Onko 22-vuotias liian lapsi äidiksi, huolimatta siitä että on fiksu ja kykenee vastuuseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Miksi mä kohtaan päivittäin epäluuloa ja väheksyntää jopa täysin tuntemattomilta, kun he kuulevat ikäni?

Odotan esikoistani ja olen onnellinen raskaudestani, samoin mies. Tätä pientä on yritetty vuosi, ja elämämme ikään kuin asettui uomiinsa kun saimme tietää raskaudesta. Baareissa riekkuminen ei ole enää meidän juttumme, tokihan se silloin vuosia sitten kiinnosti.

Mulla on opiskelut kesken - mitä sitten? Tokihan olisi ihanteellista saada opinnot päätökseen ja ehkä jo työpaikkakin ennen perheenlisäystä, mutta kyllä jokaisessa elämäntilanteessa on omat haasteensa. Voiko vanhemmuuteen ylipäätään koskaan olla valmis, jos asiaa jahkailisi vuositolkulla?

Eikö se riitä, että rakastaa ja kykenee huolehtimaan lapsen tarpeista niin henkisesti kuin taloudellisestikin? Varmasti mekin saamme tukea vanhemmiltamme, mutten näe siinä mitään ongelmallista. Se ei ole minusta väärin. Miksi joillakuilla on sitten niin suuri tarve pahoittaa mieleni ja kertoa omat, eriävät näkemyksensä suureen ääneen?

Tätä ihmetellen,
raskaudestaan niin iloinen odottaja rv 25
 
Ei ole. Tunnen monia ikäisiäsi äitejä ja osa heistä on huomattavasti parempia hommassaan kuin eräät 3-kymppiset...

Muiden mielipiteet kannattaa jättää muille.
 
Tietysti siis lapsen kasvattamiseen ja perhe-elämään liittyy olennaisesti paljon muutakin kuin rakkaus ja taloudellinen/henkinen kyvykkyys, mutta noin niin kuin tiivistettynä.
 
Mulla on 22v sisko jolla on jo kolme lasta :D Itse olen 20 ja yhden tyttaren aiti.

Nykyaan on muotia leikkie teini-ikaista kolmekymppiseksi asti, niin vaikeahan joidenkin on ymmartaa, etta jotkut oikeasti kasvavat (tarpeeksi) aikuisiksi ennen sita. Suomessahan taysi-ikaiseksi tulee 18-vuotiaana. Se tarkoittaa sita, etta sen ikaisena pitaisi pystya ottaa vastuuta itsestaan ja omista teoistaan. Siita ei ole pitka matka siihen, etta pystyy pitamaan huolta lapsesta.

Nykyaan eletaan vanhempien rahoilla pitkalle yli 20v ja pitaisi bilettaa ja riehua ja matkustella jne ja sitten joskus kolmekymppisena voi alkaa yrittamaan lasta. Kohta varmaan kolmekymppistakin aletaan pitaa nuorena aitina :D

Jata muiden kommentit omaan arvoonsa ja onnea tulevasta nyytista :heart:
 
Mä sain 22veenä kolmannen lapseni. Edelleen kuulen kommetteja (nyt27v) kuinka nuorena ja epäkypsänä olen äidiksi alkanut. Osa ei edes usko että minulla on kolme lasta. Siihen on jo nyt tottunut. Lähinnä nauran ja jos kovin ilkeäksi heittäytyy niin sitten osaan olla minäkin sitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Kohta varmaan kolmekymppistakin aletaan pitaa nuorena aitina :D

Heh, totta. Useinhan 3-kymppisistä jo puhutaan nuorina aikuisina.:xmas: Monta kertaa on esim. joku uutisjuttu tyyliin "Nuoret aikuiset..." ja kun lukee artikkelin, niin kyseessä on vaikkapa alle 35veet. :whistle:
 
Jotenkin niin kurjaa, että ihmiset vaivautuvat arvostelemaan toisten valintoja ja toiveita. Eivätkö he ymmärrä, kuinka "taatusti vahinkoraskaus" -heitot loukkaavat?! :/ Eivät ilmeisesti välitä.

Toisaalta kun itse tietää miten asiat ovat ja uskoo itseensä ja omiin kykyihinsä äitinä, muiden ihmisten puheille on ihan sama. Mutta siltikin välillä sattuu se ihmisten ilkeys sydämeen.
 
Minulla oli 21-vuotiaana kaksi lasta. Et ole iästäsi mitenkään tilitysvelvollinen kenellekään, voit vaikka esittää vastakysymyksen, että "Olen juuri sopivan ikäinen, osaatko arvata ikäni?"

Minulta kysyttiin 19-vuotiaana että "Onko oma vauva?" ja kun vastasin että "On, erittäin oma. Kuinka niin?" niin KUKAAN ei sanonut että ihmettelin vaan kun olet niin nuoren näköinen vaan totesi että muuten vaan kyselen..
 
Alkuperäinen kirjoittaja riippuu:
Minä en olisi ollut, vaikka 22-vuotiaana minulla oli ammatti, vakituinen työpaikka, hyvät tulot ja oma asunto, olipa se mieskin ollut jo 6 vuotta.

