Ompa nyt keskustelua petäämisestä...tässä mielipiteeni.:)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minä-81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Miten nämä mainitsemasi asiat ovat keskenään verrannollisia?

Mä olen jossain kohtaa ketjua sanonut, että luonteestani johtuen en itse koskaan ole pettänyt enkä tule pettämäänkään (nykyisen kumppanini kanssa olen ollut kohta 16 vuotta ja siihen mahtuu niin hyviä kuin huonompiakin aikoja). Olen sanonut myös, että olisin valmis antamaan miehelleni anteeksi kertaluontoisen hairahduksen (kännipanon), koska en halua rikkoa kaikkea mitä meillä on yhden virheen vuoksi. Eri asia olisi, jos mies pettäisi mennen tullen tai jäisi kiinni jostain vuosia kestäneestä salasuhteesta. Silloin tulisi meillekin ero. Mitä edellä mainittu tarkoittaa mielestäsi minun sitoutumisestani parisuhteeseeni?

Se, että sanon, etten itse petä, ei tarkoita sitä, että suhtautuisin pettämiseen ylipäätään täysin ehdottomasti joko-tai -asenteella. Vaikka mä en hyväksy pettämistä, voin ymmärtää, että joissain tilanteissa tai olosuhteissa niin voi käydä. Siinäkin tapauksessa, vaikka sitä kumppaniaan rakastaisi. Mulla on itsellänikin lähipiirissä ihmisiä, jotka ovat pettäneet, enkä mä koskaan ole heille minään tuomionpasuunana toiminut. He tietävät, mitä mä ajattelen pettämisestä, mutta ovat siitä huolimatta avautuneet minulle, koska tietävät, etten kaada täyslaidallista peetä heidän niskaansa, vaan minun kanssani voi oikeasti keskustella asiasta.

Ketjussa on usein syytetty mustavalkoisuudesta niitä, jotka ovat sanoneet, etteivät koskaan petä. Minun mielestäni on mustavalkoista ajatella myöskään niin, että jos joku sanoo, ettei itse petä, niin silloin muka olisi automaattisesti totaaliehdoton myös muihin pettämiseen liittyvissä asioissa. Kuten joskus aiemmin olen jo sanonut, mä olen omalla kohdallani miettinyt asiat hyvin perusteellisesti ja tehnyt syvää itsetutkiskelua aiheesta. Poislukien siis kaikki meteoriittien iskemiset, mystiset pettämistä aiheuttavat sairaudet ja muut absurdit tilanteet, menen omasta pettämättömydestäni takuuseen myös vuosikymmenien päähän. :D

Mielestäni sinulla on monilta osin hyvin kypsä suhtautuminen parisuhteeseen.

Mutta kuten sanoin, tuota ajatusleikkiä ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Asioista voi puhua myös kuvaannollisesti. Ja jos kysyy jotakin, ei tarkoita automaattisesti sitä, että itse pitäisi noita kahta suoraan verrannollisina. Siksi kysyinkin muiden ajatuksia siitä. Huoh.
 
Kuka on tällaista väittänyt? Seison kyllä aikaisempien sanojeni takana, että tässä ketjussa on otettu itseensä usein ihan aiheetta.

Tästä kysymyksestä tuli sellainen mielleyhtymä. Tietysti voi olla, että vedin liian hätäisiä johtopäätöksiä Jonnan tarkoitusperistä, mutta ketjua taaksepäin lukiessa kyseisenlainen "henki" on havaittavissa. HUOM! Mun mielestäni.

