Onko ketään, joka ei muista lastensa kummeja jouluna mitenkään?

Toisen lapsen kummeille ostan pienen lahjan ja lapsen kuvan. Ne muistaa lasta pitkin vuotta, viimeksi tänään veivät yhteen tapahtumaan mukanaan.
Toisen lapsen kummit on miehen veli vaimonsa kanssa ja niiden kanssa sovittiin, että aikuiset ei osta lahjoja keskenään. Nuorimman toinen kummisetä tulee joulupukiksi ja varmaan jotain pientä myös siitä palkaksi annetaan pukille mukaan lähtiessään.

 

Ne jotka tässäkin ketjussa kritisoi sitä, että kummeja pitää jotenkin muistaa. Mielestäni missään ei lue, että pitää muistaa jollain ostetulla ja kalliilla. Mielestäni muistamista on valokuva tai piirustus tai lapsen tekemä kortti ja semmoisilla kyllä kuuluu sitäkin lahja-automaattia muistaa!

 

Siis miksi kummeille pitäis antaa lahjoja tai jotain? Eipä ole tullut mieleenkään. Eikö ihan kortti riitä?

mä en ole koskaan kuullutkaan että kummeja pitäisi muistaa?

Sama täällä. Ikinä en ole lasteni kummeja muistanut! EIkä kyllä omatkaan kummilapset ole muistaneet minua! Miksi pitäisi?

 

Tänä jouluna kummit saivat kummilastensa kuvat kortteina ja lasten itsetekemiä ja koristelemia piparkakkuja.Muistaminen ei saa olla vain yksipuolista...

 

Meillä muistetaan kummeja. Ovat kaikki läheisiä perheellemme
ja on ollut luonnollista muistaa heitä. Omat kummilapset
muistavat kyllä myös meitä. Vanhemman kummilapsen perhe ei
aluksi muistanut ja minusta se oli omituista. Ei kummius ole vain
yksisuuntainen juttu. Kyllä se suhde tarvitsee tien molempiin
suuntiin. Ei välttämättä tarvitse olla kallis lahja, vaan tosiaan
se kerho-tai koulukuva, lapsen tekemä kortti tai piirros...
Itselläni on se kokemus, että kun suhde on ollut omaan
kummiin aina kaksisuuntainen hän yhä muistaa minua ja
minä häntä (olen 36v.), kun taas meillä nyt näyttää siltä,
että toiseen kummilapseen suhde ja lahjusten anto loppuu,
kun lapsi pääsee ripiltä. Tietenkin kaikki perheet ovat
erilaisia ja myös odotukset ovat erilaisia.