Onko koiranpennulle haitaksi, jos isovanhemmat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kaisja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Niimpä..

se mikä on minusta erikoista on se että aina huudellaan kovaan ääneen miten pentu menee pilalle jos joutuu vaihtamaan kotia/ tapaamaan liikaa ihmisiä/ sitä kuljetellaan pienenä paikoissa "liikaa".
Miten opas,-poliisin,-rajavartiolaitoksen, yms. koirat oikein selviävät raskaasta työstään kun joutuvat pentuna vaihtamaan kotia?

Ja niitä koiria kun joudutaan jo ihan pikkupennusta lähtien kuljettamaan mitä erilaisemmissa hälinäpaikoissa yms...
 
  • Tykkää
Reactions: Black Diva´s
Ihan hyviä koiria tulee pentuna kodinvaihtajista, aikuisena kodinvaihtajista, isossa perheessä kasvaneista koirista ja jopa ihan löytökoiristakin...

Tietysti tulee. Eli tuolla logiikalla ei tarvi tehdä minkäänlaisia erikoisjärjestelyitä kun pentu tulee uuteen kotiin.

Minulla on aikuinen kodinvaihtaja, ja ihan hyvä koira se on, mutta kyllä siihenkin jäljet on jäänyt kodinvaihtamisesta.

Ja samaten mulla on koira jonka sosiaalistuminen on mennyt totaalisen pieleen, ja se on vieroitettu ihan väärään aikaan.

Ja sitten mulla on tää yksi joka on ihanan kasvattajan toimesta hoidettu tarpeeksi pitkään hänen luonaan, tullut minulle sopivan ikäisenä ja on saanut ihan rauhassa tutustua maailmaan, ilman kiirettä ja häslinkiä.

Mutta tuotahan se monen kasvattajan toiminta just on, minä toimin oikein ja muiden tapa on väärä. Ja tietotaso todellisuudessa sitten on mitä on. Mä en ole kasvattaja, olen tyytyväinen meidän yhden koiran kasvattajaan ja sanoin että muut tekee kuinka parhaaksi näkee. Kerroin vaan meidän kokemuksia.
 
Ok, jos et tiedä asiasta (eka koira sulla kyseessä) niin ei kannata alkaa absoluuttisena faktana selvittämään YHDEN kasvattajan tapaa toimia. :)

En toki sano että on huono tapa toimia, mutta ei ainoa hyvä tapa.

Mulla on kyllä tällä hetkellä kolme koiraa, ja sitä ennenkin olen kaksi omistanut :D tämä oli ensimmäinen kasvattaja joka mun mielestä oli aidosti asiantunteva ja asiallaan omistautunut.

Sanoin vaan että "uuden pennun" hankkijana.

Mä en ole sanonut että on vain yksi oikea tapa toimia ja sanon jo kolmanteen kertaan että jokainen toimikoon miten tykkää, mutta kai mullakin on oikeus sanoa mitä mä olen huomannut omista koiristani. Mun mielestä on typerää vähätellä sitä mikä on pennun hyvä luovutusikä, miten sitä tulee kohdella ja sosiaalistaa ja ylipäätään kohdella. Ja erityisen typerää vähätellä esim. sellaisen koiran vastoinkäymisiä, joka on moneen kertaan joutunut vaihtamaan kotia ja kenties elämään kadulla. Kyllä se koira voi hyvä olla, mutta taatusti siihen on kokemuksista jäljet jäänyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Koiranpennun luovutusikä on 7–12 viikkoa; silloin se on tarpeeksi kypsä siirtymään uuteen kotiin ja tulemaan toimeen ilman emoaan. 7-8 viikon ikäisillä pennuilla on kuitenkin pelkokausi, jona aikana yksikin huono kokemus voi vaikuttaa negatiivisesti pennun kehitykseen, niinpä nykyään luovutusiäksi suositellaan huomattavasti myöhempää ajankohtaa, noin 9-12 viikon ikää.[

Joo, wikipediassa tämmöinen teksti näköjään. Saattaa olla ihan hyvä suosituskin, mutta musta se pelkokausi on hyvä leimautumismahdollisuus juuri siinä että kun uusi maailma hirvittää niin pentu tukeutuu ja leimautuu mahdottoman hyvin uuteen omistajaansa (jos hän osaa toimia oikein). Mutta varmaan juuri ekan koiran ottajille yms. suositellaan herkemmin tota viikkoa myöhempää luovutusta, jotta ei niitä pelkovahinkoja pääse sitten niin herkästi tapahtumaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Koiranpennun luovutusikä on 7–12 viikkoa; silloin se on tarpeeksi kypsä siirtymään uuteen kotiin ja tulemaan toimeen ilman emoaan. 7-8 viikon ikäisillä pennuilla on kuitenkin pelkokausi, jona aikana yksikin huono kokemus voi vaikuttaa negatiivisesti pennun kehitykseen, niinpä nykyään luovutusiäksi suositellaan huomattavasti myöhempää ajankohtaa, noin 9-12 viikon ikää.[

Ja lähde oli? Kaikki mikä lukee netissä ei ole absoluuttisesti totta. Myöskään kaikki tutkimukset ei ole absoluuttisesti totta.

