Onko kellään muulla erityisen vilkasta/vaativaa taaperoa?

[Kimalle84]

Apn kuvaus sopii melkein just meidän poikaan... Vaikka on vähän vanhempi, 1v5kk. Mulla jo alkaa epäilyttään että hänellä on adhd tai muu tarkkaavaisuushäiriö. Ei oikeasti pysy paikallaan, ei millään. Sählää, koheltaa ja kaatuilee jatkuvasti. Mustelmia pää täynnä. Kun vertaan esikoiseemme niin ei ole yhtään samanlainen. Jos aletaan yhdessä leikkimään vaikka palikoilla niin jotkut lapset oikeesti jopa kiinnostuu niistä palikoista mutta ei meidän poika. Palikat lentää äidin naamaan tai seinään heti. Ei yleensäkään kiinnostu leikeistä. Juoskee vaan ympäri kämppää melkeen 24/7... Ja joo, on rajoja annettu. Jäähylle joutuu aina kun tekee tuhmia, mutta siis oikeesti, jos jokaisen tuhmuuden jälkeen laitan jäähylle niin se istuis siellä ihan koko ajan! MÄ EN JAKSA.

Meillä pahin kolhu tuli lapsiparkissa jossa kävi kerran viikossa. Tädit vakuuttelivat osaavansa kyllä katsoa pojan perään (taisin vähän toistaa itseäni vakuutellessani että täytyy muistaa koko ajan vahtia). Poika kaatui (istuessaan tuolille.... )ja sai päähänsä n. 7cm haavan. Ensiapuun veivät ja soittivat sitten vasta minulle, nyt pojalla on kamala valkotakkisten kammo ja tädit varmasti osasivat seuraavalla kerralla vähän ennakoida Tosin en syytä ketään, mutta ajatuskin siitä että pitäisi poika laittaa joskus päivähoitoon on kauhea.

Muuten poika on koko ajan mustelmilla joka päikasta, on nenässäkin arpi kun 11kk vanhana kumartui parvekkeella hakemaan jotain takaantaan ja kurotti jalkojen välistä (oli vasta oppinut seisomaan ja kävelemään ilman tukea). Yhtenä päivänä törmäsi oveen (vasempaan poskeen mustelma), törmäsi seinään (oikeaan poskeen mustelma) ja riekkui sängyssä niin että nenänvarsi osui sängyn laitaan (silmien välissä mustelma). Sitten oli vielä sääret täynnä mustelmia ja naarmuja....

 

[sisukko]

Mä voin myös liittyä tähän! Toi meidän kohta 3-vee on ihan mahoton suurimman osan aikaa.. Siis esim. neuvolassa eilen otti arkistokaapin avainta koko ajan irti, meni niitä putkia sorkkimaan, mihin otetaan verta, ehti paineleen tietokoneen näppäimistöä, kiipes tutkimuspöydälle yms.. Eli nää meidän käynnit eri paikoissa on just sitä, että mä ehin muutaman sanan sanoa, sitten taas "älä koske, älä kiipeä, tule pois". Sitten kun lähtään pois, mä en muista puoliakaan, mitä mulle on sanottu! Ja kotona kans repii pikkuveljeä, potkii sitä, heittelee tavaroilla, valillä sitten taas on halailee yms.

Ja muutenkin tuo poika on seurallinen, ei oo ikinä vierastanu/ujostellu. Kadulla kun kävellään, saattaa mennä ottamaan vastaantulijaa kädestä kiinni ja selittää sille, mistä ollaan tulossa/mihin menossa. Ja keskittyy asioihin kun sille päälle sattuu! Jaksaa kuunnella pitkänkin sadun jos vaan huvittaa.

Nyt kyllä miehen kans aateltiin, että syksyllä käydään perheneuvolassa juttusilla, mä haluan, että joku ammatti-ihminen seuraa tuota poikaa jonkin aikaa..

Niin ja allergioita on, enpä oo ajatellu että jos ne vaikuttas tuohon käyttäytymiseen..

