Oma aika

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taustalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

taustalla

Aktiivinen jäsen
19.05.2004
63 720
9
36
Miksi se on tärkeää? Ei aikaisemminkaan ole äideille jäänyt paljon omaa aikaa. Tarkoitan maatalousyhteiskunnan aikana.

Mulla on 2 lasta, joiden kanssa olen kotona eikä omaa aikaa ole. Vauva valvoo meljein puoleen yöhon jonka jälkeen menen itsekin nukkumaan. Yöt saan yleensä nukuttua ilman yöheräämisiä.


 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.02.2007 klo 17:16 vieras kirjoitti:
Miksi se on tärkeää? Ei aikaisemminkaan ole äideille jäänyt paljon omaa aikaa. Tarkoitan maatalousyhteiskunnan aikana.

Mulla on 2 lasta, joiden kanssa olen kotona eikä omaa aikaa ole. Vauva valvoo meljein puoleen yöhon jonka jälkeen menen itsekin nukkumaan. Yöt saan yleensä nukuttua ilman yöheräämisiä.

Just joo, oliko ne sitten niin onnellisia ennen vai. Vai olikohan se niin että oli pakko hoitaa maatalous, koti ja lapset, tuskin se on helppoa ja onnellista oli. Ehkä se on niin, että kun on hetki aikaa itselle, niin jaksaa sitten paremmin lastenkin kanssa. Jos laittaa aina omat tarpeet sivuun, niin lopputulos ei ole kovin hyvä. Mutta kaikki ei ole luonteeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellaisia että jaksavat olla vain uraihmisiä tai kotiäitejä, suurinosa on jotain siltä väliltä.
 
Mitä se oma aika on? Jos se on ihan yksikseen oloa ja saisi tehdä just mitä mieli tekee, niin eihän sellaista ole meikäläisellä ilman suuria erityisjärjestelyitä. Enkä sellaista juuri kaipaakaan - se taitaa kuulua johonkin muuhun elämänvaiheeseen. Itselleni omaa aikaa on hyvin rullaava perhe-elämä. Parisuhde on kunnossa, lasten aikataulut ei paina päälle, ei tarvitse juosta tukkaputkella ehtiäkseen tekemään seuraavaa hommaa, välillä ehtii juoda kupillisen kuumaa kahvia katsellen ikkunasta maisemia, illalla lasten nukahdettua jaksaa lukea lehtiä, tehdä opiskelujuttuja tai käpertyä kullan kainaloon katsomaan telkkaria. Tämä on omaa aikaa parhaimmillaan. Juuri sitä mistä nuorena haaveilin; miehestä ja neljästä lapsesta =)
 
Kyllä oma aika on joskus luksusta kaiken arjen juttujen keskellä, eihän sen tarvi mitenkään ihmeellistä olla, mutta joskus menee ja tekee jotain itsekseen tai ystävien kanssa. Harvemmin tulee itselläkään otettua aikaa itselle, mutta välillä se on mukavaa. Meillä ainakin mies muistaa huolehtia omasta ajasta ja tuntuu että se on helppoa suunnitella kaikkia kivoja juttuja, kun vaimo on kotona lapsia kaitsemassa, joten koitan aina välillä itsekin päästä tuulettumaan =)
 
mitä tarkoitat omalla ajalla? Etkö käy koskaan edes kävelyllä tai kaupassa yksin? Lenkki koiran kanssa ja yksinäinen kauppareissu tekee joskus kutaa ja riittää minulle omaksi ajaksi, ei sen kummempaa tartte olla ja tästä hyötyy koko perhe. -1,5v kaksosten äiti-
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.02.2007 klo 17:16 vieras kirjoitti:
Miksi se on tärkeää? Ei aikaisemminkaan ole äideille jäänyt paljon omaa aikaa. Tarkoitan maatalousyhteiskunnan aikana.