Erittäin yleistä on, että emä vierotetaan pennuista n. 5 viikon iässä. Ilmeisesti sekin tekee pennuista päävikaisia.
 
[QUOTE="vieras";26082189]Mulla on kyllä tällä hetkellä kolme koiraa, ja sitä ennenkin olen kaksi omistanut :D tämä oli ensimmäinen kasvattaja joka mun mielestä oli aidosti asiantunteva ja asiallaan omistautunut.

Sanoin vaan että "uuden pennun" hankkijana.

Mä en ole sanonut että on vain yksi oikea tapa toimia ja sanon jo kolmanteen kertaan että jokainen toimikoon miten tykkää, mutta kai mullakin on oikeus sanoa mitä mä olen huomannut omista koiristani. Mun mielestä on typerää vähätellä sitä mikä on pennun hyvä luovutusikä, miten sitä tulee kohdella ja sosiaalistaa ja ylipäätään kohdella. Ja erityisen typerää vähätellä esim. sellaisen koiran vastoinkäymisiä, joka on moneen kertaan joutunut vaihtamaan kotia ja kenties elämään kadulla. Kyllä se koira voi hyvä olla, mutta taatusti siihen on kokemuksista jäljet jäänyt.[/QUOTE]

En mä vähättele mitään, vaan kerron puolestani omat mielipiteeni. Ja nimenomaan en vähättele löytökoiran västoinkäymisiä vaan käytin sit esimerkkinä siihen että todella paljon terveen koiran psyyke kestää menemättä rikki.
 
Ja hirvittävän moni kasvattaja selittää miksi näin toimitaan eikä vain sano että näin on huono ja näin on parempi uusiin tutkimuksiin vedoten.

Kasvattaja selitti kyllä paljon kaikkea ja sain vinon papereitakin, joissa esim. esiteltiin viikko viikolta mitä koiranpennun kehityksessä tapahtuu ja miten milloinkin kannattaa toimia. En kumminkaan ala kaivamaan noita papereita sulle nyt mistään, kyseinen koira on jo kumminkin melkein 2 v ja ne asiat ei ole ihan ajankohtaisia minulle. En myöskään ole painanut mieleeni mitä missäkin iässä tarkalleen tapahtuu, en myöskään sitä viikon 7-8 väliä. En edes ajatellut että joku takertuu siihen viikkoon noin tarkasti, kunhan sellainen tieto jostain muistin sopukasta löytyi ja sen ruudulle läväytin.
 
Ja lähde oli? Kaikki mikä lukee netissä ei ole absoluuttisesti totta. Myöskään kaikki tutkimukset ei ole absoluuttisesti totta.

Erittäin yleistä on, että emä vierotetaan pennuista n. 5 viikon iässä. Ilmeisesti sekin tekee pennuista päävikaisia.

Wikipedia oli lähde, tarkistin sen. Ja sehän ei ole ammattilaisten kirjoittamaa tekstiä välttämättä. Mutta en silti lähde vänkäämään vastaan vaan voi olla ihan hyväkin suositus, ainakin joissain tapauksissa.

Mutta raja kaikella. Ei viisiviikkoinen koira ole millään tavoin valmis vieroitettavaksi.
 
[QUOTE="vieras";26082225]Kasvattaja selitti kyllä paljon kaikkea ja sain vinon papereitakin, joissa esim. esiteltiin viikko viikolta mitä koiranpennun kehityksessä tapahtuu ja miten milloinkin kannattaa toimia. En kumminkaan ala kaivamaan noita papereita sulle nyt mistään, kyseinen koira on jo kumminkin melkein 2 v ja ne asiat ei ole ihan ajankohtaisia minulle. En myöskään ole painanut mieleeni mitä missäkin iässä tarkalleen tapahtuu, en myöskään sitä viikon 7-8 väliä. En edes ajatellut että joku takertuu siihen viikkoon noin tarkasti, kunhan sellainen tieto jostain muistin sopukasta löytyi ja sen ruudulle läväytin.[/QUOTE]

Juu, ei mitään. Sen jälkeen on jo muutakin tietoa löytynyt ja niistäkin olen jo mielipiteeni sanonut. :)
 
En mä vähättele mitään, vaan kerron puolestani omat mielipiteeni. Ja nimenomaan en vähättele löytökoiran västoinkäymisiä vaan käytin sit esimerkkinä siihen että todella paljon terveen koiran psyyke kestää menemättä rikki.