[QUOTE="Jonna";26908376]Jos tässä nyt on sitoumuksen asteesta vängätty, niin kumpi on palstalaisten mielestä sitoutuneempi suhteeseen - se joka sanoo, ettei koskaan petä vai se, joka sanoo voivansa antaa anteeksi kumppanin mahdollisen pettämisen? Olisiko tässä uusi näkökulma keskusteluun, joka meni hieman saivarteluksi ja vänkäämiseksi...[/QUOTE]
 
Onko ihmiset unohtaneet mitä avioliitto tarkoittaa? Siltä vaikuttaa. Oletteko ikinä oikeasti kuunnelleet mistä siinä puhutaan kun pari vihitään? Minulle ne sanat merkitsee jotain. Me mentiin rakkaudesta naimisiin ja tuetaan toisiamme ja rakastetaan toisiamme. Minulle nämä asiat merkitsee paljon. Ja voiko mahtavampaa olla kuin katsoa omia isovanhempiaan kuinka he ovat olleet yhdessä lähes koko elämänsä ja vieläkin rakastavat toisiaan, pitävät kädestä kiinni jne. Se on myös meidän aikomus. Olla vanhoina yhdessä ja rakastaa elämämme loppuun asti. Ja siihen ei kuulu mitkään pettämiset ja toiselle valehtelu.
 
[QUOTE="Jonna";26908975]Mielestäni sinulla on monilta osin hyvin kypsä suhtautuminen parisuhteeseen.

Mutta kuten sanoin, tuota ajatusleikkiä ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Asioista voi puhua myös kuvaannollisesti. Ja jos kysyy jotakin, ei tarkoita automaattisesti sitä, että itse pitäisi noita kahta suoraan verrannollisina. Siksi kysyinkin muiden ajatuksia siitä. Huoh.[/QUOTE]

Ok, my bad. Käsitin siis kysymyksesi väärin.
 
[QUOTE="Jonna";26909001]No oma argumenttisipa olikin todella älykäs. Yleensä lyödään vyön alle, kun omat paukut loppuu. Se siitä naiviudesta...[/QUOTE]

Se ei ole mikään naivi, se on NAIIVI! Jos ei osaa sitä kirjoittaa, niin ei kannata sitä käyttää.
 
Miten te jaksatte tapella tälläisestä asiasta ?

On ihmisiä jotka ei petä koskaan, on ihmisiä jotka pettävät kerran tai useammin parisuhteessa.
Ja on ihmisiä jotka antavat anteeksi kerran tai yhä uudestaan ja jatkavat parisuhteessa
ja on ihmisiä jotka eivät voi antaa antaa anteeksi pettämistä ja elää parisuhteessa, jossa
luottamus on petetty ja puolisoa satutettu.

Jokainen tekee omat päätökset millaisessa suhteessa haluaa elää ja jokaisella on omat
mielipiteet ja suhtautuminen pettämiseen.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="Jonna";26909001]No oma argumenttisipa olikin todella älykäs. Yleensä lyödään vyön alle, kun omat paukut loppuu. Se siitä naiviudesta...[/QUOTE]

Mitkä paukut loppuu? en minä ole tässä ollut edes puhumassa mitään. :D

Minua saattaa hieman motivoida vittuilemaan se kun näen jonkun toteavan jotain todella tyhmää.

Mene ja tiedä.
 
Onko ihmiset unohtaneet mitä avioliitto tarkoittaa? Siltä vaikuttaa. Oletteko ikinä oikeasti kuunnelleet mistä siinä puhutaan kun pari vihitään? Minulle ne sanat merkitsee jotain. Me mentiin rakkaudesta naimisiin ja tuetaan toisiamme ja rakastetaan toisiamme. Minulle nämä asiat merkitsee paljon. Ja voiko mahtavampaa olla kuin katsoa omia isovanhempiaan kuinka he ovat olleet yhdessä lähes koko elämänsä ja vieläkin rakastavat toisiaan, pitävät kädestä kiinni jne. Se on myös meidän aikomus. Olla vanhoina yhdessä ja rakastaa elämämme loppuun asti. Ja siihen ei kuulu mitkään pettämiset ja toiselle valehtelu.

Ymmärtääkseni se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Minulle se tarkoittaa tuon kaiken kertomasi LISÄKSI sitä, että olen valmis selvittämään myös (melkein) kaikki mahdolliset kriisit mitä elämä tuo tullessaan, JOS elämä tuo pettämistä eteen niin sitten siitä.
 
Kyllä minustakin on hyvä ajatella sitä, että pakkaako oikeasti kimpsut ja kampsut, jättää 20 vuoden parisuhteen ja vie kouluikäiset lapset isältään, jos tämä paskassa elämäntilanteessa hairahtuu kerran. Ja kuinka tiukka se raja on? Joko lähdetään suutelusta?

Minulle se pointti olisi salailussa, se on sitä todellista pettämistä. Ei niinkään se, missä ne huulet tai pippeli kävi. Tottakai loukkaantuisin ja edessä olisi todennäköisesti parisuhdekriisi, mutta "se olis sitten siinä" -asennetta ei kyllä ole ollut vuosiin. Ja kaikilla saa olla niin tiukka asenne kuin haluaa, eihän omia tunteitaan voi muuttaa eikä väkisin kannata yhdessä olla. Olen koittanut vain perätä sitä, että omaa ehdotonta asennetta kannattaa pohtia ja avata ihan vain itselleen (minulle ei tarvitse).

Enkä katsoisi kerran erehtymistä epäkunnioitukseksi tai toisen tahalliseksi satuttamiseksi. Sitten taas jos on viestitellyt ja hempeillyt jonkun naisen kanssa kuukausikaupalla selkäni takana, niin se kyllä veisi pohjan luottamukselta. Kyseessä ei ole silloin mikään moka tai inhimillinen erehdys, vaan suunnitelmallinen toisen satuttaminen ja pimennossa pitäminen oman mielihyvänsä vuoksi.

Pidän kyllä myös hemmetin naiivina ihmistä, joka antaa anteeksi jatkuvat tai käsittämättömän törkeät uskottomuudet. Tässä ketjussa kuitenkin keskusteltiin enemmän noista kertaluokan hairahduksista, joita kyllä sattuu myös ihmisille, jotka eivät itsekään ikinä uskoneet.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="Jonna";26907342]Ja minullakin on vahvoja periaatteita, kuten jos mieheni pettäisi minua kertaluontoisesti, niin en todellakaan rikkoisi lasteni perhettä sen vuoksi. Olen luvannut seistä rinnalla myös vastoinkäymisissä, joten silloin se lupaus lunastetaan. Odotan samaa myös toisinpäin, jos itse mokaan jollakin tavalla (en ole pettämässä). En kuitenkaan tuomitse niitä, jotka valitsevat toisin, vaikka en sitä ymmärtäisikään. Lapsia korkeintaan säälin, että joutuvat eron kestämään. Uskon myös, että elämässä on paljon pahempiakin asioita kuin petetyksi joutuminen. Itseasiassa voi olla aika tyytyväinen jos se on kamalin kokemus elämässä, vaikka eihän se tietenkään helppoa ole.[/QUOTE]

Minä tosiaan aikanani olin se petturi ja mieheni olisi antanut anteeksi, itse en pystynyt elämään itsesyytösten keskellä. Perhe rikkoutui ja lapset kärsivät (ehkä - ehkä ei). Minustakin olisi ollut itsekästä rikkoa liitto pelkän uskottomuuden takia, jos toinen olisi valmis antamaan anteeksi (en ole ihan varma anteeksiantamisen tasosta, varmaan se olisi kummitellut aina mielessä). Mutta pääsyy liiton päättämiseen oli se, joka johti uskottomuuteenkin: huono parisuhde ja onneton perhe-elämä. Jos parisuhde olisi ollut OK, niin olisi kannattanut taistella kriisistä yli pääsemiseksi. Mutta meillä oli tosi tulehtuneet välit. Se oli syy uskottomuuteen. Yritin keskustella monesti asioista, mutta hän ei jaksanut/osannut/halunnut, ja minä olin todella onneton ja yksinäinen.
 
