Oma aika parisuhteessa

"vieras"
Pikkulapsiperheessä on helpompi järjestää toiselle vanhemmalle omaa aikaa, kuin varsinaisesti parisuhdeaikaa. Käydään miehen kanssa molemmat harrastuksissamme, tapaamme ystäviämme jne. Nyt molemmille on varattu omat viikonloppu-ulkomaanmatkat toukokuulle. Mies lähtee isänsä kanssa harrastamaan, minä ystäväni kanssa kulttuurimatkalle kaupunkilomalle.

Parisuhdeaikaa otetaan iltaisin, ollaan kainalokkain, jutellaan, katsotaan leffoja. Toki välillä saadaan jälkikasvu hoitoon, ja mennään jonnekin kaksin.

Pääasiassa tehdään juttuja perheenä. Nopeasti tämä aika menee ohi, tuskin nuo ipanat tahtovat enää kymmenen vuoden päästä lähteä äidin ja iskän kanssa mökkeilemään viikoksi.
 
"vieras"
Siis mitä ihmeen omaa aikaa?
Sitäkö kun lähtee vaikka lenkille? Omaa aikaa saan koska vaan. Mutta en kaipaa sitä. Olen parisuhteessa joten myös haluan viettää aikaa parini kanssa. Oma aikaa ilman paria saa töissä ja sitten jo taas kaipaankin kotiin.
 
Omaa aikaa on työmatkat. Kerran viikossa mies menee lasten kanssa harrastamaan vajaaksi 2 tunniksi. Silloin, jos en ole töissä niin vietän omaa aikaa. Sitten tarpeen vaatiessa saan omaa aikaa lähtemällä lenkille, kauppakeskukseen tai jonnekin muualle. Oman ajan järjestäminen ei ole vaikeaa. Miehen kanssa tarvii vaan sopia aikatauluista.

Mies viettää omaa aikaansa samaten työmatkoilla, lenkkeilemällä ja ostoksille menemällä.

Meillä ei ole tarvinnu tapella oman ajan saamisesta. Lähinnä yhteisen ajan vietto ilman lapsia vaatii vähän isompia järjestelyjä.
 
vakkari harmailee
[QUOTE="vieras";28271666]Siis mitä ihmeen omaa aikaa?
Sitäkö kun lähtee vaikka lenkille? Omaa aikaa saan koska vaan. Mutta en kaipaa sitä. Olen parisuhteessa joten myös haluan viettää aikaa parini kanssa. Oma aikaa ilman paria saa töissä ja sitten jo taas kaipaankin kotiin.[/QUOTE]


Mulla sama juttu. En vain koe tarpeelliseksi lähteä humputtelemaan saati tekemään yhtään mitään muutakaan ilman perhettäni. Miksi ihmeessä pitäisi? Ei sille löydy yhtään hyväksyttävää perustetta.

Lapset ovat tosi pieniä vielä ja haluamme nauttia ajasta heidän kanssaan. Pian lapset on jo koulussa ja sitten on omaa aikaa varmasti liiankin kanssa.
 
[QUOTE="vieras";28271666]Siis mitä ihmeen omaa aikaa?
Sitäkö kun lähtee vaikka lenkille? Omaa aikaa saan koska vaan. Mutta en kaipaa sitä. Olen parisuhteessa joten myös haluan viettää aikaa parini kanssa. Oma aikaa ilman paria saa töissä ja sitten jo taas kaipaankin kotiin.[/QUOTE]
Mitäs te touhuutte yhdessä? Ja onko teillä lapsia? On vähän hankala lähteä yhdessä lenkille, jos lapset on jo nukkumassa.
 
Viimeksi muokattu:
aamuvirkee
omaa aikaa on, kun lapsi nukkuu ja mies on iltavuorossa. ja joo työmatkat.

omaa aikaa periaatteessa myös iltaisin, kun mies pelaa, eikä kuule ja näe mitään. sama kun seinille marmattas, että entäs se parisuhdeaika?
 
Juu-u
Mulla sama juttu. En vain koe tarpeelliseksi lähteä humputtelemaan saati tekemään yhtään mitään muutakaan ilman perhettäni. Miksi ihmeessä pitäisi? Ei sille löydy yhtään hyväksyttävää perustetta.