Kestää, olen sen todennut omasta koirastani. Siksi nimenomaan mä en tietentahtoen halua tehdä MITÄÄN, joka vaarantaa mulle tulevan pennun psyykkeen ja kehityksen. Ja noin pienelle pennulle riittää yksi pelottava tai hämmentävä (minusta vähäpätöinen) kokemus tai tapahtuma, josta jää sille ikuinen muistijälki tai trauma sinne kuupanperukoille. Enkä tarkoita tällä esim. isovanhemman vierailua. Mutta jos se vierailu ei kertakaikkiaan ole välttämätön just samalla viikonlopulla kun pentu tulee, niin miksi väen vängällä pitää toisia silloin kutsua. Antaa pennun olla ihan rauhassa ja ITSEKIN keskittyä siihen pentuun, eikä vieraisiin. Kyllä se pentu on jakamattoman huomion ansainnut kun tulee, ja täyden rauhan esim. nukkumiseen.
 
Kannattaa ap vähän googlatakin tietoa, lähes jokainen sivusto jossa kerrotaan koiran kotiutumisesta tarkemmin, suositellaan että ekat päivät rauhoitetaan täysin vierailta. Ihme ettei kasvattaja ole tätä vielä teille kertonut.
 
Wikipedia oli lähde, tarkistin sen. Ja sehän ei ole ammattilaisten kirjoittamaa tekstiä välttämättä. Mutta en silti lähde vänkäämään vastaan vaan voi olla ihan hyväkin suositus, ainakin joissain tapauksissa.

Mutta raja kaikella. Ei viisiviikkoinen koira ole millään tavoin valmis vieroitettavaksi.

Wikipedia on lähteistä ehkä epäluotettavin. Sinne voi kuka tahansa käydä kirjoittamassa. Tämäkin lausunto voi olla jonkun henkilökohtainen mielipide.

Harrastamassani rodussa on ihan tavallista, että emät vieroitetaan 5 viikon iässä. Näistä pentueista menee koiria myös virkakäyttöön, joten tuskin mitään kovin peruuttamattomia traumoja pennuille syntyy. Pennuthan elelevät kasvattajan hoivissa vähintään siihen 7 viikon ikään. Useita tapauksia olen myös tavannut, joissa emä itse vierottaa pennut noin 5 viikon iässä. Yhden tapauksen tiedän, jossa emä alkoi hylkiä pentuja 3 viikkoisina.

Nää höpöhöpö jutut saa kyllä alkunsa siitä, että koiraa inhimillistetään liikaa. Pelkokaudet my ass. Tokihan sitä pieni pentu saattaa pelätä asioita, mutta kyllä normaali pentu pääsee pelkojensa yli ilman mitään ihmeellisiä temppuja. Pidetään ne koirat koirina ja ihmiset ihmisinä. Enkä todellakaan ole sitä mieltä, että pentu vaan 7 viikkoisena narun nokkaan pihalle tai yksin tarhaan. Mutta ei se pentu mene rikki normaalielämästä. Karhun palveluksen tekee koiralle, jos sitä liikaa suojelee kaikelta mahdolliselta.
 
Wikipedia on lähteistä ehkä epäluotettavin. Sinne voi kuka tahansa käydä kirjoittamassa. Tämäkin lausunto voi olla jonkun henkilökohtainen mielipide.

Harrastamassani rodussa on ihan tavallista, että emät vieroitetaan 5 viikon iässä. Näistä pentueista menee koiria myös virkakäyttöön, joten tuskin mitään kovin peruuttamattomia traumoja pennuille syntyy. Pennuthan elelevät kasvattajan hoivissa vähintään siihen 7 viikon ikään. Useita tapauksia olen myös tavannut, joissa emä itse vierottaa pennut noin 5 viikon iässä. Yhden tapauksen tiedän, jossa emä alkoi hylkiä pentuja 3 viikkoisina.

Nää höpöhöpö jutut saa kyllä alkunsa siitä, että koiraa inhimillistetään liikaa. Pelkokaudet my ass. Tokihan sitä pieni pentu saattaa pelätä asioita, mutta kyllä normaali pentu pääsee pelkojensa yli ilman mitään ihmeellisiä temppuja. Pidetään ne koirat koirina ja ihmiset ihmisinä. Enkä todellakaan ole sitä mieltä, että pentu vaan 7 viikkoisena narun nokkaan pihalle tai yksin tarhaan. Mutta ei se pentu mene rikki normaalielämästä. Karhun palveluksen tekee koiralle, jos sitä liikaa suojelee kaikelta mahdolliselta.

Voi jestas, sä kuulostatkin tosi asiantuntevalta. Emästä vieroituskin on täysin eri asia kuin kasvattajalta kokonaan pois muutto.
 
No on kyllä vähän huono ajankohta isovanhempien tulla.

Ja olen kyllä samaa mieltä tuossa pennunluovutusiässä joidenkin kirjoittajien kanssa, 8 vk on liian nuori! Meillä on pennut muistaakseni luovutettu 10-12 viikon ikäisinä, mikä on minusta parempi.
 
[QUOTE="vieras";26082371]Voi jestas, sä kuulostatkin tosi asiantuntevalta. Emästä vieroituskin on täysin eri asia kuin kasvattajalta kokonaan pois muutto.[/QUOTE]

No väitinkö jossain kohtaa, että se on sama asia? :O Näin se homma vaan yleensä etenee, vaikka teini-ikäiset kettutytöt on ihan mitä mieltä tahansa asioista. Toki ei oo multa pois, jos joku haluaa toimia toisin, mutta minä ja luottokasvattajani toimivat näin. Mutta meillä ei mitään puudeleita asukaan, vaan työrotuisia koiria harrastuskäyttöön hankittuina.
 
No väitinkö jossain kohtaa, että se on sama asia? :O Näin se homma vaan yleensä etenee, vaikka teini-ikäiset kettutytöt on ihan mitä mieltä tahansa asioista. Toki ei oo multa pois, jos joku haluaa toimia toisin, mutta minä ja luottokasvattajani toimivat näin. Mutta meillä ei mitään puudeleita asukaan, vaan työrotuisia koiria harrastuskäyttöön hankittuina.

Sä nyt olet jo niin ennakkoluuloinen ja mielipiteesi nojautuu pelkkiin stereotypioihin, että ei sua edes voi ottaa tosissaan. Tässä ketjussa kun ei puhuttu nyt siitä milloin pennut vieroitetaan emästä, vaan siitä koska ne erotetaan pentuajan laumasta ja annetaan uuteen kotiin. Koira se työkoirakin on, ihan niinkuin puudelikin.
 
No väitinkö jossain kohtaa, että se on sama asia? :O Näin se homma vaan yleensä etenee, vaikka teini-ikäiset kettutytöt on ihan mitä mieltä tahansa asioista. Toki ei oo multa pois, jos joku haluaa toimia toisin, mutta minä ja luottokasvattajani toimivat näin. Mutta meillä ei mitään puudeleita asukaan, vaan työrotuisia koiria harrastuskäyttöön hankittuina.

Ja jos nyt puhutaan sitten ihan vaikka poliisikäytössä käytettävistä koirista, niin kyllä siellä on ensisijaisen tärkeää että pentu kasvatetaan pienestä saakka oikein, ei todellakaan ole se ja sama mitä traumoja se ehtii matkalla saamaan kun "se on vaan koira". Ei se ole koiran inhimillistä jos tajuaa, että koiran mieli on sen verran yksioikoinen että jos sille tapahtuu yksikin ikävä asia, niin se muistaa sen juuri niin mustavalkoisena loppuelämänsä ajan, ja niistä peloista on hyvin vaikea kouluttaa pois.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Koiranpennun luovutusikä on 7–12 viikkoa; silloin se on tarpeeksi kypsä siirtymään uuteen kotiin ja tulemaan toimeen ilman emoaan. 7-8 viikon ikäisillä pennuilla on kuitenkin pelkokausi, jona aikana yksikin huono kokemus voi vaikuttaa negatiivisesti pennun kehitykseen, niinpä nykyään luovutusiäksi suositellaan huomattavasti myöhempää ajankohtaa, noin 9-12 viikon ikää.[


ja SKL sijotusoppari sanoo et pennut voi erottaa emästään toiseen huusholliin laumana 5vk iässä, jollon ne jo syövät muuta ku maitoa ja tulevat siis toimeen ilman emoaan
 
Wikipedia oli lähde, tarkistin sen. Ja sehän ei ole ammattilaisten kirjoittamaa tekstiä välttämättä. Mutta en silti lähde vänkäämään vastaan vaan voi olla ihan hyväkin suositus, ainakin joissain tapauksissa.