[QUOTE="Jonna";26909039]Ymmärtääkseni se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Minulle se tarkoittaa tuon kaiken kertomasi LISÄKSI sitä, että olen valmis selvittämään myös (melkein) kaikki mahdolliset kriisit mitä elämä tuo tullessaan, JOS elämä tuo pettämistä eteen niin sitten siitä.[/QUOTE]

No se on sun mielipide ja kanta. Mun kanta taas on se, etten alkaisi sellaisen ihmisen kanssa suhdetta jatkamaan, joka ei kunnioita mua pätkääkään. Sillä niin minä sen näen, jos toista pettää, sinä näet sen taas eri tavalla. Toisille ihmisille vaan toiset asiat merkitsee enemmän kuin toisille.
 
[QUOTE="Jonna";26909039]Ymmärtääkseni se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Minulle se tarkoittaa tuon kaiken kertomasi LISÄKSI sitä, että olen valmis selvittämään myös (melkein) kaikki mahdolliset kriisit mitä elämä tuo tullessaan, JOS elämä tuo pettämistä eteen niin sitten siitä.[/QUOTE]

Mä en kykene antamaan anteeksi pettämistä, se satuttaisi minua liikaa. Tuntuisi pahalta toisen kosketus kun tietää että hän on koskenut toista naista vaikka on ollut avioliitossa minun kanssani. Ja tiedän että asia on ihan sama toisinpäin. Monista asioista on selvitty ja tullaan selviämään, mutta tämä pettämisasia on molemmille samalla tavalla selvä, kumpikaan ei sitä hyväksy. Jos vieras ihminen houkuttaa niin paljon niin silloin on parempi että elää yksin, se on merkki siitä että ei rakasta sitä ihmistä kenen kanssa on naimisissa, koska rakastamalleen ihmiselle ei sellaista voi tehdä, ei missään tilanteessa. Tämä on minun kantani, voit ajatella asiasta eri tavalla.
 
[QUOTE="vieras";26909048]Minä tosiaan aikanani olin se petturi ja mieheni olisi antanut anteeksi, itse en pystynyt elämään itsesyytösten keskellä. Perhe rikkoutui ja lapset kärsivät (ehkä - ehkä ei). Minustakin olisi ollut itsekästä rikkoa liitto pelkän uskottomuuden takia, jos toinen olisi valmis antamaan anteeksi (en ole ihan varma anteeksiantamisen tasosta, varmaan se olisi kummitellut aina mielessä). Mutta pääsyy liiton päättämiseen oli se, joka johti uskottomuuteenkin: huono parisuhde ja onneton perhe-elämä. Jos parisuhde olisi ollut OK, niin olisi kannattanut taistella kriisistä yli pääsemiseksi. Mutta meillä oli tosi tulehtuneet välit. Se oli syy uskottomuuteen. Yritin keskustella monesti asioista, mutta hän ei jaksanut/osannut/halunnut, ja minä olin todella onneton ja yksinäinen.[/QUOTE]
Tämä on hyvä pointti, usein uskottomuuden taustalla on muita ongelmia, jotka myös pitäisi selvittää, ei pelkkää pettämistä. Ja niinhän se on, että monesti se suhteen paikkaaminen ei enää onnistu, vaikka yritetäänkin. Minusta on kuitenkin ihan hienoa, että jotkut yrittävät, riippuen toki vähän tapauksesta. (Jonkun kynnysmaton ei mielestäni tarvitse jäädä enää sekunniksikaan potkittavaksi.)
 
Onko ihmiset unohtaneet mitä avioliitto tarkoittaa? Siltä vaikuttaa. Oletteko ikinä oikeasti kuunnelleet mistä siinä puhutaan kun pari vihitään? Minulle ne sanat merkitsee jotain. Me mentiin rakkaudesta naimisiin ja tuetaan toisiamme ja rakastetaan toisiamme. Minulle nämä asiat merkitsee paljon. Ja voiko mahtavampaa olla kuin katsoa omia isovanhempiaan kuinka he ovat olleet yhdessä lähes koko elämänsä ja vieläkin rakastavat toisiaan, pitävät kädestä kiinni jne. Se on myös meidän aikomus. Olla vanhoina yhdessä ja rakastaa elämämme loppuun asti. Ja siihen ei kuulu mitkään pettämiset ja toiselle valehtelu.


Mä en ainakaan luvannut rakastaa elämämme loppuun asti. Ainoastaan myötä- ja vastamäissä. Pettämiset eivät avioliittoon kuulu, mutta olen realisti ja tiedän niin monien miesten (ja ilmeisesti naiset samoin) pettävän kuitenkin, niin luotan siihen, että liittomme voi paremmin, jos emme liikaa kahlitse vaan annamme toistemme itse päättää teoistamme.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
Mä en ainakaan luvannut rakastaa elämämme loppuun asti. Ainoastaan myötä- ja vastamäissä. Pettämiset eivät avioliittoon kuulu, mutta olen realisti ja tiedän niin monien miesten (ja ilmeisesti naiset samoin) pettävän kuitenkin, niin luotan siihen, että liittomme voi paremmin, jos emme liikaa kahlitse vaan annamme toistemme itse päättää teoistamme.

"niin myötä kuin vastamäessä elämänne loppuun asti"... näin menee kysymys jos et satu muistamaan... ja me emme kahlitse toisiamme koska olemme molemmat samaa mieltä näistä asioista.
 
Mitkä paukut loppuu? en minä ole tässä ollut edes puhumassa mitään. :D

Minua saattaa hieman motivoida vittuilemaan se kun näen jonkun toteavan jotain todella tyhmää.

Mene ja tiedä.

Luepas ihan ajatuksella uudestaan se Jonnan kommentti, mihin vastasit hänen olevan naiivi. On selvää, ettet ymmärtänyt, mitä Jonna edes kirjoitti, vastasit vaan. Nolo moka, ihan oikeesti. Mene nyt lukemaan se kommentti jä pyydä, munapää anteeksi!
 
Mitkä paukut loppuu? en minä ole tässä ollut edes puhumassa mitään. :D

Minua saattaa hieman motivoida vittuilemaan se kun näen jonkun toteavan jotain todella tyhmää.

Mene ja tiedä.

No se kertoo sinusta enemmän se. Onko kovin fiksua tulla keskelle keskustelua heittämään jotain typerää asiasta, joka on vielä täysin irroitettu asiayhteydestään.

Kummallista, että me muutamat pystytään keskustelemaan asiallisesti asiasta, kun loput tulee määkimään jotakin täysin ala-arvoista. Tosi fiksua. Menkää muualle, jos ei ole mitään järkevää sanottavaa!
 
[QUOTE="vieras";26909060]No se on sun mielipide ja kanta. Mun kanta taas on se, etten alkaisi sellaisen ihmisen kanssa suhdetta jatkamaan, joka ei kunnioita mua pätkääkään. Sillä niin minä sen näen, jos toista pettää, sinä näet sen taas eri tavalla. Toisille ihmisille vaan toiset asiat merkitsee enemmän kuin toisille.[/QUOTE]


Mä taas oon sitä mieltä, että kunnioitus pitää ansaita. Pitkässä parisuhteessa pitää pitää huoli suhteesta ja siitä, että toisten kunnioitus säilyy.
 
Millenia, miks sä kuvittelet, että kaikki pettämättömyyttään esille tuoneet ja perustelleet yrittävät vakuuttaa just sua? :O Tää on keskustelupalsta, jolla on tarkotus keskustella erilaisista mielipiteistä ja yleensä ne mielipiteet myös perustellaan. Se on ainoostaan fiksua. Ite olet jatkanut samaa juttua läpi ketjun, niin ei kai se ihme oo, jos osin toista mieltä olevien jutuissa toistuu myös samat asiat. Ei se silti tarkoita sitä, että just sua yritetään vakuuttaa.
 
Mä en ainakaan luvannut rakastaa elämämme loppuun asti. Ainoastaan myötä- ja vastamäissä. Pettämiset eivät avioliittoon kuulu, mutta olen realisti ja tiedän niin monien miesten (ja ilmeisesti naiset samoin) pettävän kuitenkin, niin luotan siihen, että liittomme voi paremmin, jos emme liikaa kahlitse vaan annamme toistemme itse päättää teoistamme.

Itselläni on onneksi sellainen mies, jota ei ole tarvinnutkaan erikseen kieltää pettämästä, vaan hän on samoilla linjoilla ollut kanssani alusta saakka. Molemmat olemme ihan itse päättäneet, että parisuhteessa ei petetä eikä toista haluta siten satuttaa.
 
Mä taas oon sitä mieltä, että kunnioitus pitää ansaita. Pitkässä parisuhteessa pitää pitää huoli suhteesta ja siitä, että toisten kunnioitus säilyy.

Se on totta. Mutta meidän mielestä kunnioitus lakkaa samassa hetkessä, kun toista pettää. Enkä ymmärrä tuotakaan, että miellät pettämättömyyden toisen kahlitsemiseksi. Kuka siinä kahlitsee, jos yhdessä on alussa pelisäännöt asetettu? Ja jos kumpikin haluaa niitä noudattaa, eikä halua toista satuttaa. Mistä ihmeen kahlitsemisesta sinä puhut?
 
Millenia, miks sä kuvittelet, että kaikki pettämättömyyttään esille tuoneet ja perustelleet yrittävät vakuuttaa just sua? :O Tää on keskustelupalsta, jolla on tarkotus keskustella erilaisista mielipiteistä ja yleensä ne mielipiteet myös perustellaan. Se on ainoostaan fiksua. Ite olet jatkanut samaa juttua läpi ketjun, niin ei kai se ihme oo, jos osin toista mieltä olevien jutuissa toistuu myös samat asiat. Ei se silti tarkoita sitä, että just sua yritetään vakuuttaa.

No en kuvittele. Jotkut muut tässä niin tuntuvat kuvittelevan, siksipä välillä muistutan, että ei todellakaan tarvitse minulle selittää kaikkia syitään ja ajatuksiaan. Jokunen tyyppi täälläkin on todella jankannut siihen malliin, että noihin vannomisiin epäilevästi suhtautuvien pitäisi ilmeisesti myös uskoa heitä, ja itse olen sanonut, etten siihen edes kykene, koska en vanno mitään edes omalla kohdallani.
 
Mä en kykene antamaan anteeksi pettämistä, se satuttaisi minua liikaa. Tuntuisi pahalta toisen kosketus kun tietää että hän on koskenut toista naista vaikka on ollut avioliitossa minun kanssani. Ja tiedän että asia on ihan sama toisinpäin. Monista asioista on selvitty ja tullaan selviämään, mutta tämä pettämisasia on molemmille samalla tavalla selvä, kumpikaan ei sitä hyväksy. Jos vieras ihminen houkuttaa niin paljon niin silloin on parempi että elää yksin, se on merkki siitä että ei rakasta sitä ihmistä kenen kanssa on naimisissa, koska rakastamalleen ihmiselle ei sellaista voi tehdä, ei missään tilanteessa. Tämä on minun kantani, voit ajatella asiasta eri tavalla.

Ok, tämä teille suotakoon. Jokaisella on omat mielipiteet ja niitä pitää kunnioittaa, molemmin puolin. Itse uskon, että pitkän avioliiton aikana tulee varmasti aikoja, jolloin ei aina välttämättä kumppaniaan rakasta kovin paljoa (eikä välttämättä aina kunnioitakaan niin hirveästi), jolloin näitä kriisejä voi juuri tulla.

Kyllä asioista pitää pystyä keskustelemaan fiksusti, ilman että kukaan ottaa itseensä. En ehkä itsekään alkaisi julistamaan kaikkia omia mielipiteitäni IRL uskottomuuden takia eronneelle, mutta tämä on nettikeskustelu, jossa näistä pitäisi pystyä puhumaan yleisellä tasolla. Kiitos kaikille asiallisesti ajatuksia vaihtaneille, mielipiteistä riippumatta.
 

Yhteistyössä