 

[poikia3]

Hehe, ja mulla näitä on kolme

No joo, yksittäin kaikki voivat olla myös suht rauhallisia, mutta kaikki kolme yhdessä on välillä kaaos.

Mun 2 nuorinta harjoittelee välillä kaupassa käymistä kanssani, ja kaikkeahan ei muista kieltää. Niimpä kerran kun päästiin kaupan ovesta sisään ja ostettiin kurkkua, nämä kaksi nuorinta käyttivät niitä kurkkuja miekkoina (enpä ollut älynnyt kieltää sitä).

Helpointa siis on todella käydä yksin kaupassa ja säästää hermojaan, tai yhden lapsen kanssa jolle antaa ostostehtäviä.

 

[mäkö se olin]

Piti kaivaa tää ketju uudestaan esiin ja tulla kertomaan mitä tänään tapahtui.

Oltiin leikkipuistossa ja lapsi istui monta minuuttia paikallaan ja leikki toisen lapsen kanssa hiekkaleluilla. Ihan uskomatonta. Keskittyi siis oikeasti leikkiin. (Vähän piti välillä estää heittämästä hiekkaa tms, mutta muuten ihan itse ilman maanitteluja keskittyi leikkimään.)

Ehkä meidän vauhtivillellä on sittenkin toivoa rauhoittua ihan pikkaisen.

 

[ap]

Piti kaivaa tää ketju uudestaan esiin ja tulla kertomaan mitä tänään tapahtui.

Oltiin leikkipuistossa ja lapsi istui monta minuuttia paikallaan ja leikki toisen lapsen kanssa hiekkaleluilla. Ihan uskomatonta. Keskittyi siis oikeasti leikkiin. (Vähän piti välillä estää heittämästä hiekkaa tms, mutta muuten ihan itse ilman maanitteluja keskittyi leikkimään.)

Ehkä meidän vauhtivillellä on sittenkin toivoa rauhoittua ihan pikkaisen.

Joo meilläkin tuollaista on tapahtunut kerran. Silloin lapsi istui hiekkalaatikossa lapiot molemmissa käsissä, kaivoi hiekkaa ja heitteli sitä jalkojensa päälle, ja välillä muuallekin. Oli siinä varmaan 15 minuuttia. Toinen mihin joskus rauhoittuu, on kahluuallas, sielläkin saattaa olla joskus vartin paikallaan. Eipä juuri muualla.:-D

 

[vieras]

Minun aika lailla täsmälleen samanikäinen poikani on myös viliskantti, eikä todellakaan istuisi jossain piknikillä paikoillaan, oppi myös jo 10 kuisena kävelemään ...aika lailla heti juoksemaan ja on meneväinen mies. Tutkimassa kaikkea, ja ottaa kaiken käsiinsä. Esikoinen taas oli tuossa iässä rauhallisempi, eikä lähtenyt kauas äitistä. Tämä tutkii maailmaa jo intoa täynnä. Siinä vaiheessa se on ahdistavaa kun muut muksut ei liiku, siksi meiltä on jäänyt joitain harrasteita väliin...kun minä olen saanut juosta koko ajan lapsen perässä...ja toisten pysyvät vielä istuallaan paikoillaan. Ärsyttävää, mutta muutakin on löytynyt tilalle...Käydään leikkipuistossa lapsen ehdoilla...tutkitaan paikkoja...ja pyrin viemään paikkoihin issä ei tarvitse kieltää koko ajan. Onneksi meillä ei saada vielä hirveitä raivareita...kokoajan ainakaan.
Voimakastahtoinen meilläkin kyllä poika on, ja koittaa käskyttää sekä hermostuu jos ei johonkin pääse tutkimaan...Huomion kiinnittäminen toisaalle on vielä auttanut useinmiten unohtamaan kielletyn asian...ja meno jatkuu...Mutta eiköhän se tästä tasaannu, kuten mäkö se olin kirjoitti...