Mutta raja kaikella. Ei viisiviikkoinen koira ole millään tavoin valmis vieroitettavaksi.

No kyllä meillä monesti pennut vieroitetaan emästään 5-viikkoisena, silloin sijoitusnarttu usein lähtee omaan kotiinsa. Tosin usein on niin, että narttu on vieroittanut itse itsensä pennuistaan jo aiemmin, että eipä siitä välttämättä ole pennuille enää mitään hyötyä tuossa vaiheessa. Se on hyvin rotukohtaista miten nartut suhtautuvat pentuihinsa, toiset jopa leikkivät pentujensa kanssa ja toiset eivät todellakaan tee sitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Black Diva´s;26083088:
ja SKL sijotusoppari sanoo et pennut voi erottaa emästään toiseen huusholliin laumana 5vk iässä, jollon ne jo syövät muuta ku maitoa ja tulevat siis toimeen ilman emoaan

No en kyllä suostuisi ottamaan pentua kasvattajalta joka järjestelmällisesti erottaa pennut emästään jo 5-viikkoisina :O VIEROITTAMISEN aloittamisen ymmärrän tuossa iässä, mutta se on täysin eri kuin totaalierotus. En voi käsittää mikä muu tuossa on takana kuin se että se on ihmiselle helpompaa tms. Ei se pentu kärsi jos saa olla emon kanssa tekemisissä vielä 5 ikäviikon jälkeen.
 
Minä en haluaisi, että niin tärkeällä hetkellä kotona olisi muita kuin kotiväki. Siinä on niin paljon ihmeteltävää ja katsottavaa, kun uusi perheenjäsen tulee taloon, etten välittäisi seurustella/passata isovanhempia.
 
[QUOTE="vieras";26083526]No en kyllä suostuisi ottamaan pentua kasvattajalta joka järjestelmällisesti erottaa pennut emästään jo 5-viikkoisina :O VIEROITTAMISEN aloittamisen ymmärrän tuossa iässä, mutta se on täysin eri kuin totaalierotus. En voi käsittää mikä muu tuossa on takana kuin se että se on ihmiselle helpompaa tms. Ei se pentu kärsi jos saa olla emon kanssa tekemisissä vielä 5 ikäviikon jälkeen.[/QUOTE]

Niin pentu ei kärsi, mutta kyllä se emo voi kärsiä repivästä laumasta ja mun omat kasvatit kyllä on 5vk iässä oleillu ihan muualla ku emänsä kainalossa, joten mä en näin kasvattajana näe tossa mitään negatiivista et pennut vierotetaan emostaan jo 5vk iässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Black Diva´s;26083751:
Niin pentu ei kärsi, mutta kyllä se emo voi kärsiä repivästä laumasta ja mun omat kasvatit kyllä on 5vk iässä oleillu ihan muualla ku emänsä kainalossa, joten mä en näin kasvattajana näe tossa mitään negatiivista et pennut vierotetaan emostaan jo 5vk iässä.

Repivästä laumasta? selvä pyy.

No tämäkin keskustelu osoittaa vaan sen että kannattaa oikeasti valita se kasvattaja hyvin tarkkaan, kasvattajia on niin moneen junaan ja minäkin ekoilla kerroilla erehdyin ottamaan totaalisen vääriltä ihmisiltä koiranpennun. Ja kun se ei oikeasti ole ihan sama missä se koira ne elämänsä ekat viikot viettää, niillä viikoilla on vaikutus sen koiran koko loppuelämään.
 
[QUOTE="vieras";26083773]Repivästä laumasta? selvä pyy.

No tämäkin keskustelu osoittaa vaan sen että kannattaa oikeasti valita se kasvattaja hyvin tarkkaan, kasvattajia on niin moneen junaan ja minäkin ekoilla kerroilla erehdyin ottamaan totaalisen vääriltä ihmisiltä koiranpennun. Ja kun se ei oikeasti ole ihan sama missä se koira ne elämänsä ekat viikot viettää, niillä viikoilla on vaikutus sen koiran koko loppuelämään.[/QUOTE]

Oletko sä oikeasti nähny miten pennut repivät emojaan ja miten ne emot käyttäytyy pentuja kohtaan ?
Ei ne emot ilman syytä pentujaan kovakourasesti käskytä, mutta kyllä ne naskalit sattuu ku ne iskeytyy ihoon ja varsinkin nisiin ja siksi eläinmaailmassa noi emät ovatkin pennuilleen myös hyvin kovakouraisia sen äärettömän hellyyden lisäks.

Multa muuten hyvin harva saa pentua itselleen :)
 

Yhteistyössä