Onko ainoa vaihtoehto enää sitten erota?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surullinen

Vieras
Ollaan oltu yhdessä noin 4 vuotta ja suurimman osan ajasta on ongelmanamme ollut se että mies on niin kavereidensa vietävissä ja ei osaa pitää kiinni lupauksistaan. Tekee kerta toisensa jälkeen samat virheet ja antaa samat tyhjät lupaukset. Rakastamme toisiamme kovasti ja meillä on hellä ja lämmin suhde. Mutta tämä ainoaksi ongelmaksi muodostunut asia ajaa minut sekoamispisteeseen kerta toisensa jälkeen. En osaa enää luottaa ja pelkään aina pahinta. Annan anteeksi ja yritän luottaa, mutta kyllä alkaa jo lyöty olla aika maissa..
Yritämme keskustella asiasta, mutta monesti se menee syyttelyksi ja itkemiseksi. On niin kamalan herkkä aihe ja minä en enää oikeasti näe muuta tietä ulos ongelmasta kuin eroaminen.
Mies ei todellakaan halua erota, mutta hetken ryhdistäytymisen jälkeen ei osaa jättää näitä paskoja tapojaankaan...

Onko se nyt eron paikka??
 
Jos mies ei halua erota, yritä saada hänet psykologin tai perheneuvojan (löytyy mm. luterilaisesta seurakunnasta) puheille. Jotenkin ajattelisin että tuollaiseen käytökseen on joku syy olemassa, jota miehesi ei välttämättä itsekään tajua. Jos siihen syyhyn pääsisi jotenkin käsiksi, se voisi auttaa tuosta tavasta pääsemiseen.
 
Millä tavoin siis pettää lupauksensa? Ei tulekaan yöksi kotiin? Vai millä tavoin käverit sitten miestäsi vievät, tekemään jotakin perheelliselle miehelle sopimatonta?

Oletteko koittaneet sopia esimerkiksi joitakin päiviä kuukaudessa tai viikossa, jolloin mies voi mennä ilman syyllisyydentunnetta kavereittensa kanssa, ja vastaavasti vuoropäivinä sinä voisit?

kaikkein hulluimmaksi tilanteen ajaa monesti se, että sinä epäilet, mökkiydyt, ja mies ahdistuu, syyllistyy ja se vaan lisää hänen haluaan olla poissa kotoa. En tiedä päteekö tämä teihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja siissiisi:
Jos mies ei halua erota, yritä saada hänet psykologin tai perheneuvojan (löytyy mm. luterilaisesta seurakunnasta) puheille. Jotenkin ajattelisin että tuollaiseen käytökseen on joku syy olemassa, jota miehesi ei välttämättä itsekään tajua. Jos siihen syyhyn pääsisi jotenkin käsiksi, se voisi auttaa tuosta tavasta pääsemiseen.

No hän on aina ollut ongelmallinen tapaus, jo siis ennen suhdettamme. En tietenkään sitä silloin tiennyt ja sen mitä tiesin niin olin sen suhteen nuori ja sinisilmäinen..
Että käytös ei ole tullut suhteemme myötä, oikeastaan vaan parantunut.. Mutta en oikein jaksa uskoa että hänelä olisi kapasiteettia porautua asian ytimeen ja tutkiskella itseään..
Just tossa mietittiin että pitäiskö mennä sit jonnekkin terapiaan, mutta ku ei yhtään tiedä minne hakeutua, ja rahatkin on niin tiukilla ettei yksityiselle voi mennä..
 
Jos teillä ei ole vielä lapsia, niin etsisin uuden miehen. Jos toiseen ei voi luottaa ja on ihan kavereidensa vietävissä, niin ei se muutu siinäkään vaiheessa, kun lapsia alkaa tulla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen:
Ollaan oltu yhdessä noin 4 vuotta ja suurimman osan ajasta on ongelmanamme ollut se että mies on niin kavereidensa vietävissä ja ei osaa pitää kiinni lupauksistaan. Tekee kerta toisensa jälkeen samat virheet ja antaa samat tyhjät lupaukset. Rakastamme toisiamme kovasti ja meillä on hellä ja lämmin suhde. Mutta tämä ainoaksi ongelmaksi muodostunut asia ajaa minut sekoamispisteeseen kerta toisensa jälkeen. En osaa enää luottaa ja pelkään aina pahinta. Annan anteeksi ja yritän luottaa, mutta kyllä alkaa jo lyöty olla aika maissa..
Yritämme keskustella asiasta, mutta monesti se menee syyttelyksi ja itkemiseksi. On niin kamalan herkkä aihe ja minä en enää oikeasti näe muuta tietä ulos ongelmasta kuin eroaminen.
Mies ei todellakaan halua erota, mutta hetken ryhdistäytymisen jälkeen ei osaa jättää näitä paskoja tapojaankaan...

