vieras
Mustakaan ei ole pettäjäks. Ei vaan sovi minun arvomaailmaan. Lapselle kans haluan parasta, niin siks kai tarttee laittaa asiat keinolla, millä hyvänsä järjestykseen.
vieras
No se, että typerä ja riittämätön mies osoittaa rakkauttaan pitämällä huolta perheestään ja olemalla uskollinen mies vaimolleen ja hyvä isä lapsilleen. Ei riitä se. Pitää olla romantiikkaa ja kukkia. Ja haleja ja pusuja. Ja kutkutusta.Alkuperäinen kirjoittaja Voimia!:
Voimia!
Kenenköhän miehestä sinä oikein puhut?Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ai että on liikaa odottaa arjen keskellä haleja ja pusuja. Elätkö jossain 50-luvulla...?
Bella
joo... ollaan me ihan kamalia kun odotetaan pusuja... ihan kohtuuttomia nämä nykyajan naiset... ;-)Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ap
päivän taas miettiny näitä asioita ja oikeestaan tekis mieli lähtä...mut olisinko itsekäs ja katuisinko? ajatellen meidän lastakin...ei tällästä loputtomiin jaksa ja pitkään jatkunu tilanne.Tuntuu et olen miehelle ihan sama,mut ei halua erota,miksi mies ei halua erota?Eilenkin sain se puheista käsityksen et kokee mut ja lapsemme jotenkin rasitteeksi omassa elämässään.
Rakastan miestä,mutta vaikka hän sanoo rakastavansa minua jotenkin epäilen sitä rakkautta.Eikö hän vaan halua päästää irti vaikka tunteet olisivatkin kuolleet minua kohtaan? entä jos hän on kanssani vaan tuon lapsen takia? mitä helv minä teen? mies ei juuri halua puhua.
Rakastan miestä,mutta vaikka hän sanoo rakastavansa minua jotenkin epäilen sitä rakkautta.Eikö hän vaan halua päästää irti vaikka tunteet olisivatkin kuolleet minua kohtaan? entä jos hän on kanssani vaan tuon lapsen takia? mitä helv minä teen? mies ei juuri halua puhua.
Ninnu
Ja luulen että miehille on usein se mukavuudenhalu se asia joka pitää kiinni huonossakin suhteessa. Onhan se helpompaa kun joku muu pesee pyykit ja hoitaa osaltaan ja aika usein kokonaan kodin ja lapset.Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En voisi elää noin. Noin huonosti ei ollut edes exän kanssa, josta erosin. 
En pidä kärsimistä hyvänä valintana, kun ihmisellä on vain yksi elämä. Sitä ei kannata tuhlata. Minä ajattelen niin, että pitää muuttaa ne asiat jotka voi ja hyväksyä ne, joita ei voi. Huonolle liitolle voi tehdä aina jotain - yrittää parantaa sitä tai ellei se onnistu niin erota.
En pidä kärsimistä hyvänä valintana, kun ihmisellä on vain yksi elämä. Sitä ei kannata tuhlata. Minä ajattelen niin, että pitää muuttaa ne asiat jotka voi ja hyväksyä ne, joita ei voi. Huonolle liitolle voi tehdä aina jotain - yrittää parantaa sitä tai ellei se onnistu niin erota.
vieras
On kyl vaikeita asioita! Mulle kyllä ero ois todella iso juttu. Tuntuisi tosi itsekkäältä kaikkia muita kohtaan erota... Mutta toisaalta onhan tää munkin elämä, ja jos koko ajan tunnen itseni tosi yksinäiseksi avioliitossa, kun miehen kanssa ei voi puhua mitään, ei yhtään mitään paitsi kumpi hakee lapset hoidosta. Silti tuntuis pahalta erota. Vaikka toisaalta juuri kun oltiin risteilyllä, niin oltiin miehen kanssa tosi kireänä molemmat ja ajattelin, että kaikilla ois paljon hauskempaa, kun vain toinen vanhemmista ois mukana...
vieras
No ehkä. Mut en kyl tiedä, mihin hissikuiluun lapset työntäis...Alkuperäinen kirjoittaja irvikissa:
Isovanhemmille tai ystäville?
Turha kyllä sitten asettaa mitään paineita, että kaiken pitäisi sujua täydellisesti.
Usein tällaisissa tapauksissa eka loma "kahdestaan" saattaa sujua patoutuneiden riitojen purkauksena, kun lapset ei ole kuuntelemassa. Mutta se on usein tarpeellista, ennen kuin saadaan sopu aikaan.
Turha kyllä sitten asettaa mitään paineita, että kaiken pitäisi sujua täydellisesti.
