Onko häpeä jos oma lapsi on ikäisekseen lapsellinen?

[piina]

Monesti vanhemmat ovat ylpeitä kun oma lapsi on kypsä ikäisekseen ja häpeilevät oman lapsen lapsellisuutta. Miksi näin? Mitä haittaa siitä on, jos lapsi on esim. leikkisä?

 

[Dorde]

lapset saa olla lapsellisia. Äidit vaan tykkää ylpeillä lapsiensa saavutuksilla =)

 

[nikitön]

no ei hävetä... kasva isoksi, älä aikuiseksi oli ihan pakko...

Olen huomannut samaa.. ja joitain vanhempia jopa hävettää toisten lapset jos on leikkisiä.. kommenttia kuullut vieläkö tuon ikäinen muka leikkii noilla...

 

[nöppäri]

Minulle on aina pienestä pitäen ja välillä vieläkin sanottu, että on hyvä kun jollakin on mielikuvitusta
Mua kyllä tympii kun lasten pitäisi jo viimeistään ensimmäisellä luokalla ollessa, ruveta käyttämään meikkiä ja pukeutumaan nipinnapin vesirajan peittäviin hameisiin.
Mihin on jääneet nuket, barbit sun muut.
Koulunjälkeen ainakin meillä kelpaavat kaikki barbit ym muut lelut.
Älä sinä missään nimessä häpeä lapsesi lapsekkuutta, äläkä muutenkaan koskaan häpeä omaa lastasi, ole ylpeä, ettei ole niin kuin muut =)

 

[muumuu]

No ei oo. Lapsuus on ihan liian lyhyt nykyään. Lapsen pitääki olla lapsi.

 

[marhe]

Ei ole häpeä jos lapsi on lapsellinen mutta semmosen pikkuseikan sanon tähän väliin joka vaikuttaa lapsen itsetuntoon jne. Mun ystävä on kauhean fanaattinen siinä asiassa että hänen lapset ei saa katsoa telkkarista mitään sellasta mitä yleensä sen ikäiset katsovat koska ystäväni mielestä ne eivät ole sopivia. No oikeasti minäkään en ymmärrä mikä niissä sitten on niin kamalaa? Mutta siis jos 11-vuotias ei saa katsoa suurin piirtein muuta kuin pikku kakkosta niin ihan ulkonahan se on mitä kaverit puhuu jne. Eihän televisio saa olla elämän keskipiste mutta on se lapselle kova paikka ku kaverit jättää porukan ulkopuolelle ku toinen ei tajua mistään mitään ...paitsi pikku kakkosesta ja on isosti lapsellinen ikäisiinsä nähden. Kävi ihan surku poikaa kerran. Silmätikuksihan sellanen joutuu ja kiusatuksi.

Tää nyt vain yks esimerkki...

 

[vieras]

No mie oon vieläkin leikkisä

 

[barbie]

älykkyys ja leikiminen voi asua samassa ihmisessä

 

[vieras]

Ei. Olispa omatkin mahdollisimman pitkään lapsia. Aikuinen kun voi olla monta kymmentä vuotta eteenpäin.

 

[Madicken04]

No ei todellakaan. Kyllä sitä itse kulla on (yleensä) vielä useita vuosikymmeniä aikaa olla aikuinen. Enemmän soisi lasten vain olevan lapsia ja nauttivan tuosta ajasta ilman kiirettä kasvaa ja aikuistua.

 

[piina]

Ei ole häpeä jos lapsi on lapsellinen mutta semmosen pikkuseikan sanon tähän väliin joka vaikuttaa lapsen itsetuntoon jne. Mun ystävä on kauhean fanaattinen siinä asiassa että hänen lapset ei saa katsoa telkkarista mitään sellasta mitä yleensä sen ikäiset katsovat koska ystäväni mielestä ne eivät ole sopivia. No oikeasti minäkään en ymmärrä mikä niissä sitten on niin kamalaa? Mutta siis jos 11-vuotias ei saa katsoa suurin piirtein muuta kuin pikku kakkosta niin ihan ulkonahan se on mitä kaverit puhuu jne. Eihän televisio saa olla elämän keskipiste mutta on se lapselle kova paikka ku kaverit jättää porukan ulkopuolelle ku toinen ei tajua mistään mitään ...paitsi pikku kakkosesta ja on isosti lapsellinen ikäisiinsä nähden. Kävi ihan surku poikaa kerran. Silmätikuksihan sellanen joutuu ja kiusatuksi.