Onko se nyt eron paikka??


Millä tavalla pettää lupaukset? Juhlii liikaa vai miten? Onko teillä lapsia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kaiutin:
Millä tavoin siis pettää lupauksensa? Ei tulekaan yöksi kotiin? Vai millä tavoin käverit sitten miestäsi vievät, tekemään jotakin perheelliselle miehelle sopimatonta?

Oletteko koittaneet sopia esimerkiksi joitakin päiviä kuukaudessa tai viikossa, jolloin mies voi mennä ilman syyllisyydentunnetta kavereittensa kanssa, ja vastaavasti vuoropäivinä sinä voisit?

kaikkein hulluimmaksi tilanteen ajaa monesti se, että sinä epäilet, mökkiydyt, ja mies ahdistuu, syyllistyy ja se vaan lisää hänen haluaan olla poissa kotoa. En tiedä päteekö tämä teihin.

Tähän nyt täytyy sanoa että meillä on syntynyt kuukausi sitten lapsi ja kaikki pahat virheet on tehty ajalla ennen lasta. Silloinkin kokeilin juuri että myönnyin siihen että kerran viikossa on "lupa" ryypätä, kunhan tiedän siitä etukäteen, ongelma oli se että katosi yhtäkkiä ryyppäämään... Ja niitä reissuja on sit ollu jos jonkinmoisia..
Lupailee aina että menee a-klinikalle kun on juomassa, mutta seuraavana päivänä ei olekkaan mitään ongelmaa, lupailee että ei ole enää yheyksissä kavereihin, mutta samantein onkin.
nyt kun on tullut lapsi niin mulla melko nollatoleranssi tollasselle niin pienetkin jutut tuntuu niin isoilta.
ollaan kokeiltu kaikkea mitä mieleen tulee, tai lähinnä minä olen kokeillut asenne muutoksia sun muita juuri siksi että en ahdistaisi toista ja voitas selvittää asiat. mutta aina kaikki palaa ennalleen.. kyllähän mies on parantanu hurjasti tapojaan, mutta se ei poista sitä että silti tekee niitä asioita..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Jos teillä ei ole vielä lapsia, niin etsisin uuden miehen. Jos toiseen ei voi luottaa ja on ihan kavereidensa vietävissä, niin ei se muutu siinäkään vaiheessa, kun lapsia alkaa tulla.

Niinhän se on, kuten tossa kirjoitin että kuukauden ikänen poika on meillä. ja sanoin alusta asti että jos ei mies muutu ku lapsi tulee ni lähen menee, mut ei se ookkaa niin helppoo :(
tyhmä minä.. rakastaa liikaa toista eikä halua ketää muuta.
 
Terapeutin neuvo minun exälleni oli että lopettaa lupaamasta ja sopimasta aikatauluista, silloin ei syö sanojaan. Jotenkin en enää oikein arvosta terapeutteja, kuuntelen ennemmin omia tunteitani...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei ongelmaa enää:
Terapeutin neuvo minun exälleni oli että lopettaa lupaamasta ja sopimasta aikatauluista, silloin ei syö sanojaan. Jotenkin en enää oikein arvosta terapeutteja, kuuntelen ennemmin omia tunteitani...

Niin, mä olen aina miehelle sanonu että ei lupaa. Mutta jos itsen haluan tietää hänen menoista ja tuloista, niin silloinhan hänen täytyy jotain sanoa.. :/
En kyl tollassesta vinkistä terapeutille maksaisi..
 
Minkä verran miehesi juo keskimäärin viikossa? Entä kerralla? Juoko hän vain kavereiden kanssa? Mitä hän ajattelee itse juomisestaan? Mikä on sinun arviosi, jos kavereita ei olisi, olisiko hän raitis mies?

Ja anteeksi, jos olen vähän hidas ymmärtämään, mutta viinastako tässä on kyse vai myös vieraista naisista?
 