Mulla on 2 lasta, joiden kanssa olen kotona eikä omaa aikaa ole. Vauva valvoo meljein puoleen yöhon jonka jälkeen menen itsekin nukkumaan. Yöt saan yleensä nukuttua ilman yöheräämisiä.


[/quot

kyllä mie ainakin tarviin omaa aikaa. miulle se on kauppareissu yksin tai kävelylenkki vauvan kanssa, saa olla ihan hiljaa ei tarvitse kuunnella eikä vastailla kellekään. joskus on ihana käydä yksin saunassa, maata vaan lauteilla ja rentoutua kaikessa rauhassa. tai viikonloppuna, kun mies vie lapset ulos ja saa rauhassa siivota. sillotällö pieni hetki rauhoittua, sitä se oma aika miulle on.

joskus puhunut aiheesta mummoni kanssa ja hää muisteli miten kävivät ukon kanssa keskenään rannassa saunassa. heillä oli 5lasta ja maatalous hoidettavana, joten se oli heidän yhteinen oma aika ja harrastus. mummon omaa aikaa oli, maatalous-ja nais-järjetötoiminnat joissa hän oli aktiivisesti mukana.
 
Eipä tuota "omaa aikaa" juuri ole.Enkä oo tuntunu sitä niin kipeästi kaipaavanikaan.Kun on ipanoita vilisee jaloissa,on luksusta jo se että iltaisin kun muut lapset nukkuu,saan hoitaa vauvaa ihan rauhassa ja silmäillä samalla vaikka telkkaria.Vauva valvoo kymmeneen,joten on itekin painuttava pehkuihin ja aamulla taas ylös kuudelta,kun isommat pomppaa jalkeille.Saunarauha on ainut,mitä on ikävä.Sais heittää kunnon löylyt,istua rauhassa,ettei tartteis jutella ees.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.02.2007 klo 15:25 Lapsialiuta kirjoitti:
Eipä tuota "omaa aikaa" juuri ole.Enkä oo tuntunu sitä niin kipeästi kaipaavanikaan.Kun on ipanoita vilisee jaloissa,on luksusta jo se että iltaisin kun muut lapset nukkuu,saan hoitaa vauvaa ihan rauhassa ja silmäillä samalla vaikka telkkaria.Vauva valvoo kymmeneen,joten on itekin painuttava pehkuihin ja aamulla taas ylös kuudelta,kun isommat pomppaa jalkeille.Saunarauha on ainut,mitä on ikävä.Sais heittää kunnon löylyt,istua rauhassa,ettei tartteis jutella ees.

Voi, saunominen yksin on kyllä luksusta :heart: Kyllähän sekin onnistuisi, jos viitsisi järjestellä.

Entisajan äidit ovat paljon saunoneet yksin muun perheen jälkeen, kuten tuolla jo aikaisemmin tulikin esille. Sinne löylyn lauteille on hyvä jättää päivän kiire ja arjen huolet =)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.02.2007 klo 17:38 joo kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.02.2007 klo 17:16 vieras kirjoitti:
Miksi se on tärkeää? Ei aikaisemminkaan ole äideille jäänyt paljon omaa aikaa. Tarkoitan maatalousyhteiskunnan aikana.

Mulla on 2 lasta, joiden kanssa olen kotona eikä omaa aikaa ole. Vauva valvoo meljein puoleen yöhon jonka jälkeen menen itsekin nukkumaan. Yöt saan yleensä nukuttua ilman yöheräämisiä.

Just joo, oliko ne sitten niin onnellisia ennen vai. Vai olikohan se niin että oli pakko hoitaa maatalous, koti ja lapset, tuskin se on helppoa ja onnellista oli. Ehkä se on niin, että kun on hetki aikaa itselle, niin jaksaa sitten paremmin lastenkin kanssa. Jos laittaa aina omat tarpeet sivuun, niin lopputulos ei ole kovin hyvä. Mutta kaikki ei ole luonteeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellaisia että jaksavat olla vain uraihmisiä tai kotiäitejä, suurinosa on jotain siltä väliltä.
Suvussa on monta äitiä joutunut mielisairaalaan lasten ollessa pieniä - niin auvoista ja ihanaa se oli äitien osa suomessa ennen! Turha ihannoida, miten ennen on jaksettu. Samoin kuin tänään, joillakin on ollut apua enemmän muista suvun jäsenistä, toisilla vähemmän. Joillakin työtä liikaa, että oma selkäranka on katkennut ja sekopäisyys saanut vallan.

Ei moni äiti jaksa yksin koko ajan lapsen kanssa - se on karu totuus. Eikä monissa muissa kulttuureissa edes tarvitse jaksaa yksin, lapset ovat kaikkien yhteisiä monissa Afrikan maissa. Jokainen hoitaa kaikkien lapsia. Ja monissa Etelä-Euroopan maissa nuorten perheiden ei tarvitse jaksaa itse, vaan on valmiina asunto suvun puolesta ja isovanhemmat pitävät itsestäänselvyytenä lapsenlapsien kasvattamisen ja hoitamisen ja jopa isojen omien lasten elättämisen. Myös Suomessa aiemmin oli itsestäänselvää, että jos pystyy, toisia autetaan. Nykyään on vallassa myös isovanhemmilla ikuinen nuoruus ja itsekkyys, on oikeus matkustella ja viettää omaa elämää. Ei tarvitse huolehtia omista vanhemmista tai lapsista tai lapsenlapsista. Ennen autettiin, jos hengissä oltiin, eri asia, jos kuoli nuorena.
 
Minä kaipaan omaa aikaa,säännöllisesti.Käyn lenkillä,joskus shoppailemassa,leffassa tms.Ei sen oman ajan tarvitse aina olla jotain erikoista,se voi olla jo luksusta kun pääsee yksin saunomaan!!

Luulenpa,että se on enemmän persoonasta kiinni.Joku ei kaipaa omaa aikaa lainkaan (?!) ja joku toinen tarvitsee sitä säännöllisesti.Koen että olen jaksavampi äiti (hoitovapaalla 3 lapsen kanssa) kun otan omaa aikaa
itselleni.Tuskin kukaan jaksaa pelkkiä lapsia 24/7....?! Vaikka olen Äiti niin silti mulla on vielä muitakin intressejä elämässä.

Pitäiskö siitä saada kruunu jos on lasten kanssa koko ajan? En oikein ymmärtänyt ap:n pointtia...
 
omaa aikaa on jumppatunti, lukeminen, päiväunet tai netissä surffaus.

Kyllä sitä kaipaa. Riippuu varmaan elämäntilanteestakin, lapsien lukumäärästä ja iästä. Meillä se on järjestelykysymys, miehen kanssa vuorottelemme ja onneksi on isovanhemmat joita voi pyytää avuksi. Mielellään myös tulevat :) :)
 
Minulle riittää, kunhan saa juotua päivän ekan kupillisen teetä aivan yksin.
Nautin poikani seurasta enkä vaihtais sitä mihinkään muuhun, kumminkin tuo lapsuus on niin lyhyt aika.

Mutta meitä on moneksi, enkä näe siinä mitään pahaa haluaako joku omaa aikaa vai ei,. Pääasiahan on , että perheen kaikki jäsenet voivat hyvin
 
Niin,kun me ihmiset emme samasta puusta veistettyjä...Mikä toiselle on paljon,on toiselle vähän ja mikä toiselle antaa puhtia niin toiselle ei.Ite juosta vipellän kuin tunturisopuli ainakin,mutta koetan sit siinä samalla lasten ohessa vilkasta lehteä,juoda kupin teetä tai vastaavaa.Paljon enempää en kauheesti kaipaa,eikä auta vaikka kaipaisinkin...kun oon yksin neljän muksun kanssa!!!
 