Tää nyt vain yks esimerkki...

Totta on näinkin, eli ei varmastikkaan ole hyvä, jos iso tyttö/poika joutuisi päivät pitkät vain leikkimään nukeilla ja pikkuautoilla pikkusisarten kanssa vaikka haluttaisi keimailla kadulla kavereiden kanssa. Eli ei varmaankaan ole hyväksi liikaa lasta tyrkyttää leikkiin, jos ei sitä halua.

Eli tilanne on sama, että vanhemman olisi varmasti hyvä olla lapsestaan ylpeä juuri sellaisena kuin hän on ja antaa tiettyjen rajojen ja puitteiden mukaan kasvaa aikuiseksi omaa vauhtiaan... Se ei vain aina tunnu olevan kovin helppoa ulkoisten paineiden vuoksi :/

 

[Mrs Bean]

Ei ole häpeä jos lapsi on lapsellinen mutta semmosen pikkuseikan sanon tähän väliin joka vaikuttaa lapsen itsetuntoon jne. Mun ystävä on kauhean fanaattinen siinä asiassa että hänen lapset ei saa katsoa telkkarista mitään sellasta mitä yleensä sen ikäiset katsovat koska ystäväni mielestä ne eivät ole sopivia. No oikeasti minäkään en ymmärrä mikä niissä sitten on niin kamalaa? Mutta siis jos 11-vuotias ei saa katsoa suurin piirtein muuta kuin pikku kakkosta niin ihan ulkonahan se on mitä kaverit puhuu jne. Eihän televisio saa olla elämän keskipiste mutta on se lapselle kova paikka ku kaverit jättää porukan ulkopuolelle ku toinen ei tajua mistään mitään ...paitsi pikku kakkosesta ja on isosti lapsellinen ikäisiinsä nähden. Kävi ihan surku poikaa kerran. Silmätikuksihan sellanen joutuu ja kiusatuksi.

Tää nyt vain yks esimerkki...

Meillä ei lapset saa katsoa telkkarista moniakaan juttuja mitä luokkakaverit saa, ja silti ne tulee ihan hyvin kavereiden kanssa toimeen. Oma itsetunto on lapsilla ollut kohdallaan, ne tietää miksi eivät saa katsoa tiettyjä juttuja ja niitä ei häiritse se että muut saa, silloin ei muitakaan häiritse. Vaikeasti ehkä selitetty.. Touhuavat muiden kanssa kaikenlaista muuta ja kavereita riittää, on jopa käynyt niin että joissakin kavereiden perheissä on myös alettu rajoittaa sitten television katselua. Esimerkkinä keskimmäisen tytön tarha aikana, kun tyttö jäi ulkopuoliseks kavereiden leikissä, se ei tyttöä häirinny. Tyttö keksi itselleen leikin jota alkoi leikkiä ja hetken päästä toiset yksi kerrallaan olivat leikkiin tulossa mukaan ja pääsivätkin. Tarhan palautteissa aina oli pitkä maininta tästä.

 

[piina]

älykkyys ja leikiminen voi asua samassa ihmisessä

Juu munkin mielestä älykkyydellä ei tolla leikkimielisyydellä ja aikuiseksi kasvamisella ole mitään tekemistä, vaikka me aikuiset joskus siihen lankaan menemmekin.

 

[Kukuliina]

mun lasta sanottiin puolivuotiaana lapselliseksi B) kovat on yhteiskunnan paineet nykyjää

 

[Napasaara]

Monesti vanhemmat ovat ylpeitä kun oma lapsi on kypsä ikäisekseen ja häpeilevät oman lapsen lapsellisuutta. Miksi näin? Mitä haittaa siitä on, jos lapsi on esim. leikkisä?