Kuule, voisinpa sanoa, ettei sun mies tosta enää muutu, jos ei monessa vuodessa ole. Mun eksä oli samanlainen, aina piti lähteä kun kaverit soitti, lupasi tulla silloin ja silloi kotiin, mut aina tuli myöhemmin tai paljon myöhemmin. Saattoi mennä naapuriin ja sanoa olevansa korkeintaan tunnin, ja lähteä sieltä sitten baariin. Viisi vuotta katselin touhua, mutta kun tajusin ettei se tule muuttumaan, jätin miehen. Mä en ollut ykkönen, vaan kaverit ja baarit tuli ennen mua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kokemusta on:
Kuule, voisinpa sanoa, ettei sun mies tosta enää muutu, jos ei monessa vuodessa ole. Mun eksä oli samanlainen, aina piti lähteä kun kaverit soitti, lupasi tulla silloin ja silloi kotiin, mut aina tuli myöhemmin tai paljon myöhemmin. Saattoi mennä naapuriin ja sanoa olevansa korkeintaan tunnin, ja lähteä sieltä sitten baariin. Viisi vuotta katselin touhua, mutta kun tajusin ettei se tule muuttumaan, jätin miehen. Mä en ollut ykkönen, vaan kaverit ja baarit tuli ennen mua.

Just äskön ku vuodatin hälle tuntojani niin sanoin että hän valitsee kaverit ja kaljan mielummin kun sopuisan suhteen..
oliko sun miehes minkä ikänen ku aloitte seurustelee?
mä en kans jaksa uskoa että mun mies muuttuu.. on vaan niin hiton vaikee tehä siirtoja joiden kuitenkin tietää olevan oikeita..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kaiutin:
Millä tavoin siis pettää lupauksensa? Ei tulekaan yöksi kotiin? Vai millä tavoin käverit sitten miestäsi vievät, tekemään jotakin perheelliselle miehelle sopimatonta?

Oletteko koittaneet sopia esimerkiksi joitakin päiviä kuukaudessa tai viikossa, jolloin mies voi mennä ilman syyllisyydentunnetta kavereittensa kanssa, ja vastaavasti vuoropäivinä sinä voisit?

kaikkein hulluimmaksi tilanteen ajaa monesti se, että sinä epäilet, mökkiydyt, ja mies ahdistuu, syyllistyy ja se vaan lisää hänen haluaan olla poissa kotoa. En tiedä päteekö tämä teihin.

Tähän nyt täytyy sanoa että meillä on syntynyt kuukausi sitten lapsi ja kaikki pahat virheet on tehty ajalla ennen lasta. Silloinkin kokeilin juuri että myönnyin siihen että kerran viikossa on "lupa" ryypätä, kunhan tiedän siitä etukäteen, ongelma oli se että katosi yhtäkkiä ryyppäämään... Ja niitä reissuja on sit ollu jos jonkinmoisia..
Lupailee aina että menee a-klinikalle kun on juomassa, mutta seuraavana päivänä ei olekkaan mitään ongelmaa, lupailee että ei ole enää yheyksissä kavereihin, mutta samantein onkin.
nyt kun on tullut lapsi niin mulla melko nollatoleranssi tollasselle niin pienetkin jutut tuntuu niin isoilta.
ollaan kokeiltu kaikkea mitä mieleen tulee, tai lähinnä minä olen kokeillut asenne muutoksia sun muita juuri siksi että en ahdistaisi toista ja voitas selvittää asiat. mutta aina kaikki palaa ennalleen.. kyllähän mies on parantanu hurjasti tapojaan, mutta se ei poista sitä että silti tekee niitä asioita..

kerran viikkoon ryyppää ja kieltää ongelman..selvä alkoholisti..ja siihen ei muiden anelut ja asenteen muutokset auta..isäni oli alkoholisti,loppuun asti..muutoksen pitää lähteä miehestä itsestään ja hänen haluamisestaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ksantippa S.:
Minkä verran miehesi juo keskimäärin viikossa? Entä kerralla? Juoko hän vain kavereiden kanssa? Mitä hän ajattelee itse juomisestaan? Mikä on sinun arviosi, jos kavereita ei olisi, olisiko hän raitis mies?