Lapset ovat tosi pieniä vielä ja haluamme nauttia ajasta heidän kanssaan. Pian lapset on jo koulussa ja sitten on omaa aikaa varmasti liiankin kanssa.
Minä käyn salilla useamman kerran viikossa, baarissa n.kerran kuussa ja muutamia kertoja vuodessa ystävien kanssa 1-2 pvän reissulla. Mies käy samalla tavalla baarissa ja 2-3 kertaa pidemmällä kalareissulla vuodessa. Tekee hyvää olla erillään ja ystävien kanssa.
Yhteistä aikaa vietetään myös kotona kun lapset nukkuu ja välillä sitten lapset menee yökyläänkin.
 
noooo
Käyn lenkillä, elokuvissa tms. Tai jos haluan olla kotona yksin, niin mies menee muutamaksi tunniksi muksujen kanssa anoppilaan.
Mies käy hiihtämässä, mökillä tai vetäytyy kattomaan leffaa makkariin kuulokkeet korvilla. Kaksi alle kouluikäistä lasta.
Kahdestaan käydää satunnaisesti syömässä, leffassa tai vietetään hotelliyö tai mennään mökille. Iltaisin on pari tuntia aikaa, kun lapset menneet nukkumaan.
 
"vieras"
Mitäs te touhuutte yhdessä? Ja onko teillä lapsia? On vähän hankala lähteä yhdessä lenkille, jos lapset on jo nukkumassa.
No joo, myönnetään, että meillä lapset jo isoja, mutta siitä huolimatta viihdytään yhdessä kotona. Tehdään kyllä omia juttuja täällä ja käydään kaupoilla yhdessä. Toisinaan mies käy kavereiden kanssa ulkona ja minä omien, mutta pääsääntöisesti viihdytään ihan vaan kotosalla.
 
Käyn lenkillä, elokuvissa tms. Tai jos haluan olla kotona yksin, niin mies menee muutamaksi tunniksi muksujen kanssa anoppilaan.
Mies käy hiihtämässä, mökillä tai vetäytyy kattomaan leffaa makkariin kuulokkeet korvilla. Kaksi alle kouluikäistä lasta.
Kahdestaan käydää satunnaisesti syömässä, leffassa tai vietetään hotelliyö tai mennään mökille. Iltaisin on pari tuntia aikaa, kun lapset menneet nukkumaan.
Kuulostaa kivalta ja toivoisin omalle kohdallekin tollasta toteutuvan. Meillä vaan tilanne on aika monimutkainen, kun ollaan uusioperhe. Missäs teillä lapset silloin on, kun vietätte yhteistä' aikaa? Mummolassa?
 
[QUOTE="vieras";28271751]No joo, myönnetään, että meillä lapset jo isoja, mutta siitä huolimatta viihdytään yhdessä kotona. Tehdään kyllä omia juttuja täällä ja käydään kaupoilla yhdessä. Toisinaan mies käy kavereiden kanssa ulkona ja minä omien, mutta pääsääntöisesti viihdytään ihan vaan kotosalla.[/QUOTE]

Se on helpompaa kun lapset on jo isompia. Pienten lasten kanssa kotikin tuntuu varmaan työpaikalta.
 
the same
Kuulostaa kivalta ja toivoisin omalle kohdallekin tollasta toteutuvan. Meillä vaan tilanne on aika monimutkainen, kun ollaan uusioperhe. Missäs teillä lapset silloin on, kun vietätte yhteistä' aikaa? Mummolassa?
Moikka Karju,

täällä toinen uusioperheläinen. Me ollaan molemmat puolisot saatu niin paljon siipeen edellisissä liitoissa että nyt järjestetään omaa aikaa. Toisinsanoen, sekin on vain ja ainoastaan järjestelykysymys.

Kun puolisoni haluaa omaa aikaa, mä vastaan lapsista enkä perään soittele. Mä tiedän että hän tulee kotiin takas. Kun mä haluan ihan omaa aikaa, puolisoni vastaa meidän kaikista lapsista, ja tekee sen vielä mielellään kun tietää että kummallakin meistä on vuoromme siihen.

Lisäksi panostamme aikuistenväliseen aikaan ilman lapsia, sekä ajat jotka omistamme täysin lapsille ja perheelle. Kuullostaa varmaan kiireiselle, mutta tässä sivussa hoidamme myös meidän molempien vuorotyöt.

Vain ja ainoastaan järjestely- sekä neuvottelukykyä. Ja paljon rakkautta ja halua että homma pyörii. :)
 
  • Tykkää
Reactions: Karju
On. Saan käydä harrastuksissa aina kun mies on kotona, hoitaa mielellään lasta. Myös kavereiden näkeminen on mahdollista niin usein kun haluan. Tänään mies heräsi lapsen kanssa ja aikoo hoitaa kokopäivän ja mä saan mennä minne halua, tehdä mitä haluan tai pyytää heitä lähtemään jonnekin jos haluan. :) Mun päivä.
 
