pailakka
Yritän lyhyesti selittää pitkän asian.
Meillä on tapaamissopimus lapseni etäisän kanssa, että hän olisi lapsen kanssa jokaisen kuukauden ensimmäisen kokonaisen viikon ja kolmannen viikon viikonlopun. Tilanne on kuitenkin muuttunut, hän käy reissutyössä ja on poissa paikkakunnalta 4 viikkoa ja takaisin täällä 4 viikkoa.
Teimme suullisen sopimuksen, että näiden neljän viikon aikana, kun hän on täällä olisi sitten viikko viikko systeemi. Tämä sopimus piti yhden kuukauden ajan.
Nyt etäisä haluaa vähentää tapaamisia, että sen neljän viikon aikana olisi tapaamisia vain viikko ja mahdollisesti muutama päivä ja ne olisivat putkeen. Kaksi viikonloppua on ihan liikaa, koska hänellä täytyy olla mahdollisuus elää omaa elämäänsä. Toisin sanoen kahden kuukauden aikana tapaamisia olisi noin yksi ja puoli viikkoa.
Minulle passaisi hyvin, että tapaamisia vähennetään, saisivat loppua vaikka kokonaan, kun se oma elämä on niin tärkeää. Sinänsä kummallista, koska minun omaan elämääni kuuluvat myös ne lapset. Mutta se taas ei käy etäisälle, koska hänellä on oikeus nähdä lasta, silloin kun häntä sattuu huvittamaan. Lapsi haluaa nähdä isäänsä.
Jos niitä tapaamisia on, niin minun mielestäni ne täytyvät olla säännöllisesti ja tasaisin väliajoin. Se ei sovi etäisälle, koska hän ei voi sitten suunnitella omaa elämäänsä. Työt on neljän viikon jaksoissa, neljä töitä ja neljä vapaata, tasaisesti ympäri vuoden, mutta jostain syystä niiden vuoksi ei voi suunnitella mitään.
Tällä hetkellä emme ole saaneet sopua aikaiseksi. Etäisä ei vastaa puhelimeen, eikä viesteihin. Mitä ihmettä tässä nyt oikein pitäisi tehdä? Voinko vain sanoa, että koska meillä ei ole voimassaolevaa tapaamissopimusta, niin ei niitä tapaamisiakaan sitten ole?
Meillä on tapaamissopimus lapseni etäisän kanssa, että hän olisi lapsen kanssa jokaisen kuukauden ensimmäisen kokonaisen viikon ja kolmannen viikon viikonlopun. Tilanne on kuitenkin muuttunut, hän käy reissutyössä ja on poissa paikkakunnalta 4 viikkoa ja takaisin täällä 4 viikkoa.
Teimme suullisen sopimuksen, että näiden neljän viikon aikana, kun hän on täällä olisi sitten viikko viikko systeemi. Tämä sopimus piti yhden kuukauden ajan.
Nyt etäisä haluaa vähentää tapaamisia, että sen neljän viikon aikana olisi tapaamisia vain viikko ja mahdollisesti muutama päivä ja ne olisivat putkeen. Kaksi viikonloppua on ihan liikaa, koska hänellä täytyy olla mahdollisuus elää omaa elämäänsä. Toisin sanoen kahden kuukauden aikana tapaamisia olisi noin yksi ja puoli viikkoa.
Minulle passaisi hyvin, että tapaamisia vähennetään, saisivat loppua vaikka kokonaan, kun se oma elämä on niin tärkeää. Sinänsä kummallista, koska minun omaan elämääni kuuluvat myös ne lapset. Mutta se taas ei käy etäisälle, koska hänellä on oikeus nähdä lasta, silloin kun häntä sattuu huvittamaan. Lapsi haluaa nähdä isäänsä.
Jos niitä tapaamisia on, niin minun mielestäni ne täytyvät olla säännöllisesti ja tasaisin väliajoin. Se ei sovi etäisälle, koska hän ei voi sitten suunnitella omaa elämäänsä. Työt on neljän viikon jaksoissa, neljä töitä ja neljä vapaata, tasaisesti ympäri vuoden, mutta jostain syystä niiden vuoksi ei voi suunnitella mitään.
Tällä hetkellä emme ole saaneet sopua aikaiseksi. Etäisä ei vastaa puhelimeen, eikä viesteihin. Mitä ihmettä tässä nyt oikein pitäisi tehdä? Voinko vain sanoa, että koska meillä ei ole voimassaolevaa tapaamissopimusta, niin ei niitä tapaamisiakaan sitten ole?
Luulisi olevan helppoa suunnitella se oma elämänsä niille vapaille viikoille..... ja tämä ei ollut nyt hyökkäys ap:ta kohtaan vaan kanssasisaren turhautumista miehen idiotismista (sorppa)....