ovat vinksallaan jos käytän aikaa itseni laittamiseen kun voisin käyttää sen ajan lapseni kanssa olemiseen. Musta on kiva laittaa itseäni enkä koe sen olevan millään tavalla lapselta pois. Yksi aika ikävä kommentti minkä iteasiassa kuulin juuri tänään, on se että olen kuulemma lapsellinen kun käytän rahaa omaan ulkonäkööni kun voisin laittaa sen rahan lapseeni. Miksi ihmeessä toiset äidit voivat haukkua (en viitsi tähän kaikkia haukkumajuttuja edes kirjoittaa) sellaisia äitejä jotka tykkäävät meikata tms? Ja miksi ihmeessä äiti ei saisi välittää ulkonäöstään? Katoaako naiseus lapsen myötä?