Mikä sitten on kypsä ikäisekseen ja mikä ei :/ Meillä tokaluokkalainen tyttö leikkii täysin, ei ole kiinnostunut pojista ja on kyllä tosi lapsekas ja hyvä niin...eräs luokkakaverinsa ei leiki enään, jutut ovat vain luokkaa "pojat", kesällä näin tän tytön kerran: useamman vuoden vanhempien tyttöjen kanssa hengaili, olkalaukku olalla erään kahvilan kulmalla. Toivon että äitinsä ei ole ylpeä että ompa kypsä lapsi :/

 

[piina]

.

Meillä ei lapset saa katsoa telkkarista moniakaan juttuja mitä luokkakaverit saa, ja silti ne tulee ihan hyvin kavereiden kanssa toimeen. Oma itsetunto on lapsilla ollut kohdallaan, ne tietää miksi eivät saa katsoa tiettyjä juttuja ja niitä ei häiritse se että muut saa, silloin ei muitakaan häiritse.

Mä huomasin tämän poikani 12v synttäreillä. Kakkupöydässä keskustelimme nettipeleistä ja pöydässä oli veljekset 10v ja 11v, jotka eivät näistä kaikkia saaneet kotona pelata, vaikka kaikki muut kaverit saivatkin. Minkään laista väheksymistä tai kiusaamista ei selvästikkään ollut. Ehkäpä toiset kuten minunkin poikani olivat vain iloisia, kun omat vanhemmat antoivat, mutta eivät yhtään ilkkuneet toisten vanhempien antamille rajoille.

 

[Mrs Bean]

.

Meillä ei lapset saa katsoa telkkarista moniakaan juttuja mitä luokkakaverit saa, ja silti ne tulee ihan hyvin kavereiden kanssa toimeen. Oma itsetunto on lapsilla ollut kohdallaan, ne tietää miksi eivät saa katsoa tiettyjä juttuja ja niitä ei häiritse se että muut saa, silloin ei muitakaan häiritse.

Mä huomasin tämän poikani 12v synttäreillä. Kakkupöydässä keskustelimme nettipeleistä ja pöydässä oli veljekset 10v ja 11v, jotka eivät näistä kaikkia saaneet kotona pelata, vaikka kaikki muut kaverit saivatkin. Minkään laista väheksymistä tai kiusaamista ei selvästikkään ollut. Ehkäpä toiset kuten minunkin poikani olivat vain iloisia, kun omat vanhemmat antoivat, mutta eivät yhtään ilkkuneet toisten vanhempien antamille rajoille.

Aivan. Olen tän saman huomannut myös meillä. Ja yllättävää, vaikka meillä on joissakin asioissa tiekemmat säännöt kun muilla niin lasten kaverit silti viihtyy meillä niin paljon kun annetaan olla

 

[marhe]

.

Meillä ei lapset saa katsoa telkkarista moniakaan juttuja mitä luokkakaverit saa, ja silti ne tulee ihan hyvin kavereiden kanssa toimeen. Oma itsetunto on lapsilla ollut kohdallaan, ne tietää miksi eivät saa katsoa tiettyjä juttuja ja niitä ei häiritse se että muut saa, silloin ei muitakaan häiritse.

Mä huomasin tämän poikani 12v synttäreillä. Kakkupöydässä keskustelimme nettipeleistä ja pöydässä oli veljekset 10v ja 11v, jotka eivät näistä kaikkia saaneet kotona pelata, vaikka kaikki muut kaverit saivatkin. Minkään laista väheksymistä tai kiusaamista ei selvästikkään ollut. Ehkäpä toiset kuten minunkin poikani olivat vain iloisia, kun omat vanhemmat antoivat, mutta eivät yhtään ilkkuneet toisten vanhempien antamille rajoille.

Semmoinen pikkuseikka on jäänyt teiltä huomaamatta että ne lapset käyttäytyvät aivan erilailla kaveriporukassa mitä vanhempien silmän alla.

 

[neljä-ilman-viidettä]

Mikä on lapsellista minkäkin ikäiselle?