Niin,kun me ihmiset emme samasta puusta veistettyjä...Mikä toiselle on paljon,on toiselle vähän ja mikä toiselle antaa puhtia niin toiselle ei.Ite juosta vipellän kuin tunturisopuli ainakin,mutta koetan sit siinä samalla lasten ohessa vilkasta lehteä,juoda kupin teetä tai vastaavaa.Paljon enempää en kauheesti kaipaa,eikä auta vaikka kaipaisinkin...kun oon yksin neljän muksun kanssa!!!
 
Niin,kun me ihmiset emme samasta puusta veistettyjä...Mikä toiselle on paljon,on toiselle vähän ja mikä toiselle antaa puhtia niin toiselle ei.Ite juosta vipellän kuin tunturisopuli ainakin,mutta koetan sit siinä samalla lasten ohessa vilkasta lehteä,juoda kupin teetä tai vastaavaa.Paljon enempää en kauheesti kaipaa,eikä auta vaikka kaipaisinkin...kun oon yksin neljän muksun kanssa!!!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.02.2007 klo 17:04 vieras myös kirjoitti:
omaa aikaa on jumppatunti, lukeminen, päiväunet tai netissä surffaus.

Kyllä sitä kaipaa. Riippuu varmaan elämäntilanteestakin, lapsien lukumäärästä ja iästä. Meillä se on järjestelykysymys, miehen kanssa vuorottelemme ja onneksi on isovanhemmat joita voi pyytää avuksi. Mielellään myös tulevat :) :)
Peesi tähän. En kaivannut omaa aikaa, kun oli vaan yksi lapsi, eikä silloin kun kuopus oli pieni. Johtuisiko hormoneista, kun imettää?
 
Valittelin joskus tuttavalleni (neljän lapsen äidille), ettei minulla vauvan syntymän jälkeen ole juuri ollut omaa aikaa. Tähän tuttava totesi, että onhan! Eihän ihmisellä muuta olekaan kuin omaa aikaa - 24 tuntia vuorokaudessa. Minusta se oli viisaasti sanottu. Tällä hetkellä oma aikani on sitä, että hoidan lasta ja kotia, mutta se on ihan omaa aikaani silti. Ajatus on tuonut ainakin minulle voimia ja energiaa: vaikka elän pitkälti toisen tarpeiden ehdoilla, on tämä silti minun elämääni ja minun aikaani.
 
minä ainakin tarvitsen omaa aikaa.
Välillä otan sitä niin että menen aikaseen töihin ja kun pääsen töistä niin ajan kotiin, juon kupin tai kaksi kahvia, selaan päivän postit tms.
Sen jälkeen käyn lapset hoidosta n. klo 16.
Tämän mahdollistaa se että mies vie aamuisin lapset hoitoon =)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.02.2007 klo 17:16 vieras kirjoitti:
Miksi se on tärkeää? Ei aikaisemminkaan ole äideille jäänyt paljon omaa aikaa. Tarkoitan maatalousyhteiskunnan aikana.

Mulla on 2 lasta, joiden kanssa olen kotona eikä omaa aikaa ole. Vauva valvoo meljein puoleen yöhon jonka jälkeen menen itsekin nukkumaan. Yöt saan yleensä nukuttua ilman yöheräämisiä.

Maatalousyhteiskunnan aikana oli yleensä mummut ja papat, jotka asuivat samassa talossa/pihapiirissä ja olivat tarvittaessa lapsenvahteina! Nykyään isovanhemmat voi asua todella kaukanakin.
 
Mulle oma aika on että voin mennä parturiin kerran 10viikos tai meen ruokakauppaan yksin. Lenkille menen vaunujen kanssa kun poika heti kummiskin nukahtaa. Oma aikaa on viel silloinkin kun poika nukahtaa illalla 21.00. Silloin voin olla yksin tai mieheni kanssa.
Kyl välil nauttii kun saa vaikka olla tunnin yksin vaikka esim: koneella =)
Jokaiselle oma aika on erillaista. Jokainen nauttii siitä omalla tavallaan. En lähtis tuomitsemaan ketään jolla on omaa aikaa tai sitä haluaa. Jokainen sitä joskus tarvitsee/haluaa. Niin super äitejä ei kukaan ole etteikö sitä tarvitsisi :flower:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.02.2007 klo 17:38 joo kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.02.2007 klo 17:16 vieras kirjoitti:
Miksi se on tärkeää? Ei aikaisemminkaan ole äideille jäänyt paljon omaa aikaa. Tarkoitan maatalousyhteiskunnan aikana.

Mulla on 2 lasta, joiden kanssa olen kotona eikä omaa aikaa ole. Vauva valvoo meljein puoleen yöhon jonka jälkeen menen itsekin nukkumaan. Yöt saan yleensä nukuttua ilman yöheräämisiä.

Just joo, oliko ne sitten niin onnellisia ennen vai. Vai olikohan se niin että oli pakko hoitaa maatalous, koti ja lapset, tuskin se on helppoa ja onnellista oli. Ehkä se on niin, että kun on hetki aikaa itselle, niin jaksaa sitten paremmin lastenkin kanssa. Jos laittaa aina omat tarpeet sivuun, niin lopputulos ei ole kovin hyvä. Mutta kaikki ei ole luonteeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellaisia että jaksavat olla vain uraihmisiä tai kotiäitejä, suurinosa on jotain siltä väliltä.

Meillä on maataloutta, ollaan 7 päivänä viikossa töissä, tosiaan ne lehmät on pakko hoitaa joka päivä, niinkuin tietysti lapsetkin. On 6 lasta ja tietysti normaali kodinhoito. Tunnemme olevamme onnellisia vaikka niitä kokonaisia vapaapäiviä onkin melkoisen vähän.

Omaa aikaa jää tästäkin huolimatta, nykyään kun nuorin on 3 vuotias koen että minulla on aivan riittävästi omaa aikaa, enemmänkin kaipaisin sitä koko perheen yhteistä aikaa jota valitettavasti on liian vähän.

Meillä kaikilla on käytössä 24 tuntia vuorokaudessa ja on jokaisen asia miten tuntinsa käyttää. =)
 
Luvin jostakin kuvalehdestä kerran semmoisen jutun, jossa joku meitä viisaampi alan ammattilainen sanoi, että jokaisella ihmisellä pitäisi olla 1 tunti vuorokaudessa aikaa itselleen. Omaa aikaa tehdä jotain kivaa tai sitten olla tekemättä yhtään mitään.

Itse olen maatalon tytär. Meillä äitini vetäytyi iltaisin tekemään käsitöitä, kävi kävelylenkillä ja sunnuntaisin pöyräiltiin mummolaan tapaamaan muuta sukua jos isä oli talon muissa töissä. Lisäksi äitini kulki kyläkoululla naisvoimistelijoiden jumpissa ja Martoissa. Eli oli sitä oman ajan tarvetta äideillä jo silloinkin...
 
Kyllä oma aika on tärkeää, ihan jo oman jaksamisen kannalta. Vaikka onkin pieniä lapsia ei se tarkoita sitä että ei tarvitsisi enään omaa rauhaa ja aikaa. Ja aina täytyy ajatella vähän itsekkäästi, eihän elämästä muuten mitään tulisi.
 
Oma aika tarkoittaa mulle sitä,että olen yksin itseni kanssa,siis kukaan ei ole pyytämässä tai vaatimassa mitään.
Tunti päivässä omaa aikaa tuntuisi hulppealta,mutta ei onnistu läheskään joka päivä.Nautin yksinolosta syyllisyyttä tuntematta,silloin kun se on mahdollista.
=)
 

Similar threads

P
Viestiä
14
Luettu
519
Perhe-elämä
kahden lapsen äiti
K
I
Viestiä
20
Luettu
2K
V
T
Viestiä
4
Luettu
374
J

Yhteistyössä