Meillä neiti 2v7kk ja hänellä pn järkyttävä pottakammo. Eka kerran häntä laitoin potalle ihan vain harjoittelumielessä vuoden vanhana ja kirkui kuin hysteerinen silloin. Pidettiin puolivuotta taukoa ja taas sama juttu. jälleen taukoa ja uusi yritys. Sama toistuu.
Nyt on yöt kuivana, koska vaippa on kerran joka aamu ollut kuiva pitkän aikaa. Ainakin kolme kuukautta. Aamusta olen potalle vienyt, mutta huuto alkaa jo potan nähdessä. väkisin en siihen yritä, kun pelko on kerran niin hirveä. päivänmittaan ollaan yritetty pottaa kokeilla, mutta ei auta. Väkisellä neiti siihen pitäis taivutella, jos meinaisi potalle saada. Ostettiin jopa toinen ja kolmaskin erimallinen potta, kun ajateltiin, että se auttais. No eipä todellakaan auttanut.
Nyt neiti kirkuu jo hammaspesulle mennessä, kun vain äkeekin potan. Kakkiminen tuntuu oleva vaikeata vaippaan, kun itkee ja vaihtaa usein asentoa punnatakseen kakan vaippaan. Vain parikertaa on neiti mennyt potalle niin, että aluki vähän itki, mutta sitten istui ja katseltiin kirjaa. Kaksi pissua on pottaan saatu, mutta muuten sinne ei tule mitään sen harvan kerran, kun istuminen onnistuu ilman pakokauhua. Vaippaan tulee heti, kun sen saa päälle.
Eikä tämä ole ekan lapsen kanssa opettelua, vaan tämä on mun viiden lapsi, mutta tämä ongelma on ensimmäinen. Toiset ovat olleet pois vaipoista yhtä poikaa lukuunottamatta jo tässä vaiheessa, mutta poikakin kyllä kävi kakat tekemäss pottaan jo puolitoistavuotiaasta. Myös pissulla usein.
Mutta tämä tytön pottakammo on jotain aivan uutta ja kauhiaa. Ollaan yritetty tarrat, kehut, kiitokset, leikinlomassa, jopa mummun ehdottamilla xylitolipastilleilla, mutta ei. Tyttö ei osaa vielä puhua ja kertoa milloin pissattaa tai kakattaa. Kaikki pitää lukea hänen kasvoilta ja elekielestä. hänella on pari sanaa, mutta nekin lähinnä sektorilla hau hau ja äiji (äiti)
Olisiko kenelläkään vinkkejä tähän, miten päästä asiassa eteenpäin? Taukoja ollaan pidetty, että pelko menis pois, mutta eihän se tämän ikäisellä se unohtaminenkaan enää niin äkkiä käy. Neuvolassa asialle lähinnä nauretaan ja sanotaan, että minussa on syy, kun en viitsi opettaa :headwall: Se asia ei kuitenkaan näin ole. Siellä ei voida uskoa, että lapsi pelkää kuollakseen pottaa ja toinen vihollinen on kylpy. Lapset kuulemma rakastaa vettä, mutta meillä pelätään hysteerisesti. Että tällainen ongelma.
Nyt on yöt kuivana, koska vaippa on kerran joka aamu ollut kuiva pitkän aikaa. Ainakin kolme kuukautta. Aamusta olen potalle vienyt, mutta huuto alkaa jo potan nähdessä. väkisin en siihen yritä, kun pelko on kerran niin hirveä. päivänmittaan ollaan yritetty pottaa kokeilla, mutta ei auta. Väkisellä neiti siihen pitäis taivutella, jos meinaisi potalle saada. Ostettiin jopa toinen ja kolmaskin erimallinen potta, kun ajateltiin, että se auttais. No eipä todellakaan auttanut.
Nyt neiti kirkuu jo hammaspesulle mennessä, kun vain äkeekin potan. Kakkiminen tuntuu oleva vaikeata vaippaan, kun itkee ja vaihtaa usein asentoa punnatakseen kakan vaippaan. Vain parikertaa on neiti mennyt potalle niin, että aluki vähän itki, mutta sitten istui ja katseltiin kirjaa. Kaksi pissua on pottaan saatu, mutta muuten sinne ei tule mitään sen harvan kerran, kun istuminen onnistuu ilman pakokauhua. Vaippaan tulee heti, kun sen saa päälle.
Eikä tämä ole ekan lapsen kanssa opettelua, vaan tämä on mun viiden lapsi, mutta tämä ongelma on ensimmäinen. Toiset ovat olleet pois vaipoista yhtä poikaa lukuunottamatta jo tässä vaiheessa, mutta poikakin kyllä kävi kakat tekemäss pottaan jo puolitoistavuotiaasta. Myös pissulla usein.
Mutta tämä tytön pottakammo on jotain aivan uutta ja kauhiaa. Ollaan yritetty tarrat, kehut, kiitokset, leikinlomassa, jopa mummun ehdottamilla xylitolipastilleilla, mutta ei. Tyttö ei osaa vielä puhua ja kertoa milloin pissattaa tai kakattaa. Kaikki pitää lukea hänen kasvoilta ja elekielestä. hänella on pari sanaa, mutta nekin lähinnä sektorilla hau hau ja äiji (äiti)
Olisiko kenelläkään vinkkejä tähän, miten päästä asiassa eteenpäin? Taukoja ollaan pidetty, että pelko menis pois, mutta eihän se tämän ikäisellä se unohtaminenkaan enää niin äkkiä käy. Neuvolassa asialle lähinnä nauretaan ja sanotaan, että minussa on syy, kun en viitsi opettaa :headwall: Se asia ei kuitenkaan näin ole. Siellä ei voida uskoa, että lapsi pelkää kuollakseen pottaa ja toinen vihollinen on kylpy. Lapset kuulemma rakastaa vettä, mutta meillä pelätään hysteerisesti. Että tällainen ongelma.