on se jännä miten noi koirat voi tolleen "jakautua" perheessä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmeissään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ihmeissään

Vieras
meillä on kaksi koiraa, kumpikin 3v, uros ja narttu. samalla metodilla koulutettu, kumpikin rakastettuja perheenjäseniä, mutta kuitenkin niitä lauman alimmaisia...

uros on 100% mun koira ja narttu 100% mun miehen koira....

tänäänkin kun oltiin porukalla ulkona (meillä koirat aina vapaana pihalla täällä maalla) ja koitettiin taas huvin vuoksi et mä huusin narttua -ei korvaansa lotkauttanu.
mies huusi meidän urosta luokseen -mulkas ja lähti kauemmas.

mies kutsui narttua puheäänellä, se tuli salamana miehen viereen istumaan.
mä kutsuin urosta nimellä -se tuli salamana mun viereen istumaan...

tää on jotenkin niin koomista (?) kun meillä kuitenkin koiria ollut viimeinen 10vuotta eikä ikinä oo ollu tällasta tilannetta.... mä jos lähden esim.lenkille, niin mulla pitää olla narttu hihnassa, koska muuten se lähtee... ja miehellä sama homma toisinpäin...

onko muut koskaan törmänny tällaiseen ilmiöön..?

ennen meillä on koirilla ollut aina 1 "johtaja" ja se on aina ollut mun mies, koska se niiden kanssa enemmän harrastaa.. mutta kaikki on aina myös totelleet mua ja tienneet paikkansa..
 
No meillä narttu on enemmän mun perään. Se on tosi arka koira, tullut meille aikuisena ja kun minä sitä pääasiassa hoidin heti alusta niin kiintyi vahvasti minuun. Toi meidän pentu-uros ei ole vielä puoltansa valinnut. On aikalailla meihin molempiin kiintynyt, hereilläoloajan on ehkä enempi miehen perään mutta yönsä nukkuu visusti äiskän kanssa saman peiton alla.
 
[QUOTE="hipsu";23081176]Eikös ne koirat pidä olla aina kiinni? Tai en tiedä jossain metsässä sitten, et pitääkö.. Meni vähän ohi kyllä ton kirjotuksen pointin.[/QUOTE]

no pitää toki jos menee ihmisten ilmoille, mutta me asutaan ihan metsässä... suuri tontti, peltoa, metsää.. lähin naapuri useemman kilsan päässä.. :)
 

Yhteistyössä