Ja anteeksi, jos olen vähän hidas ymmärtämään, mutta viinastako tässä on kyse vai myös vieraista naisista?

no lapsen tulon jälkeen on vähentänyt, vaikkakin lupas että lopettaa ku laps tulee. ei hän juo ku kaljaa keskimäärin viikossa parina iltana ja kerrallaan noin kolme. hän melkee aina ottaa kavereiden kans muutaman oluen.
eikä noi muutamien kaljojen ottamiset se ongelma olekkaa, vaikka ärsyttävää onkin ku itse en näe mitään järkeä alkoholin naukkailussa.
No hän löytää aina tuollaiset juoppo/lääkenisti kaverit joten en osaa kuvitellakkaan että hän hengais kenenkään rehdin kanssa.
hänen mielestää juo iha sopivasti mut luulen että jois enemmän jos ei pelkäis mun suuttumista..

ei hällä ole toisia naisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Bonaire:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kaiutin:
Millä tavoin siis pettää lupauksensa? Ei tulekaan yöksi kotiin? Vai millä tavoin käverit sitten miestäsi vievät, tekemään jotakin perheelliselle miehelle sopimatonta?

Oletteko koittaneet sopia esimerkiksi joitakin päiviä kuukaudessa tai viikossa, jolloin mies voi mennä ilman syyllisyydentunnetta kavereittensa kanssa, ja vastaavasti vuoropäivinä sinä voisit?

kaikkein hulluimmaksi tilanteen ajaa monesti se, että sinä epäilet, mökkiydyt, ja mies ahdistuu, syyllistyy ja se vaan lisää hänen haluaan olla poissa kotoa. En tiedä päteekö tämä teihin.

Tähän nyt täytyy sanoa että meillä on syntynyt kuukausi sitten lapsi ja kaikki pahat virheet on tehty ajalla ennen lasta. Silloinkin kokeilin juuri että myönnyin siihen että kerran viikossa on "lupa" ryypätä, kunhan tiedän siitä etukäteen, ongelma oli se että katosi yhtäkkiä ryyppäämään... Ja niitä reissuja on sit ollu jos jonkinmoisia..
Lupailee aina että menee a-klinikalle kun on juomassa, mutta seuraavana päivänä ei olekkaan mitään ongelmaa, lupailee että ei ole enää yheyksissä kavereihin, mutta samantein onkin.
nyt kun on tullut lapsi niin mulla melko nollatoleranssi tollasselle niin pienetkin jutut tuntuu niin isoilta.
ollaan kokeiltu kaikkea mitä mieleen tulee, tai lähinnä minä olen kokeillut asenne muutoksia sun muita juuri siksi että en ahdistaisi toista ja voitas selvittää asiat. mutta aina kaikki palaa ennalleen.. kyllähän mies on parantanu hurjasti tapojaan, mutta se ei poista sitä että silti tekee niitä asioita..

kerran viikkoon ryyppää ja kieltää ongelman..selvä alkoholisti..ja siihen ei muiden anelut ja asenteen muutokset auta..isäni oli alkoholisti,loppuun asti..muutoksen pitää lähteä miehestä itsestään ja hänen haluamisestaan..

oon samaa mieltä sun kans että alkoholismin poikanen hänessä on vähintäänkin.. ja tiedän että mä en voi tehä muuta ku odottaa että milloin tilanne räjähtää.. järki sanoo että pitäs lähtee, mutta sydän ei halua luopua..
mullakin oli äitin ex mies alkkis, myöskin loppuun asti.. :/
 
Kolme kaljaa parina iltana viikossa ei yllä miehillä (eikä naisillakaan) lähellekään riskikulutusta. Ja jos miehen kaverit ovat juoppoja ja lääkenistejä, se ei tee miehestäsi ongelmakäyttäjää. Eikä kolmea kaljaa juomaan kadota päiväkausiksi. Pikemminkin tulee mieleen, että kyseessä on jonkinlainen valtataistelu sinänsä pienestä asiasta.

Onko sinulla itselläsi alkoholistikoti, vai miksi asia ajaa sinut sekoamispisteeseen?
 
No vastaus näköjään jo tulikin; kysymys on lapsuudestasi.
Mutta onko kaikilla muillakin täällä ollut huono lapsuus, jos kaksi kertaa viikossa kolme kaljaa juova mies on "selvä alkoholisti", ja perheen rikkominen ainoa vaihtoehto.
 

Yhteistyössä