Moikka Karju,

täällä toinen uusioperheläinen. Me ollaan molemmat puolisot saatu niin paljon siipeen edellisissä liitoissa että nyt järjestetään omaa aikaa. Toisinsanoen, sekin on vain ja ainoastaan järjestelykysymys.

Kun puolisoni haluaa omaa aikaa, mä vastaan lapsista enkä perään soittele. Mä tiedän että hän tulee kotiin takas. Kun mä haluan ihan omaa aikaa, puolisoni vastaa meidän kaikista lapsista, ja tekee sen vielä mielellään kun tietää että kummallakin meistä on vuoromme siihen.

Lisäksi panostamme aikuistenväliseen aikaan ilman lapsia, sekä ajat jotka omistamme täysin lapsille ja perheelle. Kuullostaa varmaan kiireiselle, mutta tässä sivussa hoidamme myös meidän molempien vuorotyöt.

Vain ja ainoastaan järjestely- sekä neuvottelukykyä. Ja paljon rakkautta ja halua että homma pyörii. :)
Kuulostaa siltä, että teillä tosiaan homma toimii ja puhallatte yhteiseen hiileen. Nuo viimeiset lauseesi ovat ilmeisesti sen asian ydin.
 
On. Saan käydä harrastuksissa aina kun mies on kotona, hoitaa mielellään lasta. Myös kavereiden näkeminen on mahdollista niin usein kun haluan. Tänään mies heräsi lapsen kanssa ja aikoo hoitaa kokopäivän ja mä saan mennä minne halua, tehdä mitä haluan tai pyytää heitä lähtemään jonnekin jos haluan. :) Mun päivä.
Minkä ikäinen lapsi teillä on?
 
Ei mua hirveesti kiinnosta mikään oma aika. Haluan aikaa miehen kanssa ja sitä on joka päivä kun lapset menee nukkumaan ja usein muutenkin.
Joo sama. Me ollaan tosi paljon yhdessä, aina kun mies on kotona. Illat vietetään yhdessä ja muutenkin oikeastaan joka paikassa kuljetaan yhdessä. Meillä on vain se mahdollisuus siihen omaan oloon jos vain halutaan. Yleensä sitä ei tarvita :)

Mies oli perjantaipäivän ystävän luona (hyvin harvinaista) ja tänään mä saan kölliä kun se touhuaa lapsen kanssa. Mutta laatuaikaa samalla tässä vietään :D Harrastukset on tietty erikseen.
 
Mulla sama juttu. En vain koe tarpeelliseksi lähteä humputtelemaan saati tekemään yhtään mitään muutakaan ilman perhettäni. Miksi ihmeessä pitäisi? Ei sille löydy yhtään hyväksyttävää perustetta.

Lapset ovat tosi pieniä vielä ja haluamme nauttia ajasta heidän kanssaan. Pian lapset on jo koulussa ja sitten on omaa aikaa varmasti liiankin kanssa.
:O
Minä ainakin olen niin paljon muutakin, kuin äiti ja vaimo...
 
"Jenis"
Mulla sama juttu. En vain koe tarpeelliseksi lähteä humputtelemaan saati tekemään yhtään mitään muutakaan ilman perhettäni. Miksi ihmeessä pitäisi? Ei sille löydy yhtään hyväksyttävää perustetta.

Lapset ovat tosi pieniä vielä ja haluamme nauttia ajasta heidän kanssaan. Pian lapset on jo koulussa ja sitten on omaa aikaa varmasti liiankin kanssa.
No, minä ainakin olen edelleen yksilö myös, vaikka perhettä onkin :D Koen ehdottoman tarpeelliseksi mm. päästä säännöllisesti kuntoilemaan ihan yksin. Samoin näen kavereitani ilman lapsia tai miestä, toki yhdessäkin kylästellään. Meillä on kans uusperhe joten sumplimistahan se vaatii, mutta meillä on aikuisilla myös omat elämät edelleen. Yhteistä aikaa miehen kanssa on vaihtelevasti, mutta sitäkin onneksi on. En osaa laittaa koko muuta elämää telakalle vain siksi, että meillä on nyt lapsiakin. Entäs kun ne lapset lähtevät kotoa ja kaikki kaverisuhteet ovat hiipuneet eikä miehen kanssa ole muuta yhteistä kuin menneisyys?
 

Yhteistyössä