Miten toimia?

["ahdistaa"]

Olen yksinhuoltaja, lapsen isä ei tekemisissä juuri ollenkaan ja lasta nähnyt kerran. Ei muista synttäreinä tai jouluna. Tänä vuonna pari kertaa ottanut yhteyttä nyt viimeisen kuukauden aikana,että pitäisi kuvia laittaa lapsesta.
Onko pakko laittaa kuvia? Minusta jotenkin olisi väärin, kun ei muuten ole yhteydessä ja yhtäkkiä vaaditaan kuvia. Ei ole muuten kiinnostunut.
Mitenkäs jos alkaisi vaatia lapsen näkemistä tai säännöllisiä tapaamisia?
Onko minun annettava nähdä lastaan, vaikka lapsi ei koko ihmistä voi tunne ja tottunut pienestä saakka pitämään toista miestä isänään? Onko tällä exälläni mahdollisuuksia saada tapaamisia tai jotain, jos on alkoholisoitunut eikä ole tekemisissä juurikaan ollut?

Tällä hetkellä tapaamisista ei ole muuten sovittu,kuin että yhdessä sovittaisiin näkemisistä.

Minua pelottaa, jos mies tulisi/pääsisi sotkemaan nykyistä perhe-elämäämme..

 

["vieras"]

Tietysti laitat kuvia ja annat isän tuumata, josko haluaisi tavata lasta. "Sotkemaan nykyistä perhe-elämäämme" kuulostaa aika.. oudolta, kun kuitenkin on kyse lapsen biologisesta isästä. Mieti, mitä lapsi sulta kyselee, kun on täysi-ikäinen. Anna heidän tutustua, se on pidemmän päälle lapsen etu.

 

["ahdistaa"]

Mutta jos lapsi ei tunne koko ihmistä,kerran vauvana nähnyt ja puhuu toisesta miehestä isänään. Minusta olisi väärin mennä sotkemaan pienen lapsen päätä.. Ja en tiedä olisiko lapsen etu nähdä isäänsä, alkoholisti josta ei todellakaan isäksi olisi.. Raskausajasta asti olen ollut lapsen kanssa yksin.

 

[Fifoxi]

Oma valinta kun hänen kanssaan lapsen teit, kanna nyt myös seuraukset.

 

["huolissaan"]

Niin.. Mutta onko se lapsen edun mukaista, että laitetaan tapaamaan tuiki tuntematonta ihmistä joka ei ole yhteyksissä kuin muutaman kerran vuodessa? Jos on oppinut toiseen isään pienestä saakka? Isä on aika vaikea ihminen, valehtelee asioista ja syyttelee toisia,ei näe itsessään mitään vikaa.

 

["Vieras"]

Minusta isä on tiensä valinnut jo aikaa sitten. Olisi fiksua pysyä erillään ja ottaa sitten yhteyttä kun oma elämä on mallillaan ja on jotain lapselle antaa, enkä nyt puhu materiasta. Vaikeaa tietenkin on äidin estää, jos isä on isyytensä aikoinaan tunnustanut, isällä kun on myös oikeus omaan lapseensa.

 

[TiiBii]

On lapsen eduksi! Mietipä itse että olisit aikuistuttuasi saanut tietää etteim jompikumpi vanhemmistasi olekaan biologinen. Taatusti olisit halunnut selvittää...

Ja mitä ihmettä sä kuvien lähettämisellä menetät?

Ja kolmanneksi. Ehkä isä yhäkin haluaisi tavata lastaan muttei sinua. Se lienee usimmin syynä siihen ettei etävanhempi muka halua tavata.

 

[Tallu -]

Mielestäni olisi pikaisesti tarpeen korjata lapselle tuo valhe, että toinen mies on isänsä. Ajattele, miten se syö luottamusta sua kohtaan lapsen aikuistuessa ja totuuden selvitessä hänelle. Sitten vähitellen tutustumista isään yhdessä sinun kanssasi ja tilanteen mukaan tapaamisia sen jälkeen.

 

["ahdistaa"]

Kuvia on katseltu tästä biologisesta isästä, eli asia otetaan esille sitä mukaan kun lapsi kasvaa. (nyt reilu 2v) Eli tarkoitus on kertoa asiasta. Tämä isä asuu toisella puolella suomea, joten tapaamisia aika vaikea senkin takia järjestää, enkä kyllä lasta yksin antaisi hänen seuraansa.. Sitä mietin,että miltä se lapsesta tuntuisi jos ensin isä haluaisikin tavata ja sitten tulisi taas pitkiä pausseja ennenkuin taas seuraavan kerran isää sattuisi kiinnostamaan. Ja jos miestä kiinnostaisi, miksei hän kysele kuulumisia ??