Niinpä, ihmiset ovat erilaisia, ja mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle.
Mutta sen, että joku ei ole valmis tässä iässä äidiksi, ei pitäisi tarkoittaa, että kukaan parikymppinen ei olisi. Tai että kaikki olisivat, jos joku sanoo tuntevansa olevansa valmis. Inhottaa kaikki yleistykset ja suoralta kädeltä tyrmäämiset; "ei susta mikskään äidiks ole!" Miksei olisi, tekisi mieli kysyä, mutta olen todennut, että on paras olla vain hiljaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Jotenkin niin kurjaa, että ihmiset vaivautuvat arvostelemaan toisten valintoja ja toiveita. Eivätkö he ymmärrä, kuinka "taatusti vahinkoraskaus" -heitot loukkaavat?! :/ Eivät ilmeisesti välitä.

Toisaalta kun itse tietää miten asiat ovat ja uskoo itseensä ja omiin kykyihinsä äitinä, muiden ihmisten puheille on ihan sama. Mutta siltikin välillä sattuu se ihmisten ilkeys sydämeen.

Noita vahinkoraskaus kommentteja tullee vaikka olisi ikääkin enempi...itse olen huomannut että varsinkin vanhemmalla väellä on tapana kysellä että oliko raskaus suunniteltua???
Ei noista kommenteista kannata välittää,vaikka tiedän kyllä itsekkin että ne loukkaa,pääasia on että itse tietää olevansa kypsä ja valmis kantamaan vastuun lapsesta..

Niin ja minä sain esikoisen 19-vuotiaana ja nyt 25-vuotiaana toisen...vaikka toinen lapsi oli ihan odetettavissa oleva asia niin silti anoppini kyseli että onko raskaus suunniteltua jne...

Muutako jätät ne kommentit omaan arvoonsa ja ole ylpeä raskaudestasi :)
 
ite oon 21v ja pian kahden lapsen äiti ja kyllä sitä välillä tuolla saa aika myrkyllisiä katseita, vielä kun näytän ikäistäni nuoremmalta mutta siinähän katselevat mä olen ylpeä äiti ja kannan ylpeänä vauvamasuani. itse olen päätökseni tehnyt eikä kumpikaan ole ollut vahinko niin ihan turha sitä on muiden mielipiteitä miettiä.
 
Kaikeksi hämmästyksekseni muuten isäni oli ihan innoissaan raskausuutisesta! :D Oletin, että hän suhtautuu asiaan jyrkimmin, koska olen varmaan ikuisesti isin pikkutyttö ja koska hän suhtautuu opiskeluihin vakavasti - ajattelin, että hän kokee, etten saa enää opiskeluja loppuun.

Lähinnä tuntuu, että motivaatio vain kasvaa opiskelujen(kin) suhteen nyt kun on nyytti tulossa. Vaikka haluankin nauttia sekä raskaudesta että vauva-ajasta täysillä, niin puhtia riittää ainakin toistaiseksi myös tentteihin.
 
Mä sain likan 24-vuotiaana enkä mä pitänyt itteäni mitenkään liian nuorena enkä olisi pitänyt kahta vuotta aiemminkaan. Mun äiti oli 19v. saadessaan mut ja ihan suunniteltu raskaus on ollut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kolkyt ja risut:
Ei ole. Tunnen monia ikäisiäsi äitejä ja osa heistä on huomattavasti parempia hommassaan kuin eräät 3-kymppiset...

Muiden mielipiteet kannattaa jättää muille.
Näytät kyllä paljon vanhemmalta kuin 22 v, olen luullut sua reilusti yli 30 v.

 
Alkuperäinen kirjoittaja AavikonNorsu:
sain lapseni 22vuotiaana ja nyt olen 23..ikinä ei kukaan ole ollut epäluuloinen, enkä ole kohdannut mitään väheksyntää.

Onpa jännä, miten erilaisia reaktioita ihmisillä on. Itse asun pienellä paikkakunnalla, joten johtuisiko siitä tuo ihmisten taivastelu. Mutta tosiaan, en ole vieläkään oikein selvillä, että mitä päivittelyn aihetta tämän ikäisen raskaudessa ylipäätään on! Ilmeisesti se, että opinnot ovat kesken, on ihan kauhea juttu joillekin. Minusta kun tuntuu, että olen just sopivan ikäinen äidiksi! Huippua saada lapsi suht nuorena, mutta kuitenkin sen ikäisenä, että hulinat ovat jo takanapäin ja on halua asettua.
 
eipä meillä hirveessti maailmaa kaatanut kuin jonku aikaa voivoteltiin että minun kouluni menee kesken ja saanko käytyä loppuun ja kun olin nuori. eli sain esikoisen ollessani 20 vuotias. (pian 23). Kouluni on loppusuoralla nyt joten paperit ovat kourassa syksyllä! joten hyvinhän tässä kävi vaikka isäni,mummoni jne pelkäsivät että vauva oli virhe. enään eivät ajattele niin! tykkäävät lapsenlapsestaan :)
 

Yhteistyössä