Onko kellään lapsen toinen mummola lähellä ja toinen kaukana? Miten toimii?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "emma"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

"emma"

Vieras
Mä kyselisin vähän tälläsestä tilanteesta: Eli nyt asutaan kaukana molemmista lapsen mummoloista, toiseen on matkaa 250km ja toiseen vajaa 500km. Ymmärrettävästi molempia nähdään yhtä usein eli harvoin. Tilanne muuttuu kuitenkin niin, että olemme muuttamassa mieheni vanhempien lähelle (10km) työkuvioiden takia ja mun vanhempiin jää tuolloin matkaa reilut 400km. Onko kellään vastaavanlaista tilannetta? Mua nimittäin kiinnostaisi, että eriarvoistuuko isovanhemmat lapselle? (en haluaisi, eikä haluaisi kukaan muukaan). Lähinnä, että kokeeko lapsi kauemmat isovanhemmat vieraammiksi vai miten tässä käy? Miten olette saaneet tälläisen tilanteen toimimaan? Kuinka usein vierailette kauempana asuvien isovanhempien luona? Entä kuinka usein lähellä asuvien? Miten pitkään viivytte kylässä kauempana, entä lähempänä? Olisi hienoa, jos jollain olisi jakaa kokemusta ja antaa vinkkejä siitä, miten tämän saa toimimaan! Kiitos!!
 
Meillä asuu mun vanhemmat samalla paikkakunnalla ja puolison vanhemmat asuu 500km päässä, yhtä paljon tyttäremme tykkää kummankin vanhemmista, viikoittain näkee tietysti mun vanhempia, mutta webcamin avulla, kirjeitse, puhelimme pidämme tosi paljon yhteyttä myös kaukaisiin isovanhempiin ja aina innoissaan puhuu heistäkin :)

Ei eriarvoistu ainakaan meillä siis.

Kaukana asuvia pyrimme näkemään ainakin pari kertaa vuodessa.
 
Meillä on samat välimatkat kuin aloittajalla. Ei eriarvoistu, mutta tietenkin harvemmin nähtäessä on vähän spesiaalimpaa. Kummassakin puolensa, mutta ei mitään harmeja. Tietenkin olisi kivempaa jos olisivat molemmat lähellä, mutta tämäkin toimii. Kauempana käydään suunnilleen parin kuukauden välein ja ainakin muutama yö kerrallaan. Lähempänä melkein päivittäin joku käy. Yötä ollaan siellä harvemmin. Joskus vaikka kun on illalla menoja ja lapset mummolassa hoidossa, jäädään koko porukka sinne samalla.
 
Kiitos vastauksista :) Musta tuntuu, että mun kannattaisi sitten opetella käyttämään skypeä (ja hankkia se!). Kaipa se sitten on asenteesta kiinni... Ihanaa kuitenkin kuulla, että toimii näinkin. Tiedän, että lapsemme on molempien puolien isovanhemmille oikea silmäterä, kun on ensimmäinen lapsenlapsi kummillekin, niin ajattelin, että täytyy yrittää sitten myös pitää isovanhempia hälle tasa-arvoisina.
 
meillä isovanhemmat ( kummankin ) asuvat samalla paikkakunnalla 500km päässä ja tämä ei ainakaan ole yhtään hauskaa. Olisi mielettömän ihanaa jos olisi tuollainen teidän tilanne. Kun mennään mummoloihin niin se on päätöntä juoksemista edes takaisin ( syöttekö täällä, missä yövytte, jos olette ensi yön toisessa, niin kai tulette seuraavaksi yöksi tännejne...) siis tämä tilanne alkaa jo stressata TODELLA! Olisi niin ihnaa mennä vain yhteen paikkaan ja keskittyä siellä kunnolla vaikka viikon!!!!
 
Mieheni äiti asuu tuossa parin talon päässä, minun vanhempani taas toisessa päässä Suomea yli tuhannen kilometrin päässä. Ja yhtä lailla molemmat isovanhemmat ovat lapsille tärkeitä, ei me rampata naapurimummilassa läheskään joka viikko ja pohjoisessa käymme kerran-pari vuodessa viikon-parin ajan. Väittäisin jopa että omat vanhempani näkevät ajallisesti lapsenlapsiaan enemmän kuin anoppini. Ja miksikö? Koska mies ei jaksa käydä lasten kanssa äidillään ja minulla taas ei ole aikaa juosta naapurissa joka viikko.

Muuten pidämme yhteyttä pohjoiseen puhelimitse ja sähköpostitse viikoittain.
 
Ei ole eriarvostuneet. Jokainen iso-vanhempi on omanlaisensa persoona ja ottanut lapsen omakseen. Me vanhemmat puhutaan paljon iso-vanhemmista lapselle joten lapsi tuntee iso-vanhemmat hyvin ja osaa ikävöidä molempia niin lähellä kun kaukana asuvia. Juurikin Skype on mahtava apu välimatkojen suhteen niin lapsi saa kertoa ja näyttää myös kauempana asuville tärkeitä asioitaan.
 
Meillä miehen vanhemmat asuvat 15 km päässä ja minun vanhempani 180 km päässä.

Lapsi näkee lähellä asuvia isovanhempia useita kertoja viikossa, mutta toisaalta vain pari tuntia kerrallaan. Kauempana asuvia hän näkee noin kerran kuussa, kun he tulevat käymään meillä. Me vierailemme heillä parin-kolmen kuukauden välein ja silloin olemme 2-3 yötä kerrallaan.

En koe että kummatkaan isovanhemmet olisivat kovin eriarvoisessa asemassa. Toiset saavat nähdä lasta useammin, mutta mukavat yökyläilyt ja pitkän kaavan vierailut tapahtuvat toisten isovanhempien kanssa joko meillä tai heillä.
 
Riippuu ihan perheestänne, vanhemmistanne ja kokonaistilanteessa.

Onko jommat kummat isovanhemmat jotenkin outoja ja tiedät valmiiksi, esim. että kauemmaksi jäävät tulevat kateellisiks, tai toiset tuntevat joutuvansa ylikuormitetuiksi tms.?
 
Meillä miehen vanhemmat asuu 3km päässä ja mun äiti n.60km päässä. Miehen vanhemmat ottavat lapsia mielellään kylään ja muutenkin auttelevat ja kyläilevät.

Mun äiti taas saattaa hyvinkin tehdä oharit vaikka olisi lapsille luvannut, muutenkin harvemmin käy/käydään. Mutta sitten taas, lahjoo lapsia aina. Aina tuo jotain pientä, nameja ja muuta ja sitten jos lapset siellä ovat (n.2krt vuodessa) yötä niin mummu vie heselle ja muuta. Mikä olisi ihan jees muuten, mutta ärsyttää se, että hän ostaa lapsien rakkauden.. :/ (6v 5v ja 3v)

meillä siis ainot lastenlapset.
 
Tottakai lähellä asuvia näkee useammin ja vaikuttaahan se suhteisiin, mut molemmista tykätään yhtälailla, kauempana asuvia ehtii kaivata eri lailla. Monellahan noin on.
 

Yhteistyössä