Usein tällaisissa tapauksissa eka loma "kahdestaan" saattaa sujua patoutuneiden riitojen purkauksena, kun lapset ei ole kuuntelemassa. Mutta se on usein tarpeellista, ennen kuin saadaan sopu aikaan.
vieras
12 vuoteen ei missään kaksin hetkeäkään, en osaa edes kuvitella. En tiedä mitä sille edes sanoisin...Alkuperäinen kirjoittaja irvikissa:
Mutta joo, olet ihan oikeassa, mutta meidän liitto taitaa tosiaan olla vähän heikolla hapella.
vieras
Tuohan on kuin mun parisuhteeni, sillä erotuksella että miehen mielestä kukaan ei saisi ostaa yhtään mitään.Alkuperäinen kirjoittaja Lotta:
Täällä kommentoitiin, että joku syy miehellä on käyttäytymiseensä. Itse olen eri mieltä. Palavan rakkauden ajoista on aikaa, on tullut lapsia, työtä, vastuuta, ehkä opiskeluja, asuntolainaa ja jaksaminen on molemmilla vanhemmilla jatkuvalla koetuksella uusien tilanteiden edessä. Romantiikasta on helpointa ehkä nipistää aikaa; ollaan väsyneitä, joo joo rakastan mutta nyt mennään nukkumaan. Sitten jonkin ajan kuluttua mennään vaan nukkumaan ilman sitä rakastan-osuutta. Kun näin jatkuu, jompi kumpi herää: Mitä meille on tapahtunut? Uudessa tilanteessa ei osatakaan enää palata lähtöruutuun, jossa ovat sinä ja minä ja rakkaus.
Lasten syntymän aikoihin seksi vähenee useimmiten, koska ainakaan itselläni ei ollut voimaa siihen ja hormonit hyrräsivät vain maitoa ja vauvaa. Entiseen palaaminen, tai romantiikan renessanssi vaatii aktiivista työtä molemmilta, ei se palaa samoin hiipien kuin on hävinnytkin.
En siis usko, että mitään erityistä on sattunut, vaan olosuhteet ovat ajaneet vallitsevaan asiaintilaan. Läheisyyden ja romantiikan painoarvo on pienentynyt, ja sitä ei voida palauttaa, mikäli molemmilla on erilaiset painotukset asian tärkeydestä.
Meillä auttoi ihan huvittava homma tuon seksielämän palauttamiseksi toisen lapsen jälkeen. hermostuin miehen kiehnäämiseen ja siihen, että se ei tajunnut, että en oikeasti jaksa eikä huvita. Sovimme sitten että hyvä on, pidetään puoli vuotta selibaattia. Arvatkaa panettiko heti seuraavana pivänä ihan hulluna kun tiesi, että sitä ei siis saakaan jos sattuisi huvittamaan.
Tosin meidän tilanne ei ollut kyllä ihan noin huonolla tolalla kuin ap:n ja muiden kohtalontovereiden.
Sellainen sopimus meillä on myös, että jos toisen tekee seksiä mieli, toisen on autettava vaikka itse ei huvitakaan. Muistan itse istuneeni koneella ja tehneeni oikealla kädellä töitä ja runkanneeni ukkoa vasurilla. Se on 5 minuuttia, ja paljon on pelastettu. Keneltä se on pois? Ja sama kyllä pätee toisinkin päin. Kyse ei minusta aina tarvitse olla mistään kolmen tunnin tantrasta ja kynttilöistä, vaan toisen tarpeiden huomioonottamisesta. Kun tällainen sopimus on tehty ja itse ainakin huomasin, että mitä enemmän seksiä, sitä enemmän sitä tekee koko ajan mieli. Ja kas, siihen löytyy kyllä aikaa ihan varmasti, jos molemmat asiaa tärkeänä pitävät.
Lasten syntymän aikoihin seksi vähenee useimmiten, koska ainakaan itselläni ei ollut voimaa siihen ja hormonit hyrräsivät vain maitoa ja vauvaa. Entiseen palaaminen, tai romantiikan renessanssi vaatii aktiivista työtä molemmilta, ei se palaa samoin hiipien kuin on hävinnytkin.
En siis usko, että mitään erityistä on sattunut, vaan olosuhteet ovat ajaneet vallitsevaan asiaintilaan. Läheisyyden ja romantiikan painoarvo on pienentynyt, ja sitä ei voida palauttaa, mikäli molemmilla on erilaiset painotukset asian tärkeydestä.
Meillä auttoi ihan huvittava homma tuon seksielämän palauttamiseksi toisen lapsen jälkeen. hermostuin miehen kiehnäämiseen ja siihen, että se ei tajunnut, että en oikeasti jaksa eikä huvita. Sovimme sitten että hyvä on, pidetään puoli vuotta selibaattia. Arvatkaa panettiko heti seuraavana pivänä ihan hulluna kun tiesi, että sitä ei siis saakaan jos sattuisi huvittamaan.
Tosin meidän tilanne ei ollut kyllä ihan noin huonolla tolalla kuin ap:n ja muiden kohtalontovereiden.
Sellainen sopimus meillä on myös, että jos toisen tekee seksiä mieli, toisen on autettava vaikka itse ei huvitakaan. Muistan itse istuneeni koneella ja tehneeni oikealla kädellä töitä ja runkanneeni ukkoa vasurilla. Se on 5 minuuttia, ja paljon on pelastettu. Keneltä se on pois? Ja sama kyllä pätee toisinkin päin. Kyse ei minusta aina tarvitse olla mistään kolmen tunnin tantrasta ja kynttilöistä, vaan toisen tarpeiden huomioonottamisesta. Kun tällainen sopimus on tehty ja itse ainakin huomasin, että mitä enemmän seksiä, sitä enemmän sitä tekee koko ajan mieli. Ja kas, siihen löytyy kyllä aikaa ihan varmasti, jos molemmat asiaa tärkeänä pitävät.