ongelmia?!

Elikkäs tilanne on tämä:
Olimme mieheni kanssa suojaamattomasti yhdynnässä joka päivä puolentoista vuoden ajan, sitten vasta tärppäsi.
Nyt mietimme toista lasta kun esikoinen on jo vuoden ikäinen.
Sen nyt tiedän että raskaaksi voin tulla, mutta missä menee raja ettei kannata enää edes yrittää ilman hoitoja?
Kuitenkin yli vuoden yrittäminen tuntui tuskaiselta.

Siis mikä voisi olla syy että lapsen saaminen kesti niin pitkään, mutta lopulta tärppäsi?
Kannataisiko mennä tutkimuksiin ennen kuin lähtee edes yrittämään?

En haluaisi samaa tuskaista odottelua ja pettymiksiä! :'(

Kiitos jo näin etukäteen avusta!
Onnea kaikille tuskaisella tiellä :heart:

 

Ehkä ihan joka päivä ei kannata "puputella"... siittiöiden taso laskee ja stressi vaan kasvaa

 

Ja kannattaa ehkä kokeilla sinkki- ja vitamiinilisiä normi ravinnon oheen.

 

Mä kyllä suosittelisin käymään alun kokeissa, eli itseltäsi tutkittaisiin esim.hormonitasot ja mieheltäsi sperman laatu. Nämä ovat suhteellisen simppeleitä tutkimuksia ja antavat mielenrauhan ainakin näiltä osin! Itse olisin tahtonut tutkimuksiin jo ennen sitä maagista yhden vuoden yrittämisen rajaa, sillä minulla on aina ollut ongelmia menkkojen kanssa.

Kävin sitten yksityisellä, joka antoikin heti kättelyssä keltarauhashormonikuurin. Hoitoihinkin pääseminen kestää ainakin julkisella puolella. Itse olemme toivoneet lasta jo muutaman vuoden. Takana yksi km nyt pääsiäisenä. Teillähän kuitenkin jo on yksi pienokainen, joten voi olla, että teidän "ongelmaan" ei suhtauduta heti alkuun kovinkaan kiireellisesti. Mutta aina kannattaa yrittää! Ei ole tosiaankaan kiva joka kuukausi toivoa, odottaa ja pettyä. Onnea yritykseen!

 

Niin.. vuoden yrittämisen jälkeen on oikeus päästä tutkimuksiin.

 

Pupuilussa olisi hyvä pitää välipäiviä. Esim. hoitoihin (IUI ja IVF) miehen täytyy pidättätyä 2-5vrk, jotta simpat olisivat parhaassa mahdollisessa terässä.

 

Mun yks ystävä yritti myös toista lasta pitkään eli yli vuoden ja oli soittanut lääkäriin, olivat sanoneet että ei ala tutkimaan kun on jo 1 aika pieni oma lapsi. Paikkakuntakohtaista varmaan. Miksi muuten suret jo etukäteen kun voihan nyt olla ihan eri tilanne kun edellisellä kerralla, teidä vaikka tärppäisi eka kerrasta =) Voithan käydä normaalissa gyne tarkastuksessa jossa sisäultrataan niin saat varmuuden asiaan.

 

Halusin vain tietää miten asiat menee!
Olemme aika ujoja mieheni kanssa näissä asioissa, eikä meillä ole oikein rohkeutta kysellä näistä asioista lääkärissä, yms.
Se voi kyl olla totta mitä olitte kirjottaneet et kannattaisi pitää taukoja "pupuilussa" sillä tulin raskaaksi kun mieheni oli armeijassa, joten taukoja tuli pidettyä =)
kiitos kuitenkin infosta :heart:

Mieheni ei varmastikaan suostu sperma tutkintaan, joten yritän omalta osaltani selvittää missä kiikastaa!
ihmettelen vain kun kummankaan suvussa ei ole lapsettomuutta tai mitään sinne viittaavaakaan. Koko suku on tullut kuin "pyhästä hengestä" raskaaksi!

Onko ne mainitut testit monimutkaisia?
Voiko esim. normaalissa gynegologin käynnillä pyytää tutkimusta, vai pitääkö se ilmoitta etukäteen?
Kävin gynegologilla ennen raskautta ja lääkäri sanoi ettei siellä mitään "epänormaalia" ole (samalla kun otti papa kokeen).

Pelkään vain että tämä lapsi jää ainoaksi, vaikka se olikin iso siunaus!
Olen aina halunnut ison perheen ja nyt pelottaa turha yrittäminen!
Luulen että ennen esikoistani sain keskenmenon tai kaksi...Joten sekin pelottaa!

kiitoksia vastanneille ja peukkuja kaikille yrittäjille :heart:

 

Ole onnellinen siitä yhdestäkin. Sinulla ehkä on ongelmia, mutta monilla meistä ei tule edes sitä yhtä lasta, pitkänkään yrittämisen jälkeen. Ja samoin, suku on hedelmällistä.

Itse en ehkä saa ikinä lasta, edes sitä yhtä. Olisin ikionnellinen, jos saisin edes yhden. En edes tarvitsisi toista.

Ja en sano tätä loukatakseni, toivon vaan, että osaat olla onnellinen esikoisestasi.

 

En todellakaan halunnut pahoittaa kenenkään mieltä, kertomalla esikoisestani ja sen kautta ongelmastani

Osaan tietenkin olla onnellinen ihanasta siunauksesta!
Toivon teille kaikille jotka tämän lukevat, toivoa yrittämiseen ja onnistumiseen...uskallan väittää (kuitenkaan yleistämättä), että parhaat isät ja äidit tulisivat tältä osastolta! Ainakin sitä siunausta osataan täällä arvostaa suuresti ja aidosti!

anteeksi vielä jos pahoitin kenenkään mieltä :ashamed:

 

Ihan perustutkimukset voidaan tehdä jo omalla terveysasemalla, ottaa esim hormonikokeita. Voit itse seurata myös ovulaation tapahtumista ovulaatiotesteillä. Silloin tietäisit että ovulaatio tapahtuu, ja koska olisi parhaimmat mahdollisuudet.

Ihan hyvin voit tilata ajan omalle lääkärillesi, ja käydä juttelemassa asiasta, jos sinua arveluttaa. Ei ne turhaan mitään tutki, mutta tutkivat jos aihetta on. Onnea uuteen yritykseen :heart:

 

:wave: Sama tilanne. Eka raskaus 1,5 vuoden yrittämällä ja toista nyt 3,5v. Ikää 40v ja tutkimuksiin pitäisi kai mennä...

Eka on oikea Aarre meille , mutta silti toista toivomme ja koemme nyt itsemme kuuluvat tähäm lapsettomuudesta kärsivien kastiin.

 

ei voi muuta sanoa, kun että kyllä täältä oikeesti saa tukea ja "myötätuntoa"...huomaa ettei ole yksin murheittensa kanssa :heart:
Kiitoksia siitä! :heart: