onko 5 vuotias liian pieni olemaan yksin kotona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
minusta on! mulla on yks tuttu perhe jossa 5-vuotias on yksin kotona päivässä n. 1/2-1h. sitten on isomman sisaruksen kanssa kahdestaan joka on 7v. näin ovat yhdessä jopa 2-3h kotona. onko teistä oikein? minusta ei.
 
mulla on 5 ja 7v pojat enkä ikinä jättäisi heitä kahdestaan. 7v poika on ollut yksinään kotona 1- 1½ tuntia. mutta noita kahta en ikinä.

yhteen aikaan olivat ulkona keskenään (katselin ikkunasta välillä) mutta koska meidän 5v on yli energinen ei siitä tullut mitään.
 
Mun esikoinen on ihan pian 6v ja jätän sen joskus yksin kotiin ku kipasen naapurissa (30m päässä meiltä) ja saatanpa viipyäkin siellä muutaman minuutin, esim. vartin. Lapsi osaa avata oven ja kipaista mun perässä naapuriin jos haluaa. Yleensä oikein mielellään jää yksin kotiin siksi aikaa.

Mutta kauemmas en kyllä lähtis enkä pidemmäksi aikaa jättäis.
 
Eivät kaikki 5 ja 7 vuotiaat ole aivottomia tolloja, niin kuin monen tänne kirjoittajan lapset näyttävät olevan.

eikä kaikki täällä ole sellaisia tolloja aikuisia, jotka eivät tiedä lapsen keityspsykologiasta mitään. Se nyt vaan on tutkittu ja todistettu fakta, että oli lapsi miten fiksu hyvänsä niin 5 v, eikä aina 7 v:kään kykene sellaiseen syy-seuraus ajatteluun kuin isommat. vaikka kuinka siis olisi teroitettu, että mitä ei saa tehdä vaarallisuuden vuoksi, niin sepä saattaa "unohtua" kun mielenkiinto herää. Tää on just näitä lapset löysi tulitikut ja päätti kokeilla saako niitä syttymään...talo paloi.
 
toinen pariskunta jätti lapsensa 4-6 vuoden ikäjaksolla joka toinen viikko yksin kotiin kun ei vanhempien työvuorot sopinut keskenään eivätkä halunneet tuolle ajalle palkata hoitajaa...eli kun äidin piti olla kello 14 töissä ja isä pääsi kello 14 töistä niin lapsi oli 4 vuoden iästä eteenpäin yksin tunnin pari kotosalla...
 
[QUOTE="jjjj";25156988]eikä kaikki täällä ole sellaisia tolloja aikuisia, jotka eivät tiedä lapsen keityspsykologiasta mitään. [/QUOTE]

Kannattaa opiskella sitä kehityspsykologiaa sen verran, että lapsikin oppii vähän ymmärtämään asioita. Jos rima on liian matalalla aina, ei koskaan mitään ymmärräkään.

Lapsista näkee helposti, onko lapselle kehitetty yhtään omaa järkeä, vai onko heitä pidetty pumpulissa. Viisivuotiailta vaaditaan päiväkodeissakin aikamoisia kykyjä.
 
Kannattaa opiskella sitä kehityspsykologiaa sen verran, että lapsikin oppii vähän ymmärtämään asioita. Jos rima on liian matalalla aina, ei koskaan mitään ymmärräkään.

Lapsista näkee helposti, onko lapselle kehitetty yhtään omaa järkeä, vai onko heitä pidetty pumpulissa. Viisivuotiailta vaaditaan päiväkodeissakin aikamoisia kykyjä.

samaa mieltä.. minä ainakin tiedän, että lapseni eivät ole niin typeriä, että ottaisivat tulitikut ja alkaisivat niitä raapimaan.. eipä meillä kyllä edes tikkuja olekkaan..

monella näyttää tosiaan olevan luottamuspula omiin lapsiinsa.. vietättekö te ollenkaan aikaa niiden lastenne kanssa?
 