Onko lapsellista, että 10 v haluaa leikkiä, eikä pelata pleikalla tai tuijottaa telsua koko ajan?

Tai se, että 9v ei meikkaa, vaikka kaverit teki sitä jo 7 vuotiaana?

Mikä on lapsellista?

 

[Kovajänis]

Pitäisi vaalia juuri sitä, että lapsi saa olla lapsi mahdollisimman pitkään. Niin yleistä just tuo, että lapset eivät saa olla lapsia enää nykypäivänä, liian aikaisin aloitetaan varttuminen

 

[piina]

Mikä on lapsellista minkäkin ikäiselle?

Onko lapsellista, että 10 v haluaa leikkiä, eikä pelata pleikalla tai tuijottaa telsua koko ajan?

Tai se, että 9v ei meikkaa, vaikka kaverit teki sitä jo 7 vuotiaana?

Mikä on lapsellista?

Ei oikeastaa, koska meikeilläkin voi leikkiä ja telkusta katsoa pikkukakkosta. Lapsellisuudella tarkoitan lähinnä leikkisyyttä. Itselläni vanhin on 12v ja selvästi se leikkisyys on katoamassa, mutta hänellä vain pikkuhiljaa, vaikka toiset sen ikäiset ovat jo leikkinsä leikkineet... tai noh osittain.

 

[Piika-äiti]

kansainvälisten lastenoikeuksien ensimmäinen kohta kuuluu, että lapsen on saatava olla lapsi siihen asti kun hän on 18. Tämä unohtuu niin kauhean usein :ashamed:

 

[vierailija]

Olen huomannut että aikuisten keskuudessa ihmetellään sitä jos joku esim. seiskaluokkalainen tyttö ei ole sellainen "kehittynyt". Sen huomaa kyllä aika lailla kuka on kehittyneempi kuin toinen. Toinen on lyhyt, toinen pitkä. Toisella on pienet rinnat, toisella kehittyneemmät. Toinen ei meikkaa, toinen meikkaa. Toinen tekee enemmän lasten juttuja, toinen enemmän nuorten juttuja. Sanonpa että jokainen kehittyy ajallaan, en näe siinä mitään syytä että ei-niin kehittyneitä väheksytään. Pojat onkin asia erikseen, vaikka heilläkin on kyllä aika lailla samoja juttuja kehityksessä kuin tytöillä...

 

[vierailija]

Äläpä yleistä.

Mä oon äiti, mutta mun ei tarvii sitä korostaa joka paikassa tai joka välissä. Mä puhun paljon, mutta osaan myöskin kattoa tilanteen missä ja millon puhun lapsestani. Sillonkun mulla on omaa aikaa en halua puhua lapsista ollenkaan, mulla on muutakin elämää kuin vain lapseni. En ylpeile lapsellani, enkä sillä mitä hän osaa/tekee, miks lähtisin mukaan tollaseen aivottomuuteen?? Karsastan muitten äitien seuraa, (poikkeuksena ystävät, jotka olen tuntenu jo ennen raskauksia ja äitiyttä) en koe, että mulla olis niitten kanssa mitään yhteistä. Mua ei vois vähempää kiinnostaa, mitä jonkun pikku maijalla on päällä, mitä vaatemerkkiä käyttää ja mitä uutta on saanu. Eikä mua kiinnosta yhtään, mitä jonkun mikkomatias osaa paremmin kuin muut ja mitä opettelee, huoh, tulee vaan voimakkaasti tollasista sellanen olo, että hankkikaa elämä ja antakaa niitten lastenne hengittää, tehän tukehdutatte ne tollasella aivottomalla touhulla ja sitten kiillotetaan vuoden äiti kruunua ja mulkataan niitä, jotka haluaa vähän muutakin elämää.
Lastani rakastan, mutta en ylpistele hällä tai hänen taidoillaan/osaamisella.
Tostahan saa sen käsityksen, että lasta rakastetaan ja huomiota saa vaan sillon, kun osaa jotain paremmin kuin muut ja sit ollaan niitä vuoden äitejä.