Kaippa tämä kirjoitus tähän osioon sopii.
Aluksi kerrottaneen, että elän avoliitossa, joka ei alun alkaenkaan ole ollut helppo, mutta sitäkin palkitsevampi ja kovan työn ansiosta ollaan lopulta saatu melkein kaikki osa-alueet toimimaan. Ainut asia joka ei toimi, on seksi ja se johtuu yksin minusta.
Olen haluton, ahdistunut, ehkä jopa hieman peloissanikin.
Kyseinen ongelma juontaa juurensa pitkälle; teininä välttelin koko asiaa koska se oli jo silloin pelottavaa ja ahdistavaa, enkä ole koskaan halunnut olla niitä jotka lentää kukasta kukkaan. Enkä ole ollutkaan. Pelkäsin ehkä eniten sitä, että joku tekee jotain väkisin tai että tilanne karkaa lapasesta. Pari vuotta sitten tämä pelko kävi toteen, jouduin raiskauksen uhriksi itsestä riippumattomista syistä. Asia on käsitelty ja unohdettu, enkä ole sen koommin raiskaajaan törmännyt vaikka samalla kylällä on tullut vielä pyörittyä silloin tällöin. Tämän tapahtuman jälkeen seksi ei ainakaan ole ollut helpompaa minulle. olen myös kokenut aikaisemmissa suhteissa henkistä ja fyysistä väkivaltaa, sekä väheksyntää seksiin kykenemättömyyden takia. Jos kesken toimituksen tuli stoppi, sain suunnilleen selkääni ja ex polki ihan maahan.
Nyt ihan viimeisen kuukauden aikana se raiskaus ja muu p*ska on kummitellut mielessä ja samaan aikaan avopuolison kanssa oli vähän kylmä ja etäinen jakso.
Monta parisuhdeyritystä on kaatunut juuri tähän, minun ongelmaani.
Osittain tähän haluttomuuteen vaikuttaa pillerit, joita käytän samalla ehkäisyyn ja endometrioosin hoitoon. Suurelta osalta kuitenkin se vika on minun pääkopan sisällä. Avopuolisoani en pelkää, asiasta keskustellaan hyvin paljon, hän ei painosta eikä tee yksinkertaisesti mitään väärin. Minä vaan olen tämmönen jääkaappi. Ehkä se suurin pelko on se, että saan taas köniin tai toinen sanoo pahasti jos en pystykkään tai aiheutan muuten pettymyksen.
Olen miettinyt paljon, että olenkohan ainut ja että miten muut (jos muitakin on) ovat tällaisesta päässeet eteenpäin? Olisi kiva keskustella jonkun samankaltaisia asioita läpikäyneen kanssa, tai muiden jotka osaisivat antaa neuvoa tai vinkkiä miten edetä tämän asian kanssa.
Aluksi kerrottaneen, että elän avoliitossa, joka ei alun alkaenkaan ole ollut helppo, mutta sitäkin palkitsevampi ja kovan työn ansiosta ollaan lopulta saatu melkein kaikki osa-alueet toimimaan. Ainut asia joka ei toimi, on seksi ja se johtuu yksin minusta.
Olen haluton, ahdistunut, ehkä jopa hieman peloissanikin.
Kyseinen ongelma juontaa juurensa pitkälle; teininä välttelin koko asiaa koska se oli jo silloin pelottavaa ja ahdistavaa, enkä ole koskaan halunnut olla niitä jotka lentää kukasta kukkaan. Enkä ole ollutkaan. Pelkäsin ehkä eniten sitä, että joku tekee jotain väkisin tai että tilanne karkaa lapasesta. Pari vuotta sitten tämä pelko kävi toteen, jouduin raiskauksen uhriksi itsestä riippumattomista syistä. Asia on käsitelty ja unohdettu, enkä ole sen koommin raiskaajaan törmännyt vaikka samalla kylällä on tullut vielä pyörittyä silloin tällöin. Tämän tapahtuman jälkeen seksi ei ainakaan ole ollut helpompaa minulle. olen myös kokenut aikaisemmissa suhteissa henkistä ja fyysistä väkivaltaa, sekä väheksyntää seksiin kykenemättömyyden takia. Jos kesken toimituksen tuli stoppi, sain suunnilleen selkääni ja ex polki ihan maahan.
Nyt ihan viimeisen kuukauden aikana se raiskaus ja muu p*ska on kummitellut mielessä ja samaan aikaan avopuolison kanssa oli vähän kylmä ja etäinen jakso.
Monta parisuhdeyritystä on kaatunut juuri tähän, minun ongelmaani.
Osittain tähän haluttomuuteen vaikuttaa pillerit, joita käytän samalla ehkäisyyn ja endometrioosin hoitoon. Suurelta osalta kuitenkin se vika on minun pääkopan sisällä. Avopuolisoani en pelkää, asiasta keskustellaan hyvin paljon, hän ei painosta eikä tee yksinkertaisesti mitään väärin. Minä vaan olen tämmönen jääkaappi. Ehkä se suurin pelko on se, että saan taas köniin tai toinen sanoo pahasti jos en pystykkään tai aiheutan muuten pettymyksen.
Olen miettinyt paljon, että olenkohan ainut ja että miten muut (jos muitakin on) ovat tällaisesta päässeet eteenpäin? Olisi kiva keskustella jonkun samankaltaisia asioita läpikäyneen kanssa, tai muiden jotka osaisivat antaa neuvoa tai vinkkiä miten edetä tämän asian kanssa.