Meillä on syyskuussa täyttänyt poika 6 ja nyt on ruvettu harjottelemaan yksin oloa. Esim. kun haen nuoremman veljen hoidosta niin hän on tuon 15-30 min. yksin. Mutta en aikaisemmin ole jättänyt yksin. Poika on nyt muutaman kerran ollut yksin kotona kun aina kysyn haluaako jäädä vai tulla mukaan eli oman tuntemuksensa mukaan hän kotiin jää. Ja niinä kertoina kun on ollut yksin niin hyvin on pärjännyt ja on hyvin ylpeä itsestään <3
 
Kyllä meillä ainakin fiksu ja reipas 5v oli kotona yksin reilu puolisen tuntia kun kävin kaupassa tai koiran kanssa lenkillä. Hänellä oli kännykkä jolla sai soittaa minulle tai isälleen ja harvoin soitti ja jos hänelle päin soitti, vastaus oli usein "en ehdi puhumaan, leikin just". Halusi oma-alotteisesti jäädä yksin, joten miksi en käyttäisi tätä hyväkseni jo ajatellen kun aloittaa koulun, joutuu kuitenkin olemaan iltapäivät yksin. Lapsi aloittaa ensi syksynä koulun ja olen todella hyvilläni tästä että meillä tämä yksinolon harjoittelu oli lapsesta lähtöisin! Ja kuten joku totesi - ei voi olettaa että kaikki 5v ovat tolloja, meillä ainakin on tosi fiksu yksilö täällä!
 
[QUOTE="jooo";25157054]samaa mieltä.. minä ainakin tiedän, että lapseni eivät ole niin typeriä, että ottaisivat tulitikut ja alkaisivat niitä raapimaan.. eipä meillä kyllä edes tikkuja olekkaan..

monella näyttää tosiaan olevan luottamuspula omiin lapsiinsa.. vietättekö te ollenkaan aikaa niiden lastenne kanssa?[/QUOTE]

Just niin!! Minä ainakin luotan omaan kuusivuotiaaseen kuin kallioon! On ehkä jossain mennyt pieleen, jos omaan lapseensa ei ole pystynyt rakentamaan luottavaista suhdetta!
 
En ikimaailmassa olisi jättänyt noin pientä (tai pieniä) yksin. On asioita, joita vain ei saa tehdä ja joissa vanhemman on muistettava ja ymmärrettävä vastuunsa.

Heitteillejätöstä voi varmasti hyvin puhua. Jos esim. tulee joku yllättävä tilanne, noin pienen ei voi mitenkään olettaa osaavan reagoida järkevästi.

On vaikea ymmärtää mitä aikuiset ajattelevat noin tehdessään.
 
Kyllä tuo on niin lapsi kohtaista, meillä on ollut kohta 6 vuotias tyttö paljonkin yksin kotona.. Kun käyn koiran kanssa pissa lenkillä ja ei halua lähteä mukaan tai jos piipahdan lähikaupassa!
 
En ikimaailmassa olisi jättänyt noin pientä (tai pieniä) yksin. On asioita, joita vain ei saa tehdä ja joissa vanhemman on muistettava ja ymmärrettävä vastuunsa.

Heitteillejätöstä voi varmasti hyvin puhua. Jos esim. tulee joku yllättävä tilanne, noin pienen ei voi mitenkään olettaa osaavan reagoida järkevästi.

On vaikea ymmärtää mitä aikuiset ajattelevat noin tehdessään.


Onko sinusta sitten viisi ja kuusivuotiaassa niin hirveä ero että viiden vanha ei pärjää minuuttiakaan yksin mutta kun koulu koittaa ja vanhemmat töissä, niin 6 vuotiaan on pärjättävä yksin tunti tolkulla?!
....pumpulilapset ei pitkälle pötki tässä maailmassa, nykymaailma on kova paikka ja tiedän lähipiiristä erittäin varottavan esimerkin siitä, miten äiti on tehnyt lapselleen KAIKEN valmiiksi, hankkinut ystävät, laittanut ruoan pöytään, kaatanut maidon ja kun nyt lapsi aloitti koulun uudella paikkakunnalla ilman ainuttakaan ystävää hän ei osaa edes ystävyyssuhteita koulussa luoda koska äiti ei ole niitä pohjustamassa.
 
[QUOTE="vieras";25157201]eivät ehkä aivottomia tolloja, mutta lapsia kumminkin.[/QUOTE]

Vaikka mielestäni lapset saavat olla lapsia, on myös lasten tunnettava vastuu ja kantamaan vastuu teoistaan ja pärjättävä myös omillaan jonkin aikaa. Pieniä askeleita ja vastuualueita ottamalla kasvaa vastuullisia aikuisia, vai luuletko että on hyvä että täysikäiseksi asti kun lain mukaan lapset ovat lapsia, saavat he elää kuin pellossa ja olettaa että äidit valitsevat vaatteet, hankkivat ystävät ja voitelevat leivän mutta kun 18 vuotiaana he lentävät maailmalle, pärjäävätkö he omillaan jos olet tehnyt kaiken valmiiksi?!
 

Yhteistyössä