Onko kaikki isät tälläisiä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Hoitovapaalla hoidin kotityöt enimmäkseen yksin. Nyt olen palannut töihin. Minä edelleen yksin huolehdin lasten vaatteista ja ruuanlaitosta. Mies lähtee aamulla ensin töihin ja hänen tarvitsee vain laittaa itsensä kuntoon. Minä huolehdin lapset. Minä olen se, joka jo illalla laittaa valmiiksi seuraavan päivän vaatteet pinoihin ja huolehtii siitä, että lapsilla on hoidossa varavaatteita ja että kaikki tarvittava on puhtaana ja kuivana seuraavana aamuna. Minä myös mietin ja teen ruuan seuraavaksi päiväksi. Mies tulee töistä valmiiseen pöytään. Minä huolehdin lasten vaateostoksetkin pääosin yksin. Olisivat raukat alasti, jos isän varassa olisi tää homma. Mies voi kyllä maksaa kunhan minä olen ensin valinnut kaupasta sopivan ja ylipäätään tehnyt aloitteen siihen suuntaan, et nyt pitää saada uusi toppahaalari pieneksi jääneen tilalle jne. Mies ei tälläisiä tajua yhtään. Hän kyllä hoitaa lapsia ja leikkii heidän kanssaan, mut siihen se jää. Voikun mäkin voisin joku aamu vaan lähteä ovesta ulos huolehtimatta mistään muusta kuin itsestäni. En jaksa enää edes puhua hänen kanssaan asiasta. Kun ei mene jakeluun niin ei mene. Tulee vaan turhaa riitaa jos alan tästä huomauttaa. Huomauttamisen jälkeen vähän aikaa voi osallistua ja sitten se taas jää.
 
Kyllä ne voi joskus oppiakki...
Meillä kun mies pari kertaa yhtenä talvena puki lapsia ulos kun olin jossain asioilla, niin totes sitte ykskantaan kun tulin,että nyt lähettiin haalariostoksille... :D Olipa todennu itekki,että pieniä ne oli,vaan kuuroille korville oli menny mun aiemmat sanomiset siitä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saapasjalkakissa:
Kyllä ne voi joskus oppiakki...
Meillä kun mies pari kertaa yhtenä talvena puki lapsia ulos kun olin jossain asioilla, niin totes sitte ykskantaan kun tulin,että nyt lähettiin haalariostoksille... :D Olipa todennu itekki,että pieniä ne oli,vaan kuuroille korville oli menny mun aiemmat sanomiset siitä...

No teillä on sit vielä toivoa, jos mies jotain tajuaa :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja hj:
Kyllä meillä mies osaa ja haluaa huolehtia lapsista ja tekee ruokaa sekä kotitöitä ihan tasapuolisesti.

Kyllä meilläkin mies huolehtii lapsista muuten, mut ei aamuisin, eikä vaateasioista. Pesee ja pukee ja antaa ruokaa (jota minä olen ensin kokkaillut) ja leikkii paljon lasten kanssa. Että sikäli osallistuu. Mut joskus vaan vituttaa aamuisin kun yritän kauhealla kiireellä saada lapset hoitoon ja ehtiä linja-autoon ja mies köröttelee tyytyväisenä töihin autolla, eikä ole tarvinnut mitään tehdä meidän aamun eteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ei ole:
Niin makaa kuin petaa. En olisi ottanut moista miestä, ja jos yrittäisi alkaa moiseksi, pistäisin ulkoruokintaan heti, enkä huomenna.

Ei se ihan niin helposti käy. Yhteisiä vuosia paljon takana ja naimisissa ollaan ja lapset pieniä. Ja mitä se auttaa, jos pistää ukon pihalle. Sitten saa tehdä ihan kaiken yksin.
 
