Oltiin ilmoitettu pk:iin, että toivomme lapsillemme ei-uskonnollista kasvatusta...

... niin eiköhän ne oltu raahattu johonki hartaustilaisuuteen kuuntelemaan jeesus-juttuja. :/

Miksi ne kysyy uskonnollista näkemystä, jos kuitenkin tarjoilevat kaikille luterilaista uskontoa.

 

Paha sanoa. Meillä ei viedä vasten vanhempien tahtoa. Jos niil kävi erehys?

 

Jos oli erehdys. Jos ei ole pitkään aikaan ollut ryhmässä ketään keneltä on kielletty uskonnollinen kasvatus ovat voineet erehdyksessä napata naperonne mukaan.
Sano asiasta päiväkotiin niin muistavat vastaisuudessa.

 

Meilläkin on käynyt/meinannut käydä pari kertaa noin.

Ei pitäisi olla unohtamisesta tai erehdyksestä kyse. Kerran kyse oli ihan vaan yhden työntekijän mielipiteestä - hän itse kun on uskis.

 

Varmaan vaan unohtivat.
Meilläkin aikoinaan oli puhetta ettei lapset kuulu kirkkoon mutta kävivät muiden mukana pyhäkerhossa ja tykkäsivät siitä joten menivät jatkossakin sinne.

 

Erehdystä veikkaan minäkin. Meillä kävi töissä kerran niin, että esikoulun opettaja vahingossa toi "eriuskoisen" lapsen luterilaiseen aamunavaukseen. Minä kyllä huomasin, mutta en viitsinyt yli salin lähteä pinkomaan, kun en tiennyt, mistä oli kyse (oliko kenties lupa tulla tms). Yhden virren ja pätkän papin puhetta kuunteli, ennen kuin opettaja tajusi, mitä on tapahtunut ja kuiskutti hetken koulunkäyntiavustajan korvaan. Ja sitten KKA ja lapsi lähtivät salista pois.

 

Tuskinpa ne lapset siitä nyt pilalle menivät. Ei se nyt niin vakavaa ole jos joskus menee jotain tuollaista kuuntelemaan. Saako muuten lapsesi kuunnella esimerkiksi joulupukkijuttuja vai otatko kaikkiin tarinoihin yhtä tiukan asenteen kuin jeesusjuttuihin?

 

Miten Jeesuksesta ja Jumalasta kuuleminen voi vahingoittaa lasta!!??? Ennemminkin tuollainen vauhkoaminen ja lapsen eristäminen vahingoittaa!!!!!

 

Tuskinpa ne lapset siitä nyt pilalle menivät. Ei se nyt niin vakavaa ole jos joskus menee jotain tuollaista kuuntelemaan. Saako muuten lapsesi kuunnella esimerkiksi joulupukkijuttuja vai otatko kaikkiin tarinoihin yhtä tiukan asenteen kuin jeesusjuttuihin?

Tuo on muuten erittäin ärsyttävää..."ei se niin vakavaa oo", "menikö lapset nyt pilalle?", jne.
Se voi olla vakavaa asianosaiselle, ja kyse on kuitenkin ihan perusoikeudesta eli uskonnonvapaudesta.

Jos kasvissyöjäperheen muksulle annetaan t-luupihviä päiväkodissa, niin ei sekään maailmaa kaatava asia ole, mutta kyseiselle perheelle ehkä hyvinkin kurja juttu.

Tai jos Villeniklaksen vanhemmat on kieltäneet Villeniklaksen osallistumisen päiväkodin uimaretkelle, ja Villeniklas on silti viety uimaan, niin saahan vanhemmat siitä näreissään olla. Eikö?

 

Multa kysytään joka kerta kun seurakunnan hetki tulee et voisko tirppa tällä kertaa osallistua? No sentään kysyvät ja uskovat kun sanon ettei osallistu

 

meillä on ilmoitettu leikkikouluun että lapsi ei osallistu uskontotunneille (joita siis tässä koulussa järjestetään), ja tänään sitten kysyttiin että pitääkö tyttö poistaa luokasta joulun aikaan kun laulavat joululauluja. Eli yhdestä ääripäästä toiseen. KOulussa on tarjolla vai katolista uskonnonopetusta ja siitä syystä siis meillä ei siihen osallistuta.

 

"Tai jos Villeniklaksen vanhemmat on kieltäneet Villeniklaksen osallistumisen päiväkodin uimaretkelle, ja Villeniklas on silti viety uimaan, niin saahan vanhemmat siitä näreissään olla. Eikö? "
Pitäkää lapset kotonanne, niin ei tarvitse heidän kohdata näitä yhteiskunnan asioita; erilaista ruokaa kuin kotona, uskonnollisia ihmisiä, uimakouluja tai muita. Valitettavasti aikuisina he joutuvat kaikkea tuon kaltaista kohtaamaan, viimeistään vankilassa..

 

Anatolia, mä en valitettavasti osaa suhtauta tähän asiaan ilmeisesti oikein. Sen vuoksi kaipaisinkin että joku vastaisi siihen mitä haittaa siitä oikeasti lapselle on jos nyt kertaalleen jossain tollasessa on mukana. Kun se ei ole tuonikäiselle mitään käännytystä, vaan enemmän juuri tarinankerrontaa. Ihan niinkuin puhutaan joulupukista, tontuista tai vaikka pääsiäispupusta. Enkä ole kenenkään kuullut vetävän pultteja siitä kun "nyt se kuunteli satua korvatunturista vaikka me ollaan sanottu ettei sille saa sanoa mitään joulupukista!!!!" Miksi siis näitä tarinoita ei voi rinnastaa satuihin?

Mua ei henkilökohtaisesti haittaisi vaikka lapseni osallistuisivat tarhassa johonkin hindulaiseen juhlahetkeen, tai islaminuskoiseen "pikkukirkkoon". Mun puolestani se olisi ihan jees jos näin tehtäisiin. Itse olen siis ns. tapaluterilainen, mies ei kuulu kirkkoon.

 

Eikö? "
Pitäkää lapset kotonanne, niin ei tarvitse heidän kohdata näitä yhteiskunnan asioita;..

Sinä riemastut varmasti kovasti jos lapsesi viedään moskeijaan rukoilemaan vaikka olet ilmaissut selkeästi ettei perheenne ole muslimeja.

Et vaan voi verrata uimahallia sellaiseen asiaan kuin uskonto.

 

Voisko olla resurssipula? Yksi hoitaja sidotaan kuitenkin tätä yhtä lasta varten, joka ei todennäköisesti ymmärrä miksi hän ei pääse mukaan sinne minne muutkin menevät. Kannattaisi pitää lapsi kotona sellaisina päivinä, kun on tiedossa toimintaa seurakunnan kanssa - koska sitähän on, ja ihan hyvä niin.

 

Pitäkää lapset kotonanne, niin ei tarvitse heidän kohdata näitä yhteiskunnan asioita; erilaista ruokaa kuin kotona, uskonnollisia ihmisiä, uimakouluja tai muita. Valitettavasti aikuisina he joutuvat kaikkea tuon kaltaista kohtaamaan, viimeistään vankilassa..

Erilaisuus ei ainakaan meidän lapsille ole ikinä ollut mikään ongelma, tai meille vanhemmillekaan.

Ongelmana tässä ketjussa on lähinnä se, että päiväkodille erilaisuus on joskus ongelma.

 

"Tai jos Villeniklaksen vanhemmat on kieltäneet Villeniklaksen osallistumisen päiväkodin uimaretkelle, ja Villeniklas on silti viety uimaan, niin saahan vanhemmat siitä näreissään olla. Eikö? "
Pitäkää lapset kotonanne, niin ei tarvitse heidän kohdata näitä yhteiskunnan asioita; erilaista ruokaa kuin kotona, uskonnollisia ihmisiä, uimakouluja tai muita. Valitettavasti aikuisina he joutuvat kaikkea tuon kaltaista kohtaamaan, viimeistään vankilassa..

Milloin aikuisen on osallistuttava uskonnon harjoittamiseen?

Sitähän ne hartaudet/pyhäkoulut jne. päiväkodeissakin ovat, eivät pelkästään tarinankertomista ja kivoja lauluja.

 

[QUOTE="Vipe";24729741]Voisko olla resurssipula? Yksi hoitaja sidotaan kuitenkin tätä yhtä lasta varten, joka ei todennäköisesti ymmärrä miksi hän ei pääse mukaan sinne minne muutkin menevät. Kannattaisi pitää lapsi kotona sellaisina päivinä, kun on tiedossa toimintaa seurakunnan kanssa - koska sitähän on, ja ihan hyvä niin.[/QUOTE]
Saako sitä varten töistä vapaata?

Ei meillä ole ollut tarvetta pitää lapsia kotona. Päiväkodissa on muitakin ei-luterilaisia lapsia, ja koulussa on muitakin et-opetukseen osallistuvia kuin meidän lapsi, eli nou problem, 'kaikki muut' eivät mene jonnekin. Eikä pk:n vauvaryhmä esimerkiksi mene kirkkokäynneille mukaan ollenkaan, perheen vakaumuksesta viis.

 

Päiväkodissa eivät mitenkään tajua, että meidän lapset syö vaan sinisiltä lautasilta, joissa on valkoisia kukkia

 

Sinä riemastut varmasti kovasti jos lapsesi viedään moskeijaan rukoilemaan vaikka olet ilmaissut selkeästi ettei perheenne ole muslimeja.

Et vaan voi verrata uimahallia sellaiseen asiaan kuin uskonto.

Mutta siinä piilee se ero, että evankelis-luterilainen kirkko on Suomessa kansankirkko, ei islam. Jos asuttaisiin arabimaassa ja lapset olisivat valtiollisessa/kunnallisessa koulussa/päivähoidossa niin varmasti menisivätkin valtavirran mukaan.

 

Anatolia, mä en valitettavasti osaa suhtauta tähän asiaan ilmeisesti oikein. Sen vuoksi kaipaisinkin että joku vastaisi siihen mitä haittaa siitä oikeasti lapselle on jos nyt kertaalleen jossain tollasessa on mukana. Kun se ei ole tuonikäiselle mitään käännytystä, vaan enemmän juuri tarinankerrontaa. Ihan niinkuin puhutaan joulupukista, tontuista tai vaikka pääsiäispupusta. Enkä ole kenenkään kuullut vetävän pultteja siitä kun "nyt se kuunteli satua korvatunturista vaikka me ollaan sanottu ettei sille saa sanoa mitään joulupukista!!!!" Miksi siis näitä tarinoita ei voi rinnastaa satuihin?

Mua ei henkilökohtaisesti haittaisi vaikka lapseni osallistuisivat tarhassa johonkin hindulaiseen juhlahetkeen, tai islaminuskoiseen "pikkukirkkoon". Mun puolestani se olisi ihan jees jos näin tehtäisiin. Itse olen siis ns. tapaluterilainen, mies ei kuulu kirkkoon.

Mä koitan nyt vastata omalta kantiltani miksi ja miten.

Me ei haluta kasvattaa lasta menemään virran mukana vaan siks kun kaikki muutkin menee. Usko on hieno asia kun se on aitoa, ei ulkoa opittua tai tapa.

Noi sun mainitsemat esimerkit olis pk:ssa itseasiassa hienokin juttu, jos lapsille opetettais maailman eri uskonnoista asioita yleissivistävällä (mut lapsentajusella) tavalla niin se lois hyvän pohjan jo kouluun uskontotieteentunneille (siis jos sellasia joskus järjestettäis).

Itselläni on kokemus siitä kuinka aikoinaan vielä lukiossa uskontojen tuntemus-kurssilla mua yritettiin käännyttää kiivaasti ja sitä kokemusta en halua lapseni kokevan, en ainakaan vielä kun voin asiaan vaikuttaa.

 

Mua taas harmittaa että valtauskonnoksi nimetty kristinusko ei näy meidän lasten päiväkodissa mitenkään. Minusta lapselle pitää tarjota mahdollisuus uskoon tai uskomattomuuteen. Päiväkodin tai koulun uskonnonopetus on niin ultrasuperhyper-mietoa että ei kyllä voi ketään vahingoittaa.

 

Mutta siinä piilee se ero, että evankelis-luterilainen kirkko on Suomessa kansankirkko, ei islam. Jos asuttaisiin arabimaassa ja lapset olisivat valtiollisessa/kunnallisessa koulussa/päivähoidossa niin varmasti menisivätkin valtavirran mukaan.

On siinä toki ero, myönnän. Mutta uskonnollinen kasvatus ei missään muodossa kuulu mielestäni toimintaan joka on järjestetty jotta molemmat vanhemmat voisivat käydä töissä/opiskella.
Ja periaatteestahan tässä on kyse, vanhempien oikeudesta päättää osallistuuko lapsi kirkollisiin menoihin vai ei.

Omat lapset osallistuivat pyhäkerhoon ja pari ensimmäistä vuotta koulussa uskonnon tunneille vaikka eivät kuulu kirkkoon joten henk.koht ei asian suhteen ongelmaa.

 

Mutta siinä piilee se ero, että evankelis-luterilainen kirkko on Suomessa kansankirkko, ei islam. Jos asuttaisiin arabimaassa ja lapset olisivat valtiollisessa/kunnallisessa koulussa/päivähoidossa niin varmasti menisivätkin valtavirran mukaan.

Suomessa on uskonnonvapaus joka kaiketikkin tarkoittaa sitä ettei ketään voi pakottaa harjoittamaan uskontoa.

 

Minä lastemme kanssa kuulumme yhteen Suomen vähemmistöuskonnoista (mies on luterilainen), mutta siitä huolimatta poikamme saavat osallistua ihan normaalisti pk:n uskonnolliseenkin toimintaan. Itse asiassa näen sen vain hyvänä asiana, koska pääsevät (esikoinen) käymään kirkossa jne. Koulussa sitten aikanaan tutustuvat lähemmin omaan uskontoomme omilla uskontotunneilla, mutta saavat myös osallistua muiden mukana joulu- ja kevätkirkkoon (jos sellaisia sitten vielä on), laulaa virsiä, olla mukana srk:n aamunavauksissa. Omalla kohdallani toimittiin aikoinaan samoin.