Alkuun meinasin väittää, että meillä ollaan tasapuolisia, mutta kylläpä minä teen aloitteet vaateostoksista ja yleensä ostankin. Mies käy kaupassa, mutta odottaa ostoslistaa minulta. Jos ei sellaista saa, ostaa kyllä jotain. Aamulla pukee lapset, mutta toivoo, että vaatteet olisi valmiina. Ja minä kerron, mitä ulkovaatteita pitää laittaa päälle ja mitä viedä tarhaan yms. Jos olen illalla töissä myöhempään, mies hakee lapset, mutta yleensä syövät pikaruokaa, vaikka kotona olisi ruokaa. Paitsi jos ruoka on edellisenä päivänä täysin valmiiksi tehty.
 
Täällä kanssa samanlaista kun ap:llä, tosin minä olen ollut kotonakin melkoisen paljon, että ehkä sitten tottunut siihen että teen melkein kaiken. Ruoat, pyykit, siivoukset, lasten läksyt, vaipanvaihdot yms. on minun kontolla, mies kyllä sitten osallistuu ja kyyditsee isompia harrastuksiin ja hoitaa tarvittaessa noita.
Välillä tulee mieleen että mitenhän tää huusholli pyörisi jos minulle jotain tapahtuisi. :O
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Ei ole:
Niin makaa kuin petaa. En olisi ottanut moista miestä, ja jos yrittäisi alkaa moiseksi, pistäisin ulkoruokintaan heti, enkä huomenna.

Ei se ihan niin helposti käy. Yhteisiä vuosia paljon takana ja naimisissa ollaan ja lapset pieniä. Ja mitä se auttaa, jos pistää ukon pihalle. Sitten saa tehdä ihan kaiken yksin.

Siis nosta kissapöydälle ja sanot, että homma loppuu tähän pisteeseen, ellei tyyli muutu. Kyllä se kuule mies muutta tapansa, jos oikeasti haluaa. Ellei halua, niin miksi roikut siinä? Sinua kohdellaan niin, kuin vaadit itseäsi kohdeltavan! Ellet itse arvosta itseäsi, et saa sitä arvostusta muiltakaan.
 
Meillä lapsen isä ei osaa shoppailla lapselle vaatteita eikä asia haittaa minua yhtään. Vie pääosin aamuisin hoitoon ja osaa kyllä pukea lapsen, välillä kuitenkin hieman koomisestikin ja saappaat tuntuu lapsella olevan päällä säällä kuin säällä :D
Ruokaa ei kauheasti tee kun en oikein tykkää hänen kokkauksistaan, lapsen ravinnonsaanti isänsä kanssa on hieman kyseenalaista mutta kyllä ainakin yrittää tehdä tällä ruokaa.
 
Lähde vaikka viikonlopuksi käymään jossain poissa kotoa. Miehesi on niin tottunut siihen, että sinä hoidat asiat, ettei enää tajua, mitä kaikkea pitää tehdä. Ehkä hoxaa, kun joutuu toimia lasten kanssa pari päivää ja yötä ilman sua.

Itse olen vain onnellinen, kun saan määrätä lasten vaatteista. Mies on pari kertaa ostanut jotain lapsille, eikä ole aina oikein ollut miun makuun.
t. lastenvaatefriikiksi tunnustautuva
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuun meinasin väittää, että meillä ollaan tasapuolisia, mutta kylläpä minä teen aloitteet vaateostoksista ja yleensä ostankin. Mies käy kaupassa, mutta odottaa ostoslistaa minulta. Jos ei sellaista saa, ostaa kyllä jotain. Aamulla pukee lapset, mutta toivoo, että vaatteet olisi valmiina. Ja minä kerron, mitä ulkovaatteita pitää laittaa päälle ja mitä viedä tarhaan yms. Jos olen illalla töissä myöhempään, mies hakee lapset, mutta yleensä syövät pikaruokaa, vaikka kotona olisi ruokaa. Paitsi jos ruoka on edellisenä päivänä täysin valmiiksi tehty.

No meillä mies kyllä osaa jo nykyään käydä kaupassa ilman apua eli mun tekemään ostoslistaa, mut ei se mun mielestä ole tasapuolista, jos mies käy pari kertaa viikossa kaupassa ja mä vastaavasti huolehdin joka päivä ruuat ja pyykit ja lasten vaatteet. Mies lähtee välillä aikaisin töihin ja on ihan loogista, että niinä aamuina huolehdin lapset yksin. Mutta mikään ei estäisi miestä laittamasta niitä vaatteita valmiiksi edellisenä iltana tai tekemään ruokaa seuraavaksi päiväksi.
 
Samanlaista kuin ap:llä paitsi että meillä mies ostaa ja laittaa ruokaa, mutta lapsia ei hoida eikä leiki niiden kanssa ollenkaan. Kyllä sitä pärjää. Lapset onneksi kasvavat, joten sen suhteen tulee helpommaksi. Mutta yritä kuitenkin saada mies jotenkin mukaan arjen touhuihin, joku virka silläkin pitää olla, muuten se alkaa tuntea itsensä turhaksi.
 
Olisi ärsyttävää jos lasten pienenä ollessa ei apua saa. Voin sanoa kun lapset isoja et tarvitse sitä miestä enää mihinkään, kahden sotkut jaksaa siivota. Tuossa vaiheessa tai vielä lapsien kotona ollessa meillä erottiin pitkästä liitosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
vituttaa aamuisin kun yritän kauhealla kiireellä saada lapset hoitoon ja ehtiä linja-autoon ja mies köröttelee tyytyväisenä töihin autolla, eikä ole tarvinnut mitään tehdä meidän aamun eteen.

Voisitteko sopia et jatkossa mies heittää lapset hoitoon koska kerran on autolla liikenteessä? Onhan toi aikamoista kyykyttämistä, anteeks nyt vaan. Tai sitten sä ottaisit auton.

 
Alkuperäinen kirjoittaja näin ajattelen:
Olisi ärsyttävää jos lasten pienenä ollessa ei apua saa. Voin sanoa kun lapset isoja et tarvitse sitä miestä enää mihinkään, kahden sotkut jaksaa siivota. Tuossa vaiheessa tai vielä lapsien kotona ollessa meillä erottiin pitkästä liitosta.

Mutta onhan se hyvä, että sitten kun on lapset isoja, niin on se mies, jota voi alkaa hoitaa :) Näin olen itse ajatellut :) :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miten olis:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
vituttaa aamuisin kun yritän kauhealla kiireellä saada lapset hoitoon ja ehtiä linja-autoon ja mies köröttelee tyytyväisenä töihin autolla, eikä ole tarvinnut mitään tehdä meidän aamun eteen.

Voisitteko sopia et jatkossa mies heittää lapset hoitoon koska kerran on autolla liikenteessä? Onhan toi aikamoista kyykyttämistä, anteeks nyt vaan. Tai sitten sä ottaisit auton.


Se ei onnistu työmatkojen takia.Joinakin aamuina lähdemme yhtä aikaa ja mies osallistuu lasten viemiseen silloin. Mutta edelleen se olen minä joka ne vaatteet etsii illalla valmiiksi ja tänä iltana esim huomasin, et pojan haalari on litimärkä edelleen ja laitoin kuivaamaan. Mies ei tälläisiä tajua yhtään miettiä. Jos olis miehen varassa ollut tää homma, niin aamulla olisi ihmetelty mitä pukea lapsen päälle, kun ulkohaalari on märkä edelleen. Mies kyllä välittää lapsista tosi paljon, ei ole siitä kiinni. Ei vaan tajua tätä hommaa tai sitten ei viitsi osallistua, koska tietää, että mä hoidan sen.
 
Niin se sitte taitaa olla ettei vaan viitti. Helpommallahan se pääsee kun sä passaat kaiken ja laitat valmiiks. Kukas se ehdotti että häivyt muutmaks päiväks ja annat äijän hoitaa kaiken, suosittelen. Ei lapset siitä kärsi!
 